Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Vieraslajien tiedotusta ja kevään ensimmäiset kasvuun lähtijät

Perjantai 6.5.2022 klo 8:06 - Miia Korhonen

Hitaasti on tuntunut etenevän tämä kevät, mutta kyllä se vielä sieltä tulee :) Ja niin tulee haitalliset vieraslajitkin. Niistä muistutellaan Lahdessa maastokyltein, joissa on yleistietoa vieraslajeista ja erillisinä kyltteinä yleisimmät alueen haitalliset vieraslajit ja myös lajeja, joihin vieraslajeja usein sekoitetaan. Kylttien paikat ja muutkin vieraslajeihin liittyvät tapahtumat näkyvät Lahden seudun luontoretkioppaasta www.lahdenseudunluonto.fi

Lahdessa_tiedotetaan_maastossa_vieraslajeista_www.luontoturva.fi.JPG

Villähteellä Vanhankartanonpuistossa voi käydä katsomassa muun muassa miltä espanjansiruetana näyttikään ja miten sen voi erottaa metsäetanasta ja ukkoetanasta.

Vaikka kevät on odotuttanut itseään niin jättipalsamin ja sahalinintataren voi jo bongata kasvussa ainakin Lahden seudulla.

1104_jattipalamin_taimi_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin taimi on hyvin tunnistettavissa aikaisin keväällä

1102_Sahalinintatar_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGSahalinintatar (entinen nimi jättitatar) lähtee aikaisin kasvuun

Nyt onkin hyvä aika pitää omaa ympäristöään silmällä, mitä kaikkea sieltä maanpovesta tänä keväänä nouseekaan. Yleisimmät haitalliset vieraskasvit on hyvä opetella tunnistamaan ja Lahdessa on tehty helpoksi opettelu, kun voi käydä vaikka maastotauluista vilkaisemassa ulkoilun lomassa mitkä olivatkaan ne lajit, jotka olisi hyvä tunnistaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, tiedotus, jättipalsami, sahalinintatar, espajansiruetana

Lahdessa Nastolan kirjastolla 26.4.22 puhetta espanjansiruetanasta ja haitallisista vieraskasveista

Tiistai 19.4.2022 klo 9:39 - Miia Korhonen

Kevät on käsillä ja nyt on hyvä aika palautella mieliin yleisimpiä haitallisia vieraskasveja ja myös miten sen espanjansiruetanan tunnistaakaan.

26.4.22 Lahdessa Nastolan kirjastolla olen kertomassa Lahden alueen haitallisista vieraskasveista ja espanjansiruetanasta, joka on valitettavasti yleistynyt myös Lahden alueella.

26.4.22_Nastolan_kirjasto_Lahti_puhetta_haitallisista_vieraslajeista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Viime kesänä espanjansiruetanaa sekoitettiin erityisesti metsäetanaan ja nyt voikin tulla kertaamaan Nastolan kirjastolle miten erottaa toisistaan espanjansiruetanan, joka on haitallinen vieraslaji ja harmittomat luonnonetanamme, kuten ukkoetanan ja metsäetanan toisistaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nastola, kirjasto, lahti, tiedotus, espanjansiruetana, haitallinen, vieraslaji

Kevään kasvatuskokeiluja

Maanantai 28.3.2022 klo 19:34 - Miia Korhonen

Kasvien lisääntyminen on kiehtova aihe ja näin kevään kynnyksellä se erityisesti tulee mieleen. Ystävän heittämä haaste, mitä hedelmätiskistä löytyviä trooppisia hedelmiä voi kasvattaa itse vaikkapa viherkasveiksi, sai vaihteeksi miettimään muitakin kuin niitä minuakin työllistäviä haitallisia vieraskasveja. Lähdinkin heti tarkastelemaan kaupan hedelmä valikoimaa ja sehän on valtava.

Trooppisten_hedelmien_kasvatus_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Monenlaisia herkullisia hedelmiä tuodaan meille ulkomailta. Siinä valikoimaa katsellessa mietin, että tämä ystävän antama haaste on siinä mielessä turvallinen kokeilu, että otan siemenet hedelmistä, jotka on kauppaketju tuonut Suomeen syönti tarkoituksessa.

Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että on hyvin tarkat säädökset siitä mitä ja miten saa kasveja, hedelmiä, marjoja jne. tuoda ulkomailta Suomeen. Vaikka reissussa näkisi miten ihania kasveja tai hedelmiä tahansa, täytyy malttaa ensin selvittää säädökset, jotka liittyvät aiheeseen. Ruokaviraston sivuilta voi katsoa kasvien, hedelmien ja marjojen tuontiin liittyvät rajoitukset, aiheesta on sivuille tehty myös hyvä video, joka havainnollistaa sitä, miksi rajoituksia tarvitaan.

Rupesin siis kokeilemaan trooppisten hedelmien kasvatusta siemenistä ja yllättävän hyvinhän se onnistuu. Granaattiomenassa on runsaasti siemeniä ja niiden itävyys näyttää olevan hyvä. Multaan laitetut siemenet lähti muutamassa viikossa kasvuun.

granaattiomenan_kasvatus_siemenesta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGGranaattiomenan kasvatusta siemenistä

Mangon siementä suojaa tiivis kova kuori, joka pitää avata, jotta saa jättimäisen siemenen esiin. Multaan laitettuna tämäkin siemen lähti parissa viikossa kasvuun.

mangon_kasvatus_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpgMangon kasvatus siemenestä

Kokonaisesta ananaksesta voi varovasti vetää vihreän pään irti ja laittaa sen veteen niin juuret kasvavat parissa viikossa, jonka jälkeen se voidaankin laittaa multaan.

Ananaksen_kasvatus_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGAnanaksen kasvatusta

Näissä trooppisten hedelmien kasvatus kokeiluissahan ei ole vaarana, että nämä kasvit pystyisivät leviämään Suomen luonnossa, vaikka vieraslajeja ovatkin. Ainakin toistaiseksi meidän ilmasto pitää siitä huolen, mutta ilmaston muuttuessa meille uudet lajit voivat tulevaisuudessa selviytyä ja lisääntyä täälläkin. Niin ja kaikki vieraslajithan eivät ole haitallisia, sekin on hyvä muistaa.

Olen tämän todennut ennenkin, mutta kerrataan vielä. Ennen kuin mitään kasveja kasvattaa täytyy selvittää millainen kasvi on kyseessä, miten se leviää ja miten leviäminen estetään. Ja se puutarhajäte… sehän käsitellään omalla tontilla tai viedään alueen jäteasemalle. No niin, trooppisista hedelmistä lähti ajatus puutarhajätteeseenkin, mutta ajankohtainen asia sekin taas kohta on :)

Näistä kasvatuksista ei satoa taida ihan heti tulla, mutta ehkä uusia viherkasveja kotiin kuitenkin. Avokado ja greippi onkin jo viime kevään kasvatuksia, jotka edelleen voivat hyvin. Pääsee sitä ainakin mielikuvamatkalle tropiikkiin, kun kasvattelee näitä kasveja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: trooppiset, hedelmät, kasvatus, siemenestä, avokado, mango, ananas, granaattiomena

Haitallisten vieraslajien tiedotustaulut maastoon

Maanantai 21.3.2022 klo 15:28 - Miia Korhonen

Aurinko on siirtänyt vauhdilla ajatukset kevääseen ja talviunen rippeet on karissut silmistä :)

Kesäkausi on jo mielessä ja Lahdessa maastoon tulevien haitallisten vieraslajien tiedotustaulujen tekeminen on jo hyvässä vauhdissa. Maastoon taulut menevät toukokuussa ja niitä viedään useaan paikkaan ympäri Lahtea ulkoilureittien varteen ja puistoihin.

Lahdessa_tulee_kevaan_2022_aikana_haitallisten_vieraslajien_tiedotusta_maastoon_luontoturva.fi.jpg

Tauluihin on viime vuodesta tullut lisäyksenä metsäetana ja idänukonputki taulut. Lisätaulut tehtiin siksi, että viime vuonna espanjansiruetanaa sekoitettiin metsäetanaan, joka on ihan meidän luonnon etanamme eikä siis haitallinen. Jättiputkea sekoitettiin jonkin verran idänukonputkeen ja sen vuoksi siitäkin tehtiin nyt oma taulunsa. Ja idänukonputki ei siis ole haitallinen vieraskasvi.

Kommentoi kirjoitusta.

Lahdessa haitallisista vieraslajeista tiedotusta 2022

Tiistai 1.3.2022 klo 9:33 - Miia Korhonen

Kevät tekee tuloaan ja haitallisten vieraslajien tiedotus käynnistyi Lahdessa alueen kirjastoissa. Kirjastoihin on viety vieraslajien tietoutta keväisin jo 7 vuotta.

2022_Lahti_kirjastot_tietoa_haitallisista_vieraslajeista_www.luontoturva.fi.JPG

2022_Lahdessa_tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_alueen_kirjastoissa_Luontoturva.fi.JPG

Julkisiin tiloihin viedään tiedotusta myös rollup telineellä. Aikaisempina vuosina tällaista tiedotusta on tehty mm. puutarhamyymälässä ja alueen ammattikorkeakoulussa. Katsotaan mistä kaikkialta tänä keväänä voi tällaista telinettä bongata :)

2022_Lahdessa_tiedotusta_julkisissa_tiloissa_haitallisista_vieraskasveista_Luontoturva.fi.JPG

Korona vaikutti edellisen vuoden tiedotukseen ja sen vuoksi tiedotusta siirrettiin ulkoilureittien varteen ja puistoihin, ajatuksella, että viedään tietoa sinne missä ihmiset liikkuvat. Tänä keväänä vieraslajeista tiedotusta järjestetäänkin Lahdessa monella tavoin. Alueen kirjastoissa on tietoa kevään ja alkukesän ajan ja tiedotus maastossa aloitetaan toukokuussa viime vuoden tapaan.

2021_Lahti_Villahde_tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_luontoturva.fi.JPG

Nastolan kirjastolla (Toritie 6) puhutaan espanjansiruetanasta ja haitallisista vieraskasveista 26.4.2022 klo 17.30 - 18.30.

26.4.22_Nastolan_kirjasto_Lahti_puhetta_haitallisista_vieraslajeista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Asukas toiveita on tullut paikoista, joissa voisi omatoimisesti kitkeä jättipalsamia ja tätä varten viedään useaan paikkaan Lahdessa jättipalsamin kitkentäkehikoita. Kehikot viedään alueille 6.6.22 mennessä.

2022_Lahti_jattipalsamin_kitkentakehikot.JPG

Osallistuvassa budjetoinnissa eli osbussa asukkaat olivat kehittämässä yhdessä Lahtea ja toiveena oli haitallisten vieraslajien talkoita, joita nyt järjestetään kesän 2022 aikana. Yhdessä talkoillaan lupiinin, jättipalsamin ja espanjansiruetanan torjunnassa.

2022_Lahti_Haitallisten_vieraslajien_talkoot.JPG

Espanjansiruetanat on levinnyt Lahdessakin ja etanaroskiksia viedään viime vuoden tapaan Villähteelle ja Ahtialaan. Roskikset viedään paikoilleen 1.6.22 mennessä.

Lahdessa_etanaroskikset_Luontoturva.fi.JPG

Kevään ja kesän edetessä keksitään ehkä vielä muitakin tapoja viedä vieraslajien tietoa eteenpäin ja asukkaidenkin toiveita pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan, jos niitä kesän mittaan tulee.

Lahdessa haitallisista vieraslajeista voi ilmoittaa e-palautteena www.lahti.fi

Mutta nyt vielä voi nauttia auringosta ja kerätä intoa kevään ja kesän touhuihin :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, tiedotus, vieraslajit, haitallinen, osbu, talkoot, kitkentä, jättipalsami, espanjansiruetana, etanaroskis, kirjasto, maastotaulu

Vieraskasvit viljelyssä

Maanantai 21.2.2022 klo 18:46 - Miia Korhonen

Ympäristöviisas viljelijä hankkeesta kirjoittelin Luontoturvan uutiset osioon. On hienoa, että tuossa hankkeessa tuodaan esiin asia, että myös viljelyssä täytyy ottaa huomioon haitalliset vieraskasvit. Itse olen aikoinaan opiskellut mm. puutarhuriksi ja valmistunut viljelypuolelta ja siksi tuo asia on lähellä sydäntä.

Viljelykiertoon tarvitaan usein mukaan jokin maanparannuskasvi ja uusia kasveja etsitään ja kokeillaan. Tämähän on tietysti hyvä asia, kunhan ennen kasvatus kokeiluja selvitetään tarkoin millainen kasvi on kyseessä, miten se leviää, miten leviäminen estetään ja mitkä kokemukset kasvista on maailmalla. Jos saadaan selville, että kyseisellä kasvilla on toivottuja ominaisuuksia, mutta sen on todettu leviävän aggressiivisesti ja on mahdollisesti aiheuttanut haittoja leviämisellään jossain päin maailmaa, niin siinä vaiheessa pitäisi todella pysähtyä miettimään ja etsiä jokin toinen kasvi.

Esimerkkinä tuosta on rehuvuohenherne, jolla on hyviä ominaisuuksia, mutta sen leviämiskyvyn vuoksi kasvi on luokiteltu ainakin Virossa haitalliseksi. Meilläkin rehuvuohenherne on levinnyt jo monin paikoin ja itsekin sitä olen bongannut luontoon levinneenä.

0151_rehuvuohenherne_voi_levita_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Rehuvuohenherne voi luontoon levitessään muodostua haitalliseksi

0154_rehuvuohenherneen_lehti_ja_kukka_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Vieraskasvit voivat tietysti levitä montaa reittiä ja ympäristöviisas viljelijä uutiskirjeessäkin muistutetaan, että vieraskasvien leviämisreitti voi löytyä luonnonmonimuotoisuuspeltojen siemenseoksista tai linnuille tarkoitetuista siemenseoksista. Uusia vieraskasveja varmasti saamme tulevaisuudessakin ja onneksi kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia, mutta aina jotkin lajit voivat viihtyä täällä niin hyvin, että muodostuvat ongelmallisiksi. Onkin hyvä miettiä miten omissa toimissa voi estää vieraslajien leviämisen, pitää silmällä sitä omaa ympäristöä ja tunnistaa ainakin ne yleisimmät haitalliset vieraskasvit.

Ja kohtahan se on taas kevät ja päästään ihmettelemään mitä kaikkea sieltä maasta tänä vuonna nouseekaan :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rehuvuohenherne, ympäristöviisas, vieraskasvit, leviäminen

Pikkutalvion ja keltapeipin leviämisestä luontoon

Torstai 6.1.2022 klo 11:13 - Miia Korhonen

Uusimmassa Lutukan numerossa 37 / 2021 Vanamo Salo kirjoitti pikkutalvion, kaukasianmaksaruohon ja keltapeipin luontoon leviämisestä. Tämä on hyvä muistutus siitä, että kaikki vierasperäiset lajit voivat aiheuttaa haittaa levitessään luontoon ja kaikki puutarhankasvit täytyy istuttaa ja käsitellä niin, että ne eivät pääse leviämään luontoon.

Pikkutalvion (Vinca minor) leviämistä luonnossa olen seuraillut itsekin jo monta vuotta. Kasvihan on suosittu ikivihreä maanpeitekasvi ja sitä käytetään paljon puutarhoissa. Ongelmia tulee siitä, että pikkutalvio leviää aggressiivisesti eikä tahdo kestää alueella, jonne se oli alun perin tarkoitettu. Pitkillä, maatamyöden nopeasti kasvavilla rönsyillään se leviää, pystyy peittämään muuta kasvillisuutta ja valtaamaan itselleen alaa.

1091_pikkutalvio_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Itsellänikin on ollut pikkutalviota puutarhassa ja sen kurissa pitäminen vaati joka vuotista työtä. Kukkapenkkien puisten rajauksien yli kasvi kasvatti pitkiä rönsyjä, jotka juurtuvat maahan nopeasti. Rönsyjä täytyi repiä irti useaan otteeseen kesän aikana, jotta kasvi ei päässyt leviämään.

1096_pikkutalvio_leviaa_helposti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPikkutalvio leviää helposti ja nopeasti istutusalueensa ulkopuolelle

Ja sitten se tärkeä asia, kun joku kasvi on ongelmallinen omassa puutarhassa niin on se sitä myös muualla. Eli niitä irti revittyjä rönsyjä ei viedä oman tontin ulkopuolelle eikä niitä kannata kasata omaankaan pihaan avokompostin päälle tai johonkin tontin nurkkaan, koska pikkutalvio on hyvin elinvoimainen kasvi ja se lähtee uuteen kasvuun pienistäkin rönsyn paloista. Kitkentäjätteen voi kuivattaa esim. muovin päällä auringossa tai mädättää suljetuissa jätesäkeissä. Jos puutarhajätettä ei pysty käsittelemään hallitusti omalla tontilla niin se täytyy viedä alueen jätekeskukseen.

1093_pikkutalviota_ei_saa_paastaa_leviamaan_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPikkutalvio luontoon levinneenä Lahdessa

Pikkutalviosta olen moneen otteeseen kirjoitellut vuosien varrella (esim. 2017 blogi) ja ainakin Turussa tämän kasvin ongelmallisuus on ymmärretty jo vuosia sitten. Vuonna 2015 asiasta kirjoitettiin Turun sanomissakin.

Myös keltapeippiä (Lamium galeobdolon) ja hopeatäpläpeippiä (Lamium maculatum) näkyy asutusten liepeillä luontoon levinneenä. Lahdessa keltapeippi tuntuu olevan näistä kahdesta se yleisimmin luonnosta löytyvä laji.

1097_hopeataplapeippi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Hopeatäpläpeippi on nopeasti leviävä maanpeitekasvi. Älä päästä puutarhankasveja leviämään luontoon.
1100_keltapeippi_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Keltapeippi luontoon levinneenä

Puutarhajätteen huolimaton käsittely on useasti syynä näissä luontoon levinneissä esiintymissä. Monesti ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että mitä vahinkoa voi syntyä siitä, että ne puutarhajätteet vie oman tontin ulkopuolelle. Edes sitä haravointijätettä ei saa viedä luontoon. Haravoidessa huomaamatta siirretään juuren paloja, siemeniä tai vaikka espanjansiruetanan munia uusille alueille. Pikkutalvionkin rönsyt katkeaa helposti haravoidessa ja jos lehdet kasaa kottikärryyn ja vie ne metsän laitaan kaupungin tai jonkun yksityisen metsänomistajan maille niin uusi vieraskasviongelma alueella on aloitettu. Puutarhanhoito on mukavaa, mutta tuo myös vastuita, kuten puutarhajätteen oikein käsittely.

Ja todetaan vielä, että mainitsemani pikkutalvio, kelta- ja hopeatäpläpeippi eivät ole luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa ja niitä saa ostaa ja laittaa puutarhaansa, mutta on tärkeää ymmärtää näiden kasvien ominaisuudet, leviämistavat ja estää niiden leviäminen luontoon.

Lue Lutukan numerosta 37 Vanamo Salon artikkeli aiheesta.

Kasviharrastajien Lutukka lehtien muut numerot ovat luettavissa Luomuksen sivustolta.

2 kommenttia . Avainsanat: pikkutalvio, keltapeippi, hopeatäpläpeippi, lutukka, luomus, leviäminen, luontoon

Hyvää joulua!

Keskiviikko 15.12.2021 klo 11:57 - Miia Korhonen

Hyvää joulua! Innostuin tekemään joulukortteja akryyliväreillä ja käytin Luontoturvan logoa joulupallojen painamiseen :) Logossahan on tyylitelty versio jättiputken kukinnosta eli ei pääse aihe unohtumaan talvellakaan... Kevättä kohden siis!

Luontoturvan_joulukortti_askarruksia_2021_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Logosta ajatusta joulukortteihin ja jättiputkiinLuontoturvan_logo.jpg

Hyvaa_joulua_toivottaa_Luontoturva_2021.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu, luontoturva

Kurtturuusu talvella ja kesäloma

Sunnuntai 5.12.2021 klo 16:04 - Miia Korhonen

Nyt on hyvä aika pitää kesäloma, hengähtää tovi ja valmistautua jouluun. Vaikka lomalla on, niin silti sitä talvimaisemastakin pistää merkille esimerkiksi kurtturuusun.

Talvi on jäädyttänyt kurtturuusun marjat ja tehnyt niihin kauniin valkoisen hunnun. Marjat eli kiulukat säilyvätkin pensaissa kiinni pitkälle talveen ja siellä kuoren sisällä ovat siemenet, jotka eivät pakkasesta välitä vaan suorastaan tarvitsevat sitä. Kurtturuusun siemen tarvitsee itääkseen kylmäkäsittelyn ja meidän talvihan sen hoitaa ihan luonnostaan.

1089_kurtturuusun_marjat_talvella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusuhan leviää siemenistä lintujen levittämänä pitkiäkin matkoja ja tuota kurtturuusupensas rivistöä, kun katselin, niin siinä oli vielä satoja marjoja. Mietiskelin, miten kauaksi tuosta paikasta kurtturuusu vielä leviääkään, vaikka juuri tuossa istutetulla alueella se ei ongelmia tuo. Ehkä läheisillä harjuilla kurtturuusua jo löytyykin luontoon levinneenä.

1090_kurtturuusupensaat_talvella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä 1.6.2022 alkaen, ehkä tuokin kurtturuusuistutus hävitetään ennen sitä.

Mutta tälläkin kesälomalla on päässyt auringosta nauttimaan, tosin hippasen kylmää on ollut, mutta luonto on niin kaunis!

Nyt on kerennyt tekemään joulun askarruksia ja niistä perinteisesti näin joulun alla kirjoitelen Neko Oy:n facebook sivuille. Joulukorttivimma ja kukkahässäkkä on synnyttänyt kaikenlaista ja niistä on riittänyt jaettavaa useammallekin taholle 😊 Tässä unohtuu hetkeksi haitalliset vieraskasvit ja voi askarrella kaikkea kivaa!

joulupostia_ikaihimisille_2021_Luontoturva_ja_Neko_Miia_Korhonen.jpg

Rauhaisaa_toista_adventtia_toivottaa_Luontoturva_ja_Neko.JPG

Rauhaisaa adventtia ja talven jatkoa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, neko, marja, kiulukka, siemen

Jättiputken torjuntaa peittämällä

Maanantai 25.10.2021 klo 16:42 - Miia Korhonen

Talvi rupeaa tekemään tuloaan ja kohta onkin kesäloman aika 😊 Vielä on kuitenkin hyvää aikaa tehdä jättiputken torjuntaa peittämällä. Kävin tänään peittelemässä ojan pientareet, joissa kasvoi jättiputkea.

Jattiputken_peittamista_myohaan_syksylla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Peittäminen valikoitui täällä torjuntakeinoksi, koska muut tavat alueella ei olisi toimineet. Kemiallista torjuntaa pyrin välttämään viimeiseen asti eikä tällä alueella olisi sellaiselle ollut perusteitakaan. Jättiputken saa kyllä hävitettyä muutenkin. Kasvien kaivaminen juurineen on tällä alueella huono vaihtoehto, koska siementä on päässyt maahan ojan pientareilla eli taimea on tulossa paljon tulevina vuosina. Ojan pientareet on myös pehmeät ja jatkuva kaivaminen olisi voinut saada pientareet sortumaan.

Peittäminen siis tuntui sopivimmalta tässä. Keväällä täytyy katsoa, miten paljon jättiputken taimia nousee muualla alueella ja peittää tarvittaessa lisää. Peiton ulkopuolella kasvavat yksittäiset kasvit sitten vain kaivetaan pois.

Peittämistä olen tehnyt tänäkin kesänä useammassa kohteessa. Tässä vähän samantyylinen paikka Heinolasta.

Jattiputken_torjuntaa_peittamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Näissä kohteissa peittomateriaalina on ollut ökolys maatuva katekangas, jota mainostetaan biohajoavaksi. Itsellä on tuosta kankaasta 7 vuoden kokemus ja se on pitänyt jättiputken kasvun hyvin. Tosin ihan varma en ole kankaalle annetusta käyttöiästä, kankaanhan pitäisi biohajota ja kompostoitua eli sitä ei tarvitsisi poistaa, mutta ainakaan vielä 7 vuoden jälkeen kangas ei ole vielä hävinnyt mihinkään. Seurataan siis tilannetta. Monesti kysytään kauanko jättiputken kasvustot pitää olla peitettynä. Kiveen kirjoitettua ohjetta aiheeseen ei varmaankaan ole, mutta itse lähtisin siitä, että pitäisin alueet peitettynä ainakin 5 vuotta ja senkin jälkeen tarkkailisin aluetta. Jos uutta kasvua näkyy niin sitten yksittäiset vaan lapiolla pois juurineen.

0082_kaiva_jattiputki_pois_muista_suojautua_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Itse kyllä pidän peittämistä toimivana ratkaisuna jättiputken torjunnassa alueilla, joihin tuollainen torjunta sopii. Tietysti siinäkin joutuu sellaisen ajatuksen kanssa painimaan, että mitä peittomateriaalia käyttää. Mikromuovin haitat, kun rupeavat olemaan tuttu käsite jo monille. Torjunnassa yleensäkin joutuu ajattelemaan, että mennään pienimmän pahan kautta ja jotta haitalliset vieraskasvit saadaan hävitettyä joltain alueelta, niin jotain käytännön toimiahan siinä tarvitsee aina tehdä. Pelkkä tiukka noituminen ei vielä ole auttanut. Parastahan olisi tietysti ennaltaehkäisy eli jaetaan tietoa vieraskasvien haitoista ja leviämisen tavoista, jotta tällaisia tämän päivän kohteita ei enää vastaisuudessa pääsisi tulemaan.

Tiedotusta haitallisista vieraskasveista on Lahdessakin tehty monin eri tavoin ja siitä edellisessä kirjotuksessa jotain kerroinkin. Maastotauluja vietiin kesällä ympäri kaupunkia paikkoihin, joissa ihmisiä liikkuu ja tämä tiedotustapa onkin saanut kiitosta asukkailta. Siitä voi vilkaista lisää uutiset osiosta.

Lahdessa_maastotiedotusta_haitallisista_vieraskasveista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Muistutuksen vielä: varmistetaan, että ne puutarhankasvit pysyvät alueilla, jonne ne ovat istutettu. Tutustutaan huolella kasviin mitä ollaan pihalle tuomassa, miten se leviää, mitkä ovat juuri sen kasvin ominaisuudet. Ja se todella tärkeä asia: puutarhajäte (myös haravointijäte) on käsiteltävä omalla tontilla tai vietävä alueen jäteasemalle, sitä EI saa viedä tontin ulkopuolelle. Jos kaikki sisäistäisivät tämän asian, vähentyisi vieraskasvien leviäminen luonnossa.

Nautitaan syksystä ja odotellaan talvea, kyllä se sieltä tulee!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, peittäminen, torjunta, kaivaminen,

Lahden kaupungin toimesta haitallisten vieraslajien asialla

Torstai 30.9.2021 klo 16:37 - Miia Korhonen

On ollut mukava huomata, että vieraslajien mahdollisista haitoista puhutaan yhä enemmän ja tiedotusta sekä tapahtumia aiheeseen liittyen tehdään ympäri Suomen.

Perinteisesti keväällä ja kesällä aihe on enemmän pinnalla, mutta nyt on haitallisista vieraslajeista puhuttu näin syksymmälläkin, mikä on hieno juttu! Syyskuun aikana Lahdessa on vieraslajeista jaettu tietoa uuden Kivimaan koulun avajaisissa, Villähteellä ympäristöviikolla etanatalkoiden merkeissä sekä ryhmäkoti Hakamaan tilan ympäristöpäivänä.

Lahdessa_Kivimaan_koululla_esiteltiin_haitallisia_vieraskasveja_www.luontoturva.fi.jpg

Erityisen mukavalta tuntuu, että on päässyt kouluille viemään tietoa vieraslajeista ja toivottavasti päästään ensi keväänä jatkamaan jo perinteeksi tullutta jättipalsamin kitkentää viimeisinä koulupäivinä. Korona tietysti on sotkenut tuon jo parina keväänä, mutta ehkä sitten ensi vuonna taas 😊

On hienoa, että alueen asukkaat huomioivat lähiympäristöään ja ajatus espanjansiruetana talkoista lähtikin Villähteen asukkailta. Kannattaa siis olla yhteyksissä aktiivisesti oman alueensa kuntaan ja puuhata vaikka sinne omaan ympäristöönsä talkoita ja tapahtumia.

21.9.2021_Lahdessa_Villahteella_kerattiin_espanjansiruetanoita_talkoilla_21.9.2021_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Ryhmäkoti Hakamaan tilaan oli mukava päästä tutustumaan ja siellä vieraslajeihin tutustumisen lomassa sainkin kierroksen tilan ympäristössä. Onpa mukava juttu, että tällaisia ympäristöpäiviä puuhataan jonne myös haitallisia vieraslajeja pääsee esittelemään!

Ryhmakoti_Hakamaan_tilan_ymparistopaiva_30.9.2021_Lahti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Lahden kaupunkihan tukee kaikkea tällaista ja kaupungin toimesta olen ollut näissäkin tapahtumissa mukana. Lahden alueella olevat asukasyhdistykset, koulut, päiväkodit ym. tahot voivat ottaa kaupunkiin yhteyttä, jos haluavat omiin tapahtumiinsa mukaan tietoa haitallisista vieraslajeista. Myös minun kautta menee aiheeseen liittyvää viestiä kaupungille miia.korhonen@luontoturva.com

Haitallisiin vieraslajeihin liittyvissä asioissa voi Lahden kaupungille laittaa viestiä e-palautteena www.lahti.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, hakamaa, kivimaan, koulu, villähde, espanjansiruetanat, vieraslajit, haitalliset, tiedotus

Tiedätkö miksi jättipalsami on haitallinen vieraskasvi?

Perjantai 27.8.2021 klo 17:56 - Miia Korhonen

Jättipalsamin vaaleanpunaiset kasvustot näkyvät maastossa näin loppukesästä pitkien matkojen päähän. Lähemmäksi mennessä ja kasvia koskettaessa joutuukin siemensateeseen, kun kypsät siemenet sinkoutuvat useiden metrien päähän. Ei jättipalsamia turhaan sanota paukkukasviksi 😊

0019_Jattipalsamin_kukat_ja_siemenkodat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin pulleista siemenkodista sinkoaa siemeniä loppukesästä

Vieläkin aina välillä kysellään, että miksi ei anneta minkään kauniin kasvin olla, vaan kaikki täytyy hävittää. Kauneushan on katsojan silmässä ja jättipalsamikin on tuotu puutarhankasviksi Suomeen. Puutarhoista kasvi on sitten nopeasti levinnyt luontoon ja vaikka se kaunis kasvi onkin, niin on se myös luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Siihen on syynsä, miksi jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi. Niin kuin jo totesin, niin tämä kasvi leviää nopeasti siemenistä vallaten isoja alueita estäen tehokkaasti muiden kasvien kasvua. Kosteat alueet on jättipalsamin suosikkeja, mutta kyllä se menestyy kuivemmillakin paikoilla. Joskus voi nähdä miten jättipalsami on vallannut metsäalueita hakkuiden jälkeen ja kun se pääsee hakkuuaukealle, niin se estää metsäpuiden taimien kasvun.

0022_Jattipalsami_leviaa_myos_metsaisilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami voi estää metsäpuiden taimien kasvun

Alakoulun opettajan kanssa puhuessani tuli hyvää näkemystä asiaan, kun ope, joka on monta vuotta kerännyt oppilaiden kanssa kasvioita, kertoi, että alueella ei kasva enää mitään muuta kuin jättipalsamia ja kasvion keruuseen täytyy lähteä nykyään pidemmälle. Jättipalsami on siis vallannut alueen ja syrjäyttänyt alkuperäisen kasvillisuuden. Aina kun jokin alkuperäinen kasvi häviää tai vähenee niin se vaikuttaa myös alueen hyönteistöön, joilla vähenee ruoka. Hyönteisten väheneminen vaikuttaa tietysti myös hyönteisiä syöviin eläimiin. Ja mihin se taas sitten vaikuttaa… Eli ketju on pitkä mitä muutoksia tapahtuu, kun jokin vieraskasvi leviää ja syrjäyttää alkuperäisen kasvillisuuden.

Ojien varsissa jättipalsamin leviäminen alkaa harmittomasti muutamasta kasvista, jotka on ihan hauskankin näköisiä virtaavan veden äärellä. Jos näitä muutamia ensimmäisiä kasveja ei hävitä on parin vuoden päästä näky jo ihan toinen. Yhdessä kasvissa voi olla parikin sataa siementä ja ne pari harmitonta kaunista kasvia on seuraavana vuonna jo saanut kaverikseen satoja uusia kasveja. Ja sitä seuraavina vuosina tuhansia….

0003_Jattipalsami_viihtyy_veden_aarella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami on lähdössä leviämään puron varrella

Jättipalsamilla on pienet juuret, jotka ei ojan pientareilla tue ojaa, jolloin ojan seinämät rupeavat rapautumaan. Tämä voi vaikuttaa vesistöihin joihin ojat laskee vetensä. Maa-ainesta päätyy vesistöihin ja se voi ruveta samentamaan vettä, mikä taas voi vaikuttaa vaikka kalan kutuun. Eli ongelma on paljon isompi, kuin voisi äkkiseltään kuvitellakaan.

1087_jattipalsamin_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamilla on pieni juuri ja se voi kasvattaa juuret myös varren nivelväleistä

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka leviää siemenistä. Siemen elää maassa pari vuotta itämiskykyisenä. Torjunnassa tärkeintä on estää siementen maahan pääsy ja torjunta kannattaakin aloittaa alkukesästä ennen kuin kasvi on ruvennut kukkimaan tai kukinnan alkuvaiheessa. Loppukesästä torjunta on liian myöhäistä, kun kasvi räjäyttää siemenet ympäriinsä, kun menee lähellekään. Nyt voi bongata alueita, joissa jättipalsamia on ja keväällä sitten tarttua tomerasti toimeen.

1086_jattipalsami_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami leviää siemenistä. Estä siementen maahan pääsy.

Jättipalsamin hävittämisestä Lahdessa luonnonsuojelualueilla kirjoittelin Lahden seudun luontosivuille. Kitkentä ja niittäminen on tuonut hyviä tuloksia ja monesta paikasta jättipalsami on jo saatu hävitettyä!

Merrasojan varrelta, Lahdesta, kokemuksia jättipalsamin torjumisesta vuodelta 2018 voi lukea tästä.

2 kommenttia . Avainsanat: jättipalsami, haitallinen, leviää, siemen, torju

Tiedätkö miksi kurtturuusu on haitallinen vieraskasvi?

Keskiviikko 11.8.2021 klo 18:14 - Miia Korhonen

Kesän aikana olen käynyt useamman keskustelun siitä, miksi kurtturuusua on hävitettävä. Kurtturuusuhan on ollut pihojemme ja ympäristömme koristeena jo kymmeniä vuosia. Kestävänä ja kauniisti kukkivana kasvina sitä on istutettu pihoihin, viherkaistoille, kaupunkien istutuksiin, alikulkukäytävien penkereille, parkkipaikkojen reunamille ja näkeepä sitä alueiden jakajana liikunta-alueillakin.

1080_kurtturuusu_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Moni on ihmetellyt sitä, että miksi nyt pitäisi hävittää kasvi, joka on ollut omalla pihalla kymmeniä vuosia eikä siitä ole ihmeemmin haittaa ollut, kunhan nyt muistaa pensaan ympäriltä työnnellä ruohonleikkurilla juurivesat säännöllisesti matalaksi, että kasvi ei pääse levittäytymään liikaa.

Kertauksena siis, ongelmahan ei välttämättä näykään siinä kotipihassa vaan varsinaisena ongelmana on kasvin tuottamat marjat eli kiulukat ja niiden sisällä olevat siemenet. Marjat ja siemenet kelpaavat hyvin linnuille ravinnoksi, joka tietysti sinänsä on hyvä juttu, mutta syödyt siemenet eivät sula linnun ruuansulatusjärjestelmässä. Linnut syövät siemenet ja lentävät pitkiäkin matkoja ympäriinsä ja ulostaessa sitten siirtyy itämiskykyiset siemenet alueille missä linnut ovat lennelleet.

0203_tunnista_kurtturuusu_haitallinen_vieraskasvilaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGYhdessä marjassa eli kiulukassa voi olla jopa 60-70 siementä ja istutetussa pensasryhmässä voi olla tuhansia marjoja.

Eli se kotipihassa ihastuttavasti kukkinut kurtturuusu saattaakin olla kymmenien kilometrien päässä luontoon levinneiden uusien pensaiden äiti. Tämä on hyvin näkyvissä Lahdessa Vesijärven saaristossa sekä Salpausselän harjulla. Kurtturuusu on levinnyt Lahdenkin seudulla jo monin paikon luontoon ja leviäminen jatkuu edelleen.

Jokainen, jolla kurtturuusu pensas on, tietää miten piikikkäästä kaverista on kyse. Ei tee mieli kulkea ruusupensaan läpi. Se yksi linnun toimittama pienen pieni siemen vaikkapa tuolla Salpausselän harjulla tai Vesijärven saarella saa aikaan vuosien saatossa läpitunkemattoman ryteikön, joka myös estää muiden kasvien kasvua. Sitten kun siemeniä päätyy luontoon satoja ja tuhansia voi kuvitella millainen on näky kahdenkymmenen vuoden päästä alueilla, jonne ne ruusun siemenet on päätyneet. Kurtturuusuhan tekee myös juurivesaa ja valtaa alaa itselleen myös vaakajuurella.

Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Kurtturuusua ja sen valkokukkaista muotoa ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolme vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022 alkaen. Lisätietoa vieraslajilaista- ja asetuksesta sekä kurtturuususta vieraslajit sivustolta.

0962_kurtturuusu_rosa_rugosa_ja_rosa_rugosa_alba_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Haitallisten vieraslajien listoille päätyneet kasvit ovat siellä ihan todetusta syystä eikä kurtturuusunkaan kohdalla kyse ole kasvivihasta vaan siitä tosiasiasta, että kyseinen kasvi luontoon levitessään aiheuttaa haittaa alkuperäiselle lajistolle, mutta myös estää alueiden virkistyskäyttöä. Eli kyllä, ne kotipihassakin olevat kurttikset täytyy poistaa.

Kurtturuusustahan olen kirjoitellut useaan otteeseen, tunnistamisesta ja muusta voi lukea tästä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, haitallinen, miksi, marja, siemen

Jättiputken kukintojen poisto ja pyjamalude

Torstai 29.7.2021 klo 19:23 - Miia Korhonen

Jättiputken kukinnoissa pörrää aina kaikenlaisia hyönteisiä. Tänään kukintoja poistaessa kiinnitin huomiota pyjamaluteisiin, joita oli kymmeniä. Pyjamalude on ainakin itselle uusi tuttavuus ja vasta tänä kesänä niitä olen bongannut. Googlettelemalla selvisi, että pyjamalude on uusi tulokas Suomessa ja sen pääasiallista ravintoa on sarjakukkaiset kasvit, joihin jättiputkikin kuuluu. Pyjamalude on siis kasvinsyöjä. Sekä aikuiset että nymfit imevät ravinteita kasvista, myös sen hedelmistä ja siemenistä. Vuohenputkella olen näitä luteita myös nähnyt.

pyjamalude_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Pyjamalude jättiputken kukinnolla, jossa siemenet ovat jo kehittyneet

pyjamaluteet_jattiputken_kukinnolla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Pyjamalude on hauskannäköinen ja jotenkin samaistun siihen 😊 Sillähän on väritys vähän samanlainen kuin minun yöpuvussa, jossa niiiin hyvin viihdyn. Joskus naapuri sanoikin, että minua se ei nää kuin työpuku tai yöpuku päällä :D Tuo on tietysti niin totta näin kesäaikaan. Kesä on työsesonkia ja jos ei ole oranssi työpuku päällä niin on pyjamaluteen kaltainen yöpuku päällä.

Vielä muistutuksena jättiputken kukintojen poistoon. Jos jättiputken kukinnon poistaa liian aikaisin niin kasvilla on voimaa tehdä vielä uusi kukinto, joka voi nousta ihan maanrajasta ja on tietysti paljon pienempi kuin alkuperäinen kukinto, mutta siementä on noissa uusissakin kukinnoissa runsaasti. Eli kukinnon poisto kannattaa tehdä vasta siinä vaiheessa kun kukinto on ruvennut ruskettumaan, mutta ei niin myöhään, että siemenet jo tippuvat maahan kun kukinnon katkaisee. Tietysti voi katkaista kukinnon aikaisemmin ja sitten poistaa myös uudet tulevat kukinnot tai poistaa kukinnon ja kaivaa kasvin maasta juurineen pois, jolloin uutta kukintoa ei pääse tulemaan.

Meillä esiintyy pääasiassa kaukasianjättiputkea ja sehän kuolee kerran kukittuaan. Torjunnassa tärkeintä onkin estää siementen maahan pääsy.

1076_jattiputken_kukintojen_poisto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fiJPG.JPG
Jättiputken kukinnon poistossa oikea-aikaisuus ja seuranta on tärkeää

Ja kukinnot kerätään jätesäkkiin ja toimitetaan jäteasemalle, pienet määrät voi laittaa omaan sekajäteastiaan. Toiset polttavat kukinnot, mutta tänä kesänä tulen teko on tainnut olla koko maassa kiellettyä. Polttaessa on varmistettava, että koko kukinto myös palaa. Märät kasvin osat tuppaavat palamaan huonosti. Tosin märkyydestä ei ole tänä kesänä kiusaa ole ollut.

Jättiputken kukintojen poistosta olen kirjoitellut monta kertaa, tässä muutama juttu vuodelta 2018 ja 2016.

Pyjamaluteesta Luontoportin verkkolehdessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kukinto, torjunta, kukinnon, katkaisu, poisto, pyjamalude

Sahalinintataren torjuntakokeilu

Tiistai 20.7.2021 klo 18:24 - Miia Korhonen

Asikkalassa Aurinkovuoren alueella on menossa sahalinintataren torjuntakokeilu peittämällä. Asikkalan kunta haki ja sai hankkeeseen ELYn rahoitusta.

ELY myöntää vuosittain rahoitusta haitallisten vieraslajien varsinaisiin torjuntatoimenpiteisiin että hankkeisiin, joilla seurataan ja varmistetaan torjunnan tuloksia. Avustusta voidaan myöntää myös vieraslajineuvontaan. Hanke voi olla myös jälkiseurantahanke tai uusien torjuntamenetelmien kokeiluhanke. Aiheesta lisää ELYn sivuilta.

Torjuntakokeilu käynnistettiin huhtikuussa 2021 alueen raivauksella. Sahalinintatar on levinnyt alueella laajasti. Peittomateriaalin soveltuvuutta torjuntaan kokeillaan ensin pienillä alueilla. Jos peitto ja kiinnikkeet pitävät tataren kasvun voidaan peittää laajemmin koko rinne, jossa tatarta kasvaa.

Asikkala_sahalintataren_peittaminen_luontoturva.fi.jpgSahalinintataren torjuntakokeilu aloitettiin 22.4.2021 Asikkalassa

Toistaiseksi peitto on pitänyt tataret allaan. Haasteena tulee olemaan se, että tatar tahtoo lähteä kasvuun peitettyjen alueiden ulkopuolella. On mahdoton sanoa miten pitkälle kasvin juuret ovat jo levinneet. Peittoaluetta täytyy sitten vain jatkaa tarpeen mukaan.

Asikkala_tataren_peittokoe_20.7.21_Luontoturva.fi.JPGTorjuntakokeen peittojen tarkastus 20.7.2021

Nyt aluetta tarkkaillaan ja katsotaan mitä mieltä tatar on uudesta peitteestään. Alueella on muitakin haitallisia vieraslajeja. Jättipalsamia, komealupiinia ja kurtturuusua torjutaan myös.

Tästä kuvasta voikin kokeilla mitä vieraslajeja kuvasta löytyy ja mitkä ovat luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi?

Montako_vieraslajia_tunnistat_tasta_www.luontoturva.fi.JPG

Jos sahalinintatar on vieraampi kasvi, niin siitä löytyy kuvia Luontoturvan valokuva-albumista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sahalinintatar, jättitatar, tatar, bambumainen, kasvi, peittäminen, Asikkala, ely, hanke, rahoitus

Tunnistatko jättiputken?

Keskiviikko 30.6.2021 klo 20:45 - Miia Korhonen

Jättiputki on aloittanut kukinnan ja kukkivia jättiputkia onkin nyt helppo tunnistaa. Tämä komea yksilö kasvoi Hämeenlinna-Lahti tien varrella Hollolassa. Otin kuvan kasvista ennen kuin siitä poistettiin kukinto ja kaivettiin juurineen pois. Se oli tämän kasvin loppu.

1069_jattiputki_aloittaa_kukinnan_kesakuun_lopulla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jos jättiputki olisi saanut tuossa kukkia ja siementää olisi se tiennyt koko lähitienoolle tuleville vuosille paljon uusia jättiputken alkuja. Nyt saatiin pysäytettyä leviäminen.

Jättiputkesta ja sen haitallisuudesta puhutaan paljon ja ihmiset havainnoivatkin entistä enemmän ympäristöään. Joskus jättiputki sekoitetaan idänukonputkeen tai karhunputkeen. Myös isot takiaiset / ohdakkeet tuo välillä ilmoituksia. Olenkin kirjoitellut aiheesta useaan otteeseen Luontoturvan blogiin ja nyt voikin tarkistaa mihin kasveihin jättiputkea on männä vuosina sekoitettu, kirjoitus 2020, 2019, 2017, 2016.

Lahdessa, Hennalassa, kasvaa näin komea idänukonputki, joka EI siis ole haitallinen vieraslaji. Muistuttaa kyllä jättiputkea, mutta noista blogikirjoituksista voi tarkistaa mihin kannattaa kiinnittää huomiota kasveja tunnistaessa.

1071_idanukonputki_EI_ole_haitallinen_vieraskasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGIdänukonputki, ei haitallinen vieraslaji

Ainakin Päijät-Hämeen suunnalla idänukonputki on yleinen laji, jota näkee paljon mm. tienpientareilla.

1072_idanukonputki_ei_ole_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nyt sitä kesän lämpöä riittää, nautitaan siis auringosta varastoon talven varalle :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, idäunkonputki, karhunputki, tunnista

Kontiolahdella puhuttiin haitallisista vieraskasveista yhteinen ympäristö hankkeessa

Keskiviikko 23.6.2021 klo 13:57 - Miia Korhonen

Olipas mukava päästä Joensuun nurkille Kontiolahdelle puhumaan haitallisista vieraslajeista:)

Monnin_kylatalolla_Kontiolahdella_puhetta_haitallisista_vieraslajeista_Luontoturva.fi.JPG

Yhteinen ympäristö - elinvoimaa ympäristöstä hanke on alkanut keväällä 2019. Hanke tähtää elinkeinomahdollisuuksien kehittämiseen Pohjois-Karjalan maaseutualueilla. Tavoitteena on kehittää uusia ympäristöyritystoiminnanmuotoja ja lisätä palveluntarjoajia sekä uusien yrittäjien että nykyisten yrittäjien palvelutarjonnan kasvattamisen kautta.

Hanketta toteuttavat Maaseudun Sivistysliitto ja ProAgria Itä-Suomi, Maa- ja kotitalousnaiset, ja sitä rahoittaa Euroopan maaseuturahasto, Joensuun seudun maaseutupalvelut, Keski-Karjalan maaseutupalvelut ja Nurmeksen kaupunki. Lisää aiheesta voi lukea https://msl.fi/ymparisto/ymparistoyrittajyys/yhteinen-ymparisto/

Kuuma hellepäivä sattui koulutuspäivälle ja Mönnin kylätalon ympäristössä hiki virtasikin, kun kävimme tutustumassa alueen haitallisiin vieraslajeihin. Komealupiini, jättipalsami ja jättiputki löytyivät läheltä ja niiden tunnistamisesta, torjunnasta ja leviämisestä puhuttiin.

Antti_Suontama_Kontiolahti.JPG

Antti Suontama, Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö, esitteli alueen haitallisten vieraskasvien paikkoja.

On hienoa, että vieraskasvien mahdollisista haitoista puhutaan yhä enemmän ja asiaa tiedostetaan. Aiheeseen liittyen on ilahduttavan paljon tullut uusia hankkeita, kuten tämäkin yhteinen ympäristö hanke ja siinä sitä taas tieto leviää eteenpäin.

Kontiolahden kunnassakin haitallisten vieraslajien työ on käynnissä ja aiheesta kerrotaan kunnan sivuilla. Kunnalle on tehty myös vieraslajistrategia, joka on ladattavissa tästä.

On aina hienoa päästä uusiin maisemiin ja puhua haitallisista vieraskasveista, kiitos kaikille mukavasta päivästä!

2 kommenttia . Avainsanat: joensuu, yhteinen, ympäristö, hanke, maaseudun, sivistysliitto, msl

Vesijärvi-viikolla OP:n väki kävi kitkemässä jättipalsamia

Sunnuntai 13.6.2021 klo 19:55 - Miia Korhonen

Vesijärvi-viikkoa on taas vietetty ja ilo oli olla mukana Hollolassa Hedelmätarhan lammella reippaiden Päijät-Hämeen Osuuspankin naisten kanssa 😊 Jättipalsami on Hedelmätarhan lammen ympäristössä levinnyt ja sitä porukalla oltiin kitkemässä. Tällaisia yrityksien tempauksia täytyisi järjestää lisää! Siinä tulee työkavereitten kanssa yhdessäoloa ulkona ja samalla pidetään luonnosta huolta. Hyvä OP:n väki! Ja myös hyttyset pitivät meistä….

OPn_vaki_kitkemassa_jattipalsamia_Hedelmatarhan_lammella_2021.JPG

Vesijärvi-viikon tapahtumista lisää kuvia ja juttua löytyy https://www.facebook.com/VesijarviViikko sekä www.vesijarvi.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, OP, vesijärvi-viikko, Hollola, Hedelmätarhan, lampi

Jättiputkityöläisen kevät kiireet

Lauantai 22.5.2021 klo 17:23 - Miia Korhonen

Jättiputkityöläisenä kevät on täynnä kiireitä, kun laukon pitkin maita ja mantuja jättistä etsimässä ja sitä torjumassa. Parhaimmat torjuntakelit rupeaa kohta olemaan ohi, eli luonto on räjähtänyt vihreään kasvuun ja rupeaa vaikeuttamaan pienempien jättiputken siementaimien havaitsemista pusikoiden keskeltä. Se hetki keväällä on parasta aikaa, kun puissa on vasta aavistus vihreää, mutta jättiputki on jo ponkaissut huimaan kasvuun ja sen erottaa metsässäkin jo pitkän matkan päästä. Kevään viileys, aavistus vihreästä ja hyttysten puuttuminen on elämän parasta aikaa ja sen saakin viettää työn puolesta ihan pihalla 😊

Tänäänkin kävin jättiputkien alueita läpi ja parasta on, kun pääsee torjumaan jättiputken jo siinä vaiheessa, kun se on vasta pieni siementaimi. Sadetta on nyt tullut kiitettävästi ja maa on pehmeää. Useampi kymmen siementaimea lähti juurineen tältä kuvankin alueelta tänään mukaan.

1069_Jattiputken_taimen_torjunta_kaivamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

1070_jattiputken_siementaimi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken siementaimi

Jättiputkien torjunta ja tarkkailukohteita on työn alla tällä hetkellä noin 350. Osassa paikoista on jättiputket saatu jo hävitettyä, mutta tarkkailua täytyy jatkaa edelleen. Siemen elää niin pitkään maassa itämiskykyisenä, että jättis voi yllättää ja joku siemen lähteekin kasvuun, vaikka alueella ei olisi useampaan vuoteen kasvia havaittu.

No, mahtuu kesään vähän muitakin torjuttavia. Kausi aloitetaan jättiputkella ja siitä sitten siirrytään jättipalsamin ja komealupiinin pariin. Espanjansiruetanan keräilyä tehdään siinä välissä ja kurtturuusun torjuntaa sekä haitallisiin vieraslajeihin liittyviä luentoja, tiedotusta ja opastusta. Eli hyvin työn täyteinen kesä on taas tulossa ja se on hieno juttu. Syksyllä ja talvella sitten kerkiää istumaan keinutuolissa ja heiluttelemaan varpaita, nyt rymytään ympäri metsiä.

Jättipalsameitakin kuvailin tänään. Hankalakulkuiset ojan varret on niitä vaikeimmin torjuttavia alueita.

1071_jattipalsami_valtaa_ojan_varret_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

1072_jattipalsamin_taimet_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin taimia

Kiireistä huolimatta, nautitaanpa kesästä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, tiedotus, luennot, opastus

Metsäetana ja ukkoetana eivät ole haitallisia vieraslajeja

Torstai 20.5.2021 klo 20:30 - Miia Korhonen

Lahdessa ja myös monessa muussa kaupungissa tiedotetaan espanjansiruetanasta, joka on haitallinen vieraslaji, mutta on hyvä tiedostaa, että meillä on myös kookkaita luonnonetanoita, jotka eivät ole haitallisia.

Metsäetanat ovat liikkeellä keväästä syksyyn ja niihin voikin törmätä metsässä, lenkkipoluilla ja joskus kotipihassakin. Metsäetana on väriltään kellertävän ruskehtava, kooltaan noin 5 cm pitkä, sillä on tyypillisesti kyljissä tummemmat kylkijuovat, mutta jotkin yksilöt voivat olla myös yksivärisiä. Tämän etanan erittämä limavana on oranssi.

Sateinen ja kostea ilma on parasta aikaa etanoiden bongaamiseen ja omassa lähiympäristössään voikin tutustua erilaisiin etanoihin, joita Suomen luonnossa on 22 lajia. Metsäetana on yleisin ja siksi siihen useimmiten törmääkin.

1067_tunnista_metsaetana_joka_ei_ole_haitallinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

1068_ei_haitallinen_metsaetana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGMetsäetana ei ole haitallinen, älä hävitä!

Ukkoetana on kookas luonnonlajimme, joka voi olla pituudeltaan 15 cm ja väri vaihtelee harmaan, ruskean ja mustan sävyissä. Värityksessä näkyy tyypillisesti katkonaisia pitkittäisjuovia. Harvemmin jotkin yksilöt ovat täysin mustia tai vaaleita ilman katkoviivoja. Ukkoetana kuuluu harjaetanoihin ja sen selässä on nähtävissä pitkittäin menevä harjas, häntäpää on terävä. Lima on sitkeää ja kirkasta. Hengitysaukko on kilven takaosassa.

1066_ukkoetana_ei_ole_haitallinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGUkkoetana ei ole haitallinen, älä hävitä!

Metsäetana ja ukkoetana ovat luonnonlajejamme ja niitä ei ole tarpeen hävittää.

Espanjansiruetana on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi kansallisessa vieraslajiluettelossa. Kooltaan aikuinen espanjansiruetana on noin 10-15 cm, väriltään punertavan tummanruskea tai jopa musta. Hengitysaukko on kilven etupäässä. Häntäpää on pyöreäreunainen.

1065_tunnista_espanjansiruetana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGEspanjansiruetana on haitallinen vieraslaji

Etanoista tietoa ja kuvia löytyy muun muassa ötökkätieto.fi, Suomenluonto.fi, Laji.fi

2 kommenttia . Avainsanat: metsäetana, ukkoetana, espanjansiruetana, tunnista, etanat

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »