Supikoira, haitallinen vieraslaji

11.08.2021

Tutkijatohtori Sari Holopainen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta kertoo, että supikoira oli yleisin nisäkäspeto kaikissa Suomessa tutkituissa ympäristöissä.

Kolme vuotta kestäneissä Helsingin yliopiston ja tanskalaisen Aarhusin yliopiston kokeissa riistakameroihin tallentui runsaasti kuvia vieraslajeista rosvoamassa keinopesiä, joita tutkijat perustivat Suomeen ja Tanskaan.

Riistakamerat paljastivat, että monilla pesillä vieraili useampi peto. Varislinnut hoksasivat pesät usein ensimmäisinä. Joskus varislintu rikkoi munan jo pesään, ja rikotut munat puolestaan houkuttelivat paikalle nisäkäspetoja. Minkki ja supikoira vierailivatkin usein jo muiden rosvoamilla pesillä.

– Alueella olevat pedot voivat tutkimuksemme perusteella hyötyä toisistaan. Varislintujen rikkomat munat antavat vihjeen nisäkäspedoille, ja nämä taas ovat uhka munien lisäksi sorsaemollekin. Monipuolisen petolajiston vaikutus voi siis olla enemmän kuin lajiensa summa, kertoo Holopainen.

Ensimmäiset supikoirat päätyivät Suomeen jo 1930-luvulla. Kanta on tiheä varsinkin eteläisessä Suomessa, mutta laji selviytyy myös Lapissa.

Supikoira listattiin EU:n haitallisten vieraslajien joukkoon vuonna 2019. Yksi syy on sen vaikutus lintuihin ja sammakkoeläimiin. Laji voi kantaa ja levittää myös useita tauteja, kuten rabiesta, ekinokokkoosia, kapia ja trikinelloosia.

Lue aiheesta lisää vieraslajit.fi.

02.05.2024Uusi hallintasuunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseksi valmistui
16.04.2024ELY- keskuksen avustus 2024 vieraslajien torjuntaan
15.03.2024Lahden seudun luontotapahtumat kevät-kesä 2024
05.03.2024Vieraslajit opinnäytetöissä
27.02.2024Uusi vieraslaji Suomen merialueella
16.01.2024Rikkakananhirssin ja viherpantaheinän leviäminen Suomessa
27.12.2023HS artikkeli: Etelä-Afrikan Länsi-Kapin alueella vierasperäiset puulajit ongelmana
29.10.2023Barentsin alueen vieraslajien hanke
02.10.2023ProAgria Lumotaidon tehotunti 19.10.23, haitalliset vieraskasvit
25.09.2023Viherympäristöliiton kasviwebinaarien sarja

Siirry arkistoon »