Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Tiedätkö miksi kurtturuusu on haitallinen vieraskasvi?

Keskiviikko 11.8.2021 klo 18.14 - Miia Korhonen

Kesän aikana olen käynyt useamman keskustelun siitä, miksi kurtturuusua on hävitettävä. Kurtturuusuhan on ollut pihojemme ja ympäristömme koristeena jo kymmeniä vuosia. Kestävänä ja kauniisti kukkivana kasvina sitä on istutettu pihoihin, viherkaistoille, kaupunkien istutuksiin, alikulkukäytävien penkereille, parkkipaikkojen reunamille ja näkeepä sitä alueiden jakajana liikunta-alueillakin.

1080_kurtturuusu_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Moni on ihmetellyt sitä, että miksi nyt pitäisi hävittää kasvi, joka on ollut omalla pihalla kymmeniä vuosia eikä siitä ole ihmeemmin haittaa ollut, kunhan nyt muistaa pensaan ympäriltä työnnellä ruohonleikkurilla juurivesat säännöllisesti matalaksi, että kasvi ei pääse levittäytymään liikaa.

Kertauksena siis, ongelmahan ei välttämättä näykään siinä kotipihassa vaan varsinaisena ongelmana on kasvin tuottamat marjat eli kiulukat ja niiden sisällä olevat siemenet. Marjat ja siemenet kelpaavat hyvin linnuille ravinnoksi, joka tietysti sinänsä on hyvä juttu, mutta syödyt siemenet eivät sula linnun ruuansulatusjärjestelmässä. Linnut syövät siemenet ja lentävät pitkiäkin matkoja ympäriinsä ja ulostaessa sitten siirtyy itämiskykyiset siemenet alueille missä linnut ovat lennelleet.

0203_tunnista_kurtturuusu_haitallinen_vieraskasvilaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGYhdessä marjassa eli kiulukassa voi olla jopa 60-70 siementä ja istutetussa pensasryhmässä voi olla tuhansia marjoja.

Eli se kotipihassa ihastuttavasti kukkinut kurtturuusu saattaakin olla kymmenien kilometrien päässä luontoon levinneiden uusien pensaiden äiti. Tämä on hyvin näkyvissä Lahdessa Vesijärven saaristossa sekä Salpausselän harjulla. Kurtturuusu on levinnyt Lahdenkin seudulla jo monin paikon luontoon ja leviäminen jatkuu edelleen.

Jokainen, jolla kurtturuusu pensas on, tietää miten piikikkäästä kaverista on kyse. Ei tee mieli kulkea ruusupensaan läpi. Se yksi linnun toimittama pienen pieni siemen vaikkapa tuolla Salpausselän harjulla tai Vesijärven saarella saa aikaan vuosien saatossa läpitunkemattoman ryteikön, joka myös estää muiden kasvien kasvua. Sitten kun siemeniä päätyy luontoon satoja ja tuhansia voi kuvitella millainen on näky kahdenkymmenen vuoden päästä alueilla, jonne ne ruusun siemenet on päätyneet. Kurtturuusuhan tekee myös juurivesaa ja valtaa alaa itselleen myös vaakajuurella.

Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Kurtturuusua ja sen valkokukkaista muotoa ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolme vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022 alkaen. Lisätietoa vieraslajilaista- ja asetuksesta sekä kurtturuususta vieraslajit sivustolta.

0962_kurtturuusu_rosa_rugosa_ja_rosa_rugosa_alba_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Haitallisten vieraslajien listoille päätyneet kasvit ovat siellä ihan todetusta syystä eikä kurtturuusunkaan kohdalla kyse ole kasvivihasta vaan siitä tosiasiasta, että kyseinen kasvi luontoon levitessään aiheuttaa haittaa alkuperäiselle lajistolle, mutta myös estää alueiden virkistyskäyttöä. Eli kyllä, ne kotipihassakin olevat kurttikset täytyy poistaa.

Kurtturuusustahan olen kirjoitellut useaan otteeseen, tunnistamisesta ja muusta voi lukea tästä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, haitallinen, miksi, marja, siemen

Näitä kasveja on sekoitettu jättiputkeen

Tiistai 9.7.2019 klo 20.55 - Miia Korhonen

Hienoa on huomata, että ihmiset kiinnittävät ympäristönsä kasveihin entistä enemmän huomiota. Jättiputkesta tietysti puhutaan paljon ja nyt on tullut minullekin kysymyksiä ja kuvia kasveista, joissa huolena on, että onko kuvissa jättiputki.

Tänä kesänä on jättiputkea sekoitettu tähän mennessä eniten ukonputkeen, ja ainakin täällä Lahden seudulla taitaa olla idänukonputki se jonka kanssa sekaannusta tapahtuu. Idänukonputkella on keltavihreä kukinto ja kooltaan se on huomattavasti jättiputkea pienempi ja hennompi. Lehti kyllä voi muistuttaa jättiputken lehteä, joten sekaantuminen on kyllä ymmärrettävää.

0655_ukonputki_lehti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

0650_idanukonputki_on_yleinen_putkilokasvi_luonnossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Ukonputkista lisää kuvia Luontoturvan sivuilla.

Ukonputki on monimuotoinen kasvi ja Suomessa on tavattu neljää erilaista ukonputkea, jotka jakaantuvat kahteen alalajiin ja niiden muunnoksiin, joten tarkalleen tunnistaminen voi olla haastavaa. Luontoportti.fi sivustolta voi lukea ukonputkista lisää.

Myös vuohenputkesta on tullut kuvia ja senpä takia laitoin Luontoturvan sivuillekin kuvia vuohenputkesta ja juttua kasvista löytyy taas Luontoportti.fi sivulta.

0856_vuohenputken_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGVuohenputki ei ole haitallinen vieraskasvi

Karhunputki on se vakio kasvi, johon täälläpäin jättiputkea sekoitetaan ja siitä olen kirjoitellut kuvien kera jo aikaisempina vuosinakin.

0606_karhunputken_lehti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKarhunputken lehti

Kannattaa lukea kirjoitukset jättiputken ja karhunputken eroista tästä ja tästä.

Jättiputken nimikin jo viittaa isoon kasviin ja kaikenlaisista isoista kasveista saan kuvia. Kaikkia maailman kasveja en tunnista, mutta ainakin useimmiten kuvista osaan sanoa onko syytä huoleen eli onko kuvissa jättiputki vai ei. Takiaiset ovat isokokoisia ja niistä tuleekin välillä kuvia ja kyselyjä, myös ohdakkeen kuvia olen saanut.

Takiainen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

ohdake_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Takiaiset, ohdakkeet ja muut isokokoiset luonnonkasvit tuovat kysymyksiä, että onko kyseessä jokin haitallinen vieraskasvi

Luontoportti sivustoa kannattaa käyttää, kun jokin kasvi tai eläin luonnossa mietityttää. Esimerkiksi takiaisista ja ohdakkeista linkit tässä

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/seittitakiainen

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/isotakiainen

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/huopaohdake

Jättiputkesta kuvia ja juttuahan löytyy paljon Luontoturvan blogista ja myös vieraslajit.fi sivustolta.

Kasveja sitten vaan tunnistelemaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, ukonputki, vuohenputki, mikä, putki

Viitapihlaja-angervo leviää metsäalueilla

Lauantai 30.6.2018 klo 19.57 - Miia Korhonen

Viitapihlaja-angervo on suosittu koristepensas, mutta levitessään metsäalueille se voi olla todellinen ongelma estäessään metsäpuuntaimien kasvun. Hurjaa esimerkkiä viitapihlaja-angervon leviämisestä metsäalueella olen seurannut Lahdessa. Parissa vuodessa viitapihlaja-angervo on kasvanut 1,5 metriä korkeaksi tiiviiksi massaksi, joka peittää metsänpohjan täysin ja leviää edelleen.

0474_Viitapihlaja-angervo_valtaa_metsanpohjaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Vuonna 2016 viitapihlaja-angervo lähti leviämään rajusti, kun metsää harvennettiin ja valo-olosuhteet muuttuivat. Ylä kuvan kasvusto oli n. polven korkuista.

0707_metsanhoidossa_ongelmallinen_kasvi_on_viitapihlaja-angervo_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Alueella viitapihlaja-angervo jatkaa leviämistään, vuonna 2018 kasvusto oli 1,2 - 1,5 metriä korkeaa ja peittää tiiviillä kasvullaan metsänpohjan täysin.

Tässä taas muistutus siitä, että ennen kuin istutetaan kasveja pihaan tai viheralueille, täytyy tietää miten kyseinen kasvi leviää ja miten leviämisen saa estettyä. Ja niin kuin kaikki tietääkin, niin puutarhajäte käsitellään omalla tontilla tai viedään alueen jätekeskukseen.

Kaikessa on tietysti jotain hyvääkin ja juuri tähän aikaan viitapihlaja-angervo kukkii ja houkuttelee joukoittain pölyttäjiä.

0471_viitapihlaja-angervo_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kahlatessani kasvuston seassa kimalaisten surina oli huumaava. Mutta metsäalueelle levitessään tämä kasvi tulee aiheuttamaan suuria ongelmia metsän uudistumisessa ja kasvussa. Myös alueella liikkuminen hankaloituu tiheän kasvuston vuoksi.

Viitapihlaja-angervosta lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viitapihlaja-angervo, metsänhoito, taimikonhoito, taimikko, vieraskasvi, metsä