Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Huomioita vuosien varrelta jättiputkista Luontoturvan koealueella

Sunnuntai 26.1.2020 klo 13.10 - Miia Korhonen

Innostuin jättiputkista ollessani aikanaan viherpalvelussa töissä, jossa jättiputkien torjunta kuului työnkuvaan. Ihastuin heti suureen jättiläiseen, ihanan kamala kasvi ja aivan väärässä paikassa Suomen luonnossa. Kiinnostus aiheeseen synnytti myös opinnäytetyön, jonka tein opiskellessani Hämeen ammattikorkeakoulussa Lepaalla.

Opinnäytetyössä halusin kokeilla erilaisten torjuntamenetelmien tehokkuutta jättiputken torjuntaan. Ajatuksena oli löytää kustannustehokas tapa isoille alueille kaupunkien tarpeeseen.

Lahdessa kävin 2014 alueella, jossa oli kasvanut jättiputkia jo useiden vuosien ajan. Jättiputket olivat levinneet noin hehtaarin kokoiselle alueelle, joten koepinta-alaa oli riittävästi. 2015 huhtikuussa perustin opinnäytetyötä varten alueelle koealueen.

Tavat, joita kokeilin jättiputken torjunnassa ja kokeen tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa opinnäytetyöstäni, joka on Theseus tietokannassa. 

Seurasin tiiviisti 2015 keväästä syksyyn viikoittain koealuetta ja kokeilin torjuntatapoja. Jättiputki on kyllä kunnioitusta herättävä kasvi!

Jättiputkiin hurahtamisesta ja opinnäytetyöstä seurasi se, että perustin yrityksen Luontoturva ky, joka aloitti toimintansa virallisesti 1.1.2016 ja sillä tiellä olen edelleen. Vaikka jättiputket on vieläkin se ykköskasvi, sydämen valittu, niin mukaan on tullut myös muita kasveja joita torjutaan. Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea Luontoturvan alkumetreistä lisää.

Kuvasin koealuetta usean vuoden ajan, tein torjuntaa ja kirjailin havaintoja ylös.

Useita vuosia koealuetta seuratessa ja torjuntatapoja kokeillessa on jättiputki ja sen elämä tullut todella tutuksi. Ja varmaa on, että jättiputki on hävitettävissä. Työtä, taitoa ja aikaa se vaatii, mutta torjunta onnistuu kyllä.

Koealueen ruudutus purettiin tammikuussa 2020, mutta alueella tulee nousemaan vielä vuosia yksittäisiä jättiputkia, joten tarkkailua ja torjuntaa tehdään edelleen.

Koealueen lähimetsää on myös tarkkailtava. Jättiputken siemenet voivat kulkeutua tällä alueella ihmisten ja eläinten mukana uusille paikoille. Pitäisikin aina muistaa, että liikkuessa alueilla, joissa on siemenestä leviäviä kasveja voi itse tahtomattaan levittää kasvia uusille alueille. Siemenet tarttuvat esimerkiksi kengän pohjiin ja eläinten turkkiin.

Kainkenlaista muutakin tuli havainnoitua koealueella, kuten lehtokotiloita. Seurasin jättiputkia, joiden varret olin katkaissut ja katkaistuihin varsiin kerääntyi lehtokotiloita, jotka näyttivät kuolevan varsien sisälle. Miksi näin, niin se ei selvinnyt. Lehtokotilot kyllä pystyvät kiipeämään jättiputken vartta pitkin ja syövät lehtiä, mutta miksi ne kuolivat jättiputken varren sisälle mennessään, niin se oli mysteeri. Oliko varsi liian liukas kiivetä pois ja kotilot hukkuivat sadeveteen, jota oli varren sisällä vai mitä tapahtui. Jos joku keksii ratkaisun miksi näin tapahtui, niin ajatuksia olisi mukava kuulla :)

Touhuaminen jättiputkien ja muiden haitallisten vieraskasvien kanssa jatkuu edelleen. Kokemuksista koealueelta on hyötynyt myös asiakkaat, joille olen voinut tehdä kokemuksien pohjalta torjuntasuunnitelmia ja tehokasta jättiputkien torjuntaa. Viidessä vuodessa on tullut tutuksi Lahdenkin jättiputkien esiintymät, joita on tiedossa tällä hetkellä noin 300. Kaikkia tiedossa olevia paikkoja torjutaan ja tarkkaillaan eli työtä riittää vielä ennen kuin jättiputket on hävitetty kokonaan Lahdesta saati sitten koko Suomesta.