Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Jättiputkityöläisen kevät kiireet

Lauantai 22.5.2021 klo 17.23 - Miia Korhonen

Jättiputkityöläisenä kevät on täynnä kiireitä, kun laukon pitkin maita ja mantuja jättistä etsimässä ja sitä torjumassa. Parhaimmat torjuntakelit rupeaa kohta olemaan ohi, eli luonto on räjähtänyt vihreään kasvuun ja rupeaa vaikeuttamaan pienempien jättiputken siementaimien havaitsemista pusikoiden keskeltä. Se hetki keväällä on parasta aikaa, kun puissa on vasta aavistus vihreää, mutta jättiputki on jo ponkaissut huimaan kasvuun ja sen erottaa metsässäkin jo pitkän matkan päästä. Kevään viileys, aavistus vihreästä ja hyttysten puuttuminen on elämän parasta aikaa ja sen saakin viettää työn puolesta ihan pihalla 😊

Tänäänkin kävin jättiputkien alueita läpi ja parasta on, kun pääsee torjumaan jättiputken jo siinä vaiheessa, kun se on vasta pieni siementaimi. Sadetta on nyt tullut kiitettävästi ja maa on pehmeää. Useampi kymmen siementaimea lähti juurineen tältä kuvankin alueelta tänään mukaan.

Jättiputken siementaimi

Jättiputkien torjunta ja tarkkailukohteita on työn alla tällä hetkellä noin 350. Osassa paikoista on jättiputket saatu jo hävitettyä, mutta tarkkailua täytyy jatkaa edelleen. Siemen elää niin pitkään maassa itämiskykyisenä, että jättis voi yllättää ja joku siemen lähteekin kasvuun, vaikka alueella ei olisi useampaan vuoteen kasvia havaittu.

No, mahtuu kesään vähän muitakin torjuttavia. Kausi aloitetaan jättiputkella ja siitä sitten siirrytään jättipalsamin ja komealupiinin pariin. Espanjansiruetanan keräilyä tehdään siinä välissä ja kurtturuusun torjuntaa sekä haitallisiin vieraslajeihin liittyviä luentoja, tiedotusta ja opastusta. Eli hyvin työn täyteinen kesä on taas tulossa ja se on hieno juttu. Syksyllä ja talvella sitten kerkiää istumaan keinutuolissa ja heiluttelemaan varpaita, nyt rymytään ympäri metsiä.

Jättipalsameitakin kuvailin tänään. Hankalakulkuiset ojan varret on niitä vaikeimmin torjuttavia alueita.

Jättipalsamin taimia

Kiireistä huolimatta, nautitaanpa kesästä!

Metsäetana ja ukkoetana eivät ole haitallisia vieraslajeja

Torstai 20.5.2021 klo 20.30 - Miia Korhonen

Lahdessa ja myös monessa muussa kaupungissa tiedotetaan espanjansiruetanasta, joka on haitallinen vieraslaji, mutta on hyvä tiedostaa, että meillä on myös kookkaita luonnonetanoita, jotka eivät ole haitallisia.

Metsäetanat ovat liikkeellä keväästä syksyyn ja niihin voikin törmätä metsässä, lenkkipoluilla ja joskus kotipihassakin. Metsäetana on väriltään kellertävän ruskehtava, kooltaan noin 5 cm pitkä, sillä on tyypillisesti kyljissä tummemmat kylkijuovat, mutta jotkin yksilöt voivat olla myös yksivärisiä. Tämän etanan erittämä limavana on oranssi.

Sateinen ja kostea ilma on parasta aikaa etanoiden bongaamiseen ja omassa lähiympäristössään voikin tutustua erilaisiin etanoihin, joita Suomen luonnossa on 22 lajia. Metsäetana on yleisin ja siksi siihen useimmiten törmääkin.

Metsäetana ei ole haitallinen, älä hävitä!

Ukkoetana on kookas luonnonlajimme, joka voi olla pituudeltaan 15 cm ja väri vaihtelee harmaan, ruskean ja mustan sävyissä. Värityksessä näkyy tyypillisesti katkonaisia pitkittäisjuovia. Harvemmin jotkin yksilöt ovat täysin mustia tai vaaleita ilman katkoviivoja. Ukkoetana kuuluu harjaetanoihin ja sen selässä on nähtävissä pitkittäin menevä harjas, häntäpää on terävä. Lima on sitkeää ja kirkasta. Hengitysaukko on kilven takaosassa.

Ukkoetana ei ole haitallinen, älä hävitä!

Metsäetana ja ukkoetana ovat luonnonlajejamme ja niitä ei ole tarpeen hävittää.

Espanjansiruetana on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi kansallisessa vieraslajiluettelossa. Kooltaan aikuinen espanjansiruetana on noin 10-15 cm, väriltään punertavan tummanruskea tai jopa musta. Hengitysaukko on kilven etupäässä. Häntäpää on pyöreäreunainen.

Espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji

Etanoista tietoa ja kuvia löytyy muun muassa ötökkätieto.fi, Suomenluonto.fi, Laji.fi