Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Lepaan puutarhanäyttelyt 2022

Sunnuntai 14.8.2022 klo 11.34 - Miia Korhonen

Välillä on mukava päästä tekemään muutakin kuin haitallisten vieraskasvien torjuntaa. Lepaan puutarhanäyttelyssä 11-13.8.22 pääsikin taas Nekon osastolla esittelemään miten kasvit saa kasvamaan :) Nekohan on Hämeenlinnalainen perheyritys, joka on aloittanut toiminnan 1941.

Tänäkin päivänä tehdään lannoiteliuosta, jonka markkinointi alkoi 1962. Hyväksi havaitut tuotteet on suunnattu ammattiviljelijöille sekä kotikäyttöön. Valikoimissa on luomu- sekä tavanomaisia lannoitteita, joiden pakkauskoot vaihtelevat 250 ml kotikäyttöön tarkoitetusta pullosta 1000 l konttiin ammattiviljelijöille.

Nekon kasviravinne on ollut itsellä jo vuosia käytössä ja se käy kesäkukkien lisäksi myös vihanneksille, marjakasveille sekä viljoille.

Vaihtelua päätyöhön, kun yleensä joutuu miettimään miten jotkin kasvit saa hävitettyä niin on hyvä välillä saada taas tuntumaa siihen, mitä kasvit tarvitsevat kasvaakseen ja voidakseen hyvin. Nekon lannoitteisiin voi tutustua Neko.fi.

Neko myydään myös pyöräharaa, jonka kysyntä on selvästi kasvanut viime vuosina. Siitä sai Lepaallakin kertoa moneen otteeseen parin päivän aikana. Laite sopii rikkaruohon torjuntaan kasvimaalla, riviväleissä, hiekka / kivituhka / sorakäytävillä ja kukkapenkkien reunuksilla. Sillä saa kantattua käytävätkin helposti.

Seurakunnat ja kaupungit tuntuvat käyttävän enenevässä määrin pyöräharaa. Kirjoittelin sen tehokkuudesta verrattuna akkukäyttöiseen heiluriharaan jo 2016, siitä kokemuksesta voi lukea Nekon blogista ja katsoa videon pätkänkin kokeilusta.

Itse olen pyöräharaa käyttänyt rikkaruohojen lisäksi jättiputken taimien torjunnassa apuna, toimii siihenkin, jos maasto on sopiva. Aiheesta kirjoitelin Luontoturvan blogiin 2016. Tuossa kirjoituksessa kuvatulla alueella käyn edelleen kaksi kertaa kesässä tarkastamassa tilanteen ja kaivelemassa yksittäiset jättiputket pois, joita tulee edelleen maassa olevasta siemenpankista. Alueella on päässyt jättiputken siemeniä maahan viimeksi 2015 ja vielä muutaman vuoden voi varustautua siihen, että alueella täytyy käydä ja kuopasta kasvuun lähteneet jättikset pois. Pyörähara on ollut tuossa kohteessa alkuvaiheessa apuna siementaimien torjumisessa.

Töiden lomassa kerkesi Lepaalla ottamaan myös väriterapiaa kukkien muodossa, joita alueella on tietysti paljon.

Jos tämän kesän Lepaan näyttelyt jäi käymättä niin ensi vuonna sitten! Loppukesän väriloista saa ihailla Lepaalla vuosittain elokuussa. Lepaan puutarhanäyttelyä on järjestetty jo vuodesta 1964.

Pikkutalvion ja keltapeipin leviämisestä luontoon

Torstai 6.1.2022 klo 11.13 - Miia Korhonen

Uusimmassa Lutukan numerossa 37 / 2021 Vanamo Salo kirjoitti pikkutalvion, kaukasianmaksaruohon ja keltapeipin luontoon leviämisestä. Tämä on hyvä muistutus siitä, että kaikki vierasperäiset lajit voivat aiheuttaa haittaa levitessään luontoon ja kaikki puutarhankasvit täytyy istuttaa ja käsitellä niin, että ne eivät pääse leviämään luontoon.

Pikkutalvion (Vinca minor) leviämistä luonnossa olen seuraillut itsekin jo monta vuotta. Kasvihan on suosittu ikivihreä maanpeitekasvi ja sitä käytetään paljon puutarhoissa. Ongelmia tulee siitä, että pikkutalvio leviää aggressiivisesti eikä tahdo kestää alueella, jonne se oli alun perin tarkoitettu. Pitkillä, maatamyöden nopeasti kasvavilla rönsyillään se leviää, pystyy peittämään muuta kasvillisuutta ja valtaamaan itselleen alaa.

Itsellänikin on ollut pikkutalviota puutarhassa ja sen kurissa pitäminen vaati joka vuotista työtä. Kukkapenkkien puisten rajauksien yli kasvi kasvatti pitkiä rönsyjä, jotka juurtuvat maahan nopeasti. Rönsyjä täytyi repiä irti useaan otteeseen kesän aikana, jotta kasvi ei päässyt leviämään.

Pikkutalvio leviää helposti ja nopeasti istutusalueensa ulkopuolelle

Ja sitten se tärkeä asia, kun joku kasvi on ongelmallinen omassa puutarhassa niin on se sitä myös muualla. Eli niitä irti revittyjä rönsyjä ei viedä oman tontin ulkopuolelle eikä niitä kannata kasata omaankaan pihaan avokompostin päälle tai johonkin tontin nurkkaan, koska pikkutalvio on hyvin elinvoimainen kasvi ja se lähtee uuteen kasvuun pienistäkin rönsyn paloista. Kitkentäjätteen voi kuivattaa esim. muovin päällä auringossa tai mädättää suljetuissa jätesäkeissä. Jos puutarhajätettä ei pysty käsittelemään hallitusti omalla tontilla niin se täytyy viedä alueen jätekeskukseen.

Pikkutalvio luontoon levinneenä Lahdessa

Pikkutalviosta olen moneen otteeseen kirjoitellut vuosien varrella (esim. 2017 blogi) ja ainakin Turussa tämän kasvin ongelmallisuus on ymmärretty jo vuosia sitten. Vuonna 2015 asiasta kirjoitettiin Turun sanomissakin.

Myös keltapeippiä (Lamium galeobdolon) ja hopeatäpläpeippiä (Lamium maculatum) näkyy asutusten liepeillä luontoon levinneenä. Lahdessa keltapeippi tuntuu olevan näistä kahdesta se yleisimmin luonnosta löytyvä laji.

Keltapeippi luontoon levinneenä

Puutarhajätteen huolimaton käsittely on useasti syynä näissä luontoon levinneissä esiintymissä. Monesti ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että mitä vahinkoa voi syntyä siitä, että ne puutarhajätteet vie oman tontin ulkopuolelle. Edes sitä haravointijätettä ei saa viedä luontoon. Haravoidessa huomaamatta siirretään juuren paloja, siemeniä tai vaikka espanjansiruetanan munia uusille alueille. Pikkutalvionkin rönsyt katkeaa helposti haravoidessa ja jos lehdet kasaa kottikärryyn ja vie ne metsän laitaan kaupungin tai jonkun yksityisen metsänomistajan maille niin uusi vieraskasviongelma alueella on aloitettu. Puutarhanhoito on mukavaa, mutta tuo myös vastuita, kuten puutarhajätteen oikein käsittely.

Ja todetaan vielä, että mainitsemani pikkutalvio, kelta- ja hopeatäpläpeippi eivät ole luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa ja niitä saa ostaa ja laittaa puutarhaansa, mutta on tärkeää ymmärtää näiden kasvien ominaisuudet, leviämistavat ja estää niiden leviäminen luontoon.

Lue Lutukan numerosta 37 Vanamo Salon artikkeli aiheesta.

Kasviharrastajien Lutukka lehtien muut numerot ovat luettavissa Luomuksen sivustolta.