Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Terttuselja ja kanukka Vesijärven saarilla

Perjantai 24.3.2017 klo 13.23 - Miia Korhonen

Kevät pistää parastaan kun aurinko paistaa ja taivas on kirkkaan sininen! Rupeaa olemaan viime hetket kulkea järven jäällä ja kävinkin vielä muutamalla saarella ja luodolla Vesijärvellä.

Moni ei tule ajatelleeksi mitä haittaa voisi olla kanukasta ja terttuseljasta, mutta saarilla käydessäni ymmärsin paremmin näiden kasvien ongelmallisuuden. Linnut syövät kanukan sekä terttuseljan marjoja ja samalla levittävät siemeniä uusille alueille. Saarilla joilla kävin oli monin paikoin kanukka levinnyt lähes koko saaren mitalta ja tiheä kasvu näyttäisi estävän tehokkaasti muiden kasvien kasvua, mutta myös liikkumista saarilla. Samoin terttuseljaa oli pienellä luodolla todella paljon.

Luontoturva.fi_luontoon_levinnyt_kanukka_voi_estaa_alueen_kayttoa_.JPGLuontoon levinneenä kanukka voi haitata alueen virkistyskäyttöä

Näillä saarilla joissa kävin yritetään nyt hillitä terttuseljan ja kanukan leviämistä edelleen. Alasleikkauksilla estetään uusien marjojen muodostumista ja edelleen leviämistä.

Luontoturva.fi_terttuselja_leviaa_lintujen_mukana_.JPGTerttuselja leviää lintujen mukana

Terttuselja ja kanukka ovat molemmat kauniita ja hyvin yleisiä kasveja, mutta joissain paikoissa voi olla perusteltua hävittää tai ainakin estää kasvien leviäminen edelleen.

Kansallisessa vieraslajistrategiassa terttuselja on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi ja idänpensaskanukka sekä lännenpensaskanukka on luokiteltu paikallisesti haitalliseksi tai tarkkailtavaksi lajiksi. Espoossa esiintyvistä haittaa aiheuttavista vieraslajeista on tehty hyviä julkaisuja, kanukkaan ja terttuseljaan voi tutustua niidenkin kautta.

Kasveja istuttaessa kannattaa ottaa huomioon leviämistapa ja erityisesti silloin jos kasvi on luokiteltu haitalliseksi tai paikallisesti haitalliseksi.

Aurinkoista_kevatta_.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, terttuselja, kanukka, haitallinen vieraslaji, Vesijärvi, kansallinen vieraslajistrategia

Maaliskuu, aavistus keväästä

Torstai 9.3.2017 klo 13.32 - Miia Korhonen

Maaliskuu ja on jo aavistus keväästä! Minä ruovin lähtökuopissa ja odotan jo jättiputkia :) Viime vuonna ensimmäiset jättiputket näin 12.4. Saa nähdä miten tänä vuonna…

jattiputki_18.4.16.JPG

 Viime vuonna jättiputki oli jo näin hyvässä kasvussa 18.4.16

Haitalliset vieraslajit ovat olleet mielenpäälle talvellakin ja eri lajit ovat ongelmana eri puolella Suomea. Esimerkiksi Lahdessa ei onneksi ole harmia (ainakaan vielä) vierasperäisistä sammakkolajeista, toisin kuin Turussa. Onkin hyvä muistaa, että mitään vierasperäistä lajia ei saa päästää luontoon, ei siis terraariossa kasvatettavia sammakoitakaan.

Turussa on myös esimerkki siitä, että tavallinen ja yleinen puutarhakasvikin jota ei ole haitalliseksi luokiteltu, voi aiheuttaa luonnossa haittaa, jos se pääsee leviämään herkille alueille. Pikkutalvio (Vinca minor) on aiheuttanut harmia Turussa päästessään leviämään luontoon. Omassanikin pihassa kasvaa pikkutalvio, joka on mainio maanpeitekasvi, mutta joka tosiaan leviää aggressiivisesti ja se onkin rajattava niin, että kasvi ei pääse leviämään istutusalueeltaan.

pikkutalvio_levinneena_luontoon._Luontoturva.fi.JPG

Pikkutalvio levinneenä luontoon

Kevät kun taas koittaa ja sormet syyhyää multaan, niin kannattaa malttaa sen verran, että tarkistaa kasvista muutaman seikan, kuten leviämistavan ennen kuin sen istuttaa puutarhaansa. Vastuullinen puutarhuri kun varmistaa, että kasvi ei pääse leviämään istutusalueeltaan muualle. Aiheesta kirjoittelinkin lokakuussa.

Nyt onkin hyvä aika suunnitella puutarhaa ja nauttia kevät auringosta!

Karhunputki_ja_kevat_aurinko_Luontoturva.fi.JPG

Karhunputken herkkää kauneutta keväällä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, haitallinen vieraslaji, pikkutalvio, karhunputki, sammakot