Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Tunnista kurtturuusu

Sunnuntai 3.7.2022 klo 19.53 - Miia Korhonen

Kurtturuususta puhutaan ja uutisoidaan paljon, koska kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi.

Huomattavaa kuitenkin on, että muita ruusuja ei ole säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi ja todellakaan kaikki ruusut eivät ole haitallisia ja nyt täytyykin miettiä, että tarvitseeko se oma ruusupensas poistaa vai ei.

Tunnistamisen kanssa painii moni ja tässä muutamia asioita, joiden perusteella siitä omasta ruusupuskasta voi yrittää tunnistaa, että onko se kurtturuusu.

Katso kukkaa, kurtturuusussa se on valkoinen tai aniliininpunainen (joskus myös vaaleanpunainen). Kukan väri on yllättävän vaikea määritellä sanallisesti, koska jos sanoo vaaleanpunainen tai aniliininpunainen voi sekin tarkoittaa jonkun silmissä ihan eri sävyä kuin toisen ja tietysti jokainen kasvikin on yksilö ja sävyerojakin voi niissä olla. Kukassa on kuitenkin 5 terälehteä.

Seuraavaksi katso lehteä, sen muotoa ja kokoa. Lehti on paksu, vahamaisen oloinen, uurteinen, kurttuinen, alapinnaltaan karvainen. Kokeile miltä lehti tuntuu kädessä.

Sitten katso kasvin vartta ja oksia. Kurtturuusulla on tiheäpiikkinen varsi. Piikit ovat suoria ja eri kokoisia.

Eri ruusuilla on myös eri näköiset ja kokoiset kiulukat eli marjat. Kurtturuusun marja on nauriin muotoinen ja siinä on sisällä kymmeniä siemeniä. Ja juuri nuo siemenet ovat se ongelma. Kurtturuusu leviää siemenistä lintujen levittämänä kauaksi istutus alueiltaan. Kotipihassa kasvin haitallisuutta ei aina huomaakaan, mutta se todellinen ongelma on nähtävissä luonnossa, jonne linnut ovat kasvin levittäneet.

Kurtturuusun marjat ovat isommat ja niitä on enemmän, kuin monessa muussa ruusussa. Yhteen marjaan mahtuu paljon siemeniä ja jos marjoja on yhdessä pensaassa satoja ellei tuhansia niin siemen määrät ovat valtavat.

Eli kun rupeat miettimään onko ruususi kurtturuusu, katso kasvin piikkejä, lehtiä, kasvutapaa, olemusta, kukkaa, kiulukkaa. Meillä on valtava määrä erilaisia ruusuja ja haitalliseksi säädetty on vain kurtturuusu, jota kylläkin on paljon aikoinaan istutettu niin kotipihoille kuin julkisillekin alueille.

Tässä vielä kuvia, joissa EI ole kurtturuusu ja miten voi ruusuja vertailla toisiinsa.

Punalehtiruususta olenkin kirjoitellut aikaisemmin blogissa ja siitä voi lukea tästä.

Ja vielä lopuksi, vertaile ruusujen piikkejä

Toivottavasti näistä ohjeista on apua kurtturuusun tunnistamiseen ja tässä muutama linkki lisää aiheeseen. Ylen sivuilla voi tehdä testin tunnistaako kurtturuusun ja vieraslajit.fi sivustolla on myös lisää aiheesta.

Punalehtiruusu

Perjantai 7.12.2018 klo 18.15 - Miia Korhonen

Punalehtiruusu (Rosa glauca) on todella kaunis pensas, joka on helppo tunnistaa. Lehdet ovat sinertävän punertavia, kukka vaaleanpunertava, kiulukat punaiset. Tämä kaunis pensas on kotoisin Keski-Euroopan vuoristosta ja tuotu meille puutarhan kasviksi ja se onkin pihan komea koristus.

Harmillisesti punalehtiruusua on alkanut näkymään myös luontoon levinneenä. Näyttää, että se tulee toimeen melkeinpä millaisessa maastossa vain ja siksi se voikin olla ongelmallinen joillain alueilla päästessään leviämään luontoon. Kasvi leviää siemenistä, joita linnut levittävät uusille alueille. Useaan kertaan olen törmännyt punalehtiruusuun, joka on levinnyt luonnossa, mm. harjumaisilla alueilla ja myös ihan kävelytien laitaan levinneenä. Tutuista puutarhan vieraskasveista luonnossa olen kirjoitellut aikaisemminkin blogissa mm. huhtikuussa.

Punalehtiruusu kävelytien varrelle levinneenä

Kertauksena vielä, kaikki vieraskasvit eivät ole haitallisia. Puutarhoissammehan on paljon maailmalta tuotuja kasveja, jotka siis ovat vieraskasveja ja se ei sinänsä ole huono juttu. Täytyy kuitenkin muistaa, että mistä tahansa vieraskasvista voi tulla haitallinen siinä vaiheessa, jos se pääsee leviämään istutus alueeltaan luontoon. Vieraslajien määritelmiin voi tutustua tarkemmin vieraslajit.fi sivulla.

Punalehtiruusustakin voi tulla haitallinen vieraskasvi, jos se pääsee leviämään luontoon

Punalehtiruusun aiheuttama haitta luonnossa voisi olla esimerkiksi se, että kasvia on tavattu levinneenä arvokkaina pidetyissä perinneympäristöissä, jossa se voi levitä tiiviiksi pensasryhmiksi estäen näin alkuperäisten kasvien kasvua. Samalla jos alkuperäinen kasvillisuus häviää se voi vaikuttaa myös alueen hyönteisiin ja koko ekosysteemiin.

Punalehtiruusun kiulukka on pienempi kuin kurtturuusun ja siemeniäkin mahtuu punalehtiruusun kiulukkaan vähemmän, mutta kummatkin tuottaa kiulukoita paljon eli siemeniä riittää. Kurtturuusu leviää tehokkaasti myös juurivesoilla, kun taas punalehtiruusu ei tuota juurivesoja eli sen kasvua voi paremmin estää säännöllisillä alas leikkauksilla.

Punalehtiruusun kiulukat ja siemeniä

Kurtturuusun kiulukassa on paljon siemeniä

Punalehtiruusu tulee harvemmin ongelmaksi puutarhassa, koska se ei tuota juurivesoja vaan kasvaa yksittäisenä pensaana. Jos siemeniä päätyy nurmikkoalueille, niin nehän eivät pääse ongelmaksi muodostumaan jatkuvan nurmikon leikkauksen takia. Kannattaakin tutkailla ympäröivää luontoa vähän isommaltakin alueelta, jos puutarhassa on punalehtiruusua. Voi olla, että yllättäen läheisessä metsässä tai kävelytien reunassa huomaakin tämän saman kauniin pensaan kuin on omassa puutarhassakin.

Karttaa punalehtiruusun levinneisyydestä voi katsoa vieraslajit.fi sivulla ja ilmoittaa sinne myös omat havaintonsa. Tarkemmin luonnossa tavattuihin kasveihin ja eläimiin voi tutustua Luontoportti sivulla, jossa on tarkempaa tietoa myös punalehtiruususta.

Tutut kasvit voivat luontoon levitessään olla paikallisesti haitallisia

Sunnuntai 1.4.2018 klo 8.50 - Miia Korhonen

Törmäsin tässä taannoin siihen, että mitä erilaisemmat kasvit voivat olla ongelmaksi, jos ne pääsevät leviämään luonnossa ja erityisesti herkillä alueilla. Esimerkkinä palsternakka, jättipoimulehti ja punalehtiruusu voivat olla paikallisesti ongelmallisia.

Palsternakka (Pastinaca sativa) on mm. Naantalissa levinnyt hurjasti viime vuosina tienpientareilla, mutta tavataan sitä muualtakin Suomesta luontoon levinneenä. Lehtijutussa Erkki Leppäkoski palsternakasta: se on ihan lupiinin veroinen vieraslaji ja maanvaltaaja, jota ei ole oikein kunnolla huomioitu. Kasvihan on vanha viljelykasvi, joka on tuotu Suomeen Erkki Leppäkosken mukaan 1300- ja 1500-luvun välissä ja nykyisin luonnossa esiintyvät kasvit ovatkin viljelykarkulaisia.

Palsternakka kuuluu sarjakukkaisiin kuten jättiputkikin ja jättiputken tavoin palsternakan käsittelystä voi saada ihorakkuloita. Itsekin huomasin tämän kasvin leviämisen pari vuotta sitten käydessäni Turun suunnalla, jossa junaradan varrella kuvailin kasvia.

Jättipoimulehden (Alchemilla mollis) ongelmallisuudesta on myös alettu puhua enemmän. Kasvia on käytetty ja käytetään edelleen viherrakentamisessa ja kotipuutarhoissa. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, jos kasvi pääsee leviämään luontoon ja jättipoimulehtihän äkkiä karkaakin istutus alueeltaan. Tyypillisesti jonkun kasvin ongelmallisuus huomataan vasta vuosikymmenien päästä, kun se on jo levinnyt laajoille alueille.

Jättipoimulehdestä on ryhdytty puhumaan nyt, koska se on levinnyt hyvin agressiivisesti muualla maailmassa. Hankaluus on, että kasvi pystyisi leviämään myös tunturissa jonka kasvillisuus on erityisen herkkää. Useasti näkee jättipoimulehteä istutettavan vesistöjen äärelle ja niin ei missään tapauksessa pitäisi tehdä. Mitään kasvia joka leviää siemenestä ei saa istuttaa virtaavan veden lähelle. Vesi kuljettaa nopeasti siemeniä eteenpäin ja levittää kasveja uusille alueille.

Esimerkkinä hyötykasviyhdistys on huomannut kasvin ongelmallisuuden ja poistanut sen tämän vuoden siemenluetteloistaan, vaikka jättipoimulehdessä onkin monta hyvää ominaisuutta niin huomatut haitat kuitenkin ovat suuremmat kuin hyödyt. Vaikka kasvi tietysti kaunis onkin. Myös Espoo on rajannut jättipoimulehden käyttöä vain kivettyyn kaupunkiympäristöön.

Punalehtiruusuun (Rosa glauca) voi myös törmätä luonnossa liikkuessa. Tämä kaunis ruusu leviää lintujen levittämänä ja tulee toimeen hyvin monenlaisessa ympäristössä.

Saaristossa voi törmätä luontoon levinneeseen punalehtiruusuun, mutta kyllä sitä löytyy myös Lahden seudulta mm. kävelytien varsilta.

Akaan kaupungin taajametsien vieraskasvistossa on myös huomattu punalehtiruusun leviäminen.

Akaalla tehtyyn vieraskasvistoon kannattaa tutustua, siitä saa hyvän kuvan mitkä puutarhojen kasvit ovat yleisesti levinneet luontoon vaikka näitä kasveja ei haitallisiksi ole luokiteltukaan.

Kaikkien vierasperäisten kasvien leviämistä ei voida varmasti estää eikä se ole tarpeenkaan, mutta lajit jotka aiheuttavat selkeitä haittoja on tarpeen torjua. Jättiputki on tietysti helpoiten ymmärrettävissä oleva torjuttava laji. Ilmasto muuttuu ja maailma muuttuu, uusia lajeja tulee vääjäämättä ja siihen on jotenkin sopeuduttava.

Tiedotus puutarhoihin tuoduista vierasperäisistä kasveista ja niiden mahdollisista haitoista on varmasti tarpeen. Kaikki puutarhaan istutetut kasvit täytyy pysyä istutus alueillaan ja sama koskee tietysti myös viljelykasveja. Tämä ei olekaan aina helppo juttu, koska kasvit tuppaavat leviämään ja yleisestihän puutarhoihin halutaan helposti leviäviä, voimakkaita ja joka paikassa toimeen tulevia kasveja. Siinä sitä onkin sitten jo hankaluudet valmiina.

Ota siis selvää kasvin leviämistavoista ENNEN istutusta ja jos kasvin tiedetään olevan hankalasti hallittava niin harkitse, harkitse sitten vielä uudelleen ja sen jälkeen etsi jokin helpommin hallittavissa oleva kasvi.

Kevät tulee ja kohta pääsee kipsuttamaan pihamaalle! Nautitaan puutarhoista, luonnosta ja kasvien kauneudesta!