Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Tulokset alueelta, jossa jättiputkea on torjuttu 8 vuotta

Sunnuntai 22.5.2022 klo 12.12 - Miia Korhonen

Kyllä tuli suuri tyytyväisyyden tunne, kun kävin tänään jättiputkien koealueella, jonne olin tekemässä ensimmäisen koeruudun syksyllä vuonna 2014. Alueelle oli levinnyt jättiputki vajaan hehtaarin alalle. Ensimmäisellä käynnillä 2014 ei voinut edes hahmottaa alueen laajuutta, koska sinne pääsi syksyllä, jolloin paikassa oli silmänkantamattomiin kukkivia jättiputkia, jotka peittivät näkyvyyden. Osaksi kasvit olivat ympäröivillä metsäalueilla.

Talven 2014 - 2015 aikana syntyi ajatus, että teen alueelle opinnäytetyön Hämeen ammattikorkeakoululle, jossa silloin opiskelin ja otan alueen kokonaan koekäyttöön. Syntyi opinnäytetyö: Jättiputken torjunta: Eri torjuntamenetelmien vaikutukset jättiputken kasvuun Lahden kaupungin koekentällä. Alueelle tein 33 koeruutua, jotka olivat kooltaan 3 x 4 metriä. Opinnäytetyön voi lukea tästä www.theseus.fi.

Paikallislehti Etelä-Suomen sanomat kiinnostui myös jättiputkien alueesta ja kirjoitti siitä jutun 24.7.2015

Alueella on päässyt jättiputken siemeniä viimeksi maahan 2014. Tänään 22.5.2022 oli ensimmäinen kevät, kun uusia keväällä kasvuun lähteneitä siementaimia ei löytynyt. Alue, jota tarkastan, on tosin laaja, noin hehtaarin, joten sieltä sen viimeisenkin jättiputken löytäminen jo taimena vaatii sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä eli työ ei vielä ole ohi. Alueen tarkkailu jatkuu edelleen vuosia ja käyn siellä tänäkin kesänä vielä pariin kertaan.

Jättiputkien koealue 20.5.2015 Lahti. Ruudutus tehty, jättiputkien torjuntamenetelmien kokeilu alkaa.

Jättiputkien koealue 22.5.2022 Lahti. Alue torjuttu jättiputkista. Tarkkailu jatkuu edelleen, oletettavaa on, että yksittäisiä kasveja löytyy vielä tulevina vuosina.

Tuli nostalginen olo, kun mietin, että täällä jättiputkimaassa on tullut tunti, jos toinenkin vietettyä vuosien varrella, mutta työ on kantanut hedelmää. Jos joku vielä väittää, että jättiputki ei ole hävitettävissä niin hän on väärässä 😊 Tulokset näyttävät, että jättiputki on hävitettävissä, mutta se vaatii suunnitelmallisuutta ja vuosikausien työn. Koealueella Luontoturva kokeili eri torjuntamenetelmiä vuosien ajan ja niistä tehokkaimmat ovat käytössä tänä päivänä.

Tässä kohtaa onkin paikallaan kiittää työn tilaajaa eli Lahden kaupunkia ja tarkemmin vielä metsätoimea, jonne vieraslajien torjunta kuuluu Lahdessa. Lahti on ollut edelläkävijä vieraslajien torjunnassa ja kaupungissa on nähty aihe tärkeänä ja urakoitsijalle on annettu mahdollisuus tehdä jättiputkien torjunta huolella. Kaikenlaisiin kokeiluihin ja uuteen ajatteluun on aina kannustettu ja siitä Luontoturva haluaakin nyt kiittää Lahden kaupungin metsäasiantuntijaa Markus Niemelää, joka on kokenut haitallisten vieraslajien torjunnan tärkeänä ja antanut mahdollisuuden työn ja menetelmien kehittämiseen.

Koealueiden ruudutus purettiin tammikuussa 2020, koska alueella nousi vain yksittäisiä kasveja. Raportin koealueen tapahtumista voi lukea tästä.

On ollut mielenkiintoista myös seurata, miten koealue muuttuu jättiputkien hävittyä alueelta. Ensimmäisten joukossa alueelle palautuivat vadelma, koivun sekä pajun taimet, poimulehti, metsäkurjenpolvi ja iloinen yllätys oli, että myös valkovuokko on löytänyt tiensä alueelle. Täytyy kesän mittaan seurata tarkemmin mitä kaikkea kasvillisuutta alueella on nyt. Ero on huikea, aikaisemmin jättiputki oli valtalaji ja nyt kasvillisuus on monipuolistunut.

Jättiputken hävittyä on lajisto monipuolistunut alueella.

Tämän koealueen perusteella voin sanoa, että jättiputken hävittäminen on mahdollista.

Tunnistatko nämä vieraslajit keväällä?

Keskiviikko 18.5.2022 klo 15.02 - Miia Korhonen

Kevät on ihan maailman parasta aikaa! Vaikka tämä kevät onkin hieman kylmän oloinen ollut, niin vieraskasvit on kyllä jo hyvässä kasvussa ja nyt niitä onkin helppo tunnistaa.

Olen kyllä siitä onnellisessa asemassa, että voin olla keväästä syksyyn ihan pihalla päivät pitkät 😊 Tässä kuvia mihin olen parina viime päivänä Lahden maastoissa törmännyt. Tunnistatko sinä nämä kasvit?

Jättipalsami (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

    

Jättiputki (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

Japanintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

Sahalinintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

  

Komealupiini (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

Kurtturuusu (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

Röyhytatar, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Lahdessa tämä laji levinnyt monin paikoin puutarhajätteen tai maansiirtojen mukana.

Japaninruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

Etelänruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

Kertaus vielä lopuksi vieraslajien määritelmistä. Tällä hetkellä haitallisiksi vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka löytyvät EU:n tai kansallisesti haitallisten lajien luetteloista ja näihin lajeihin kohdistuu laissa mainittu huolehtimisvelvollisuus eli lajit on torjuttava tai niiden leviäminen estettävä tietyin edellytyksin. Aiheesta voi lukea lisää vieraslajit.fi sivustolta.

Näiden lisäksi meillä on vieraslajeja, jotka on mainittu kansallisessa vieraslajistrategiassa, kuten etelänruttojuuri, mutta näistä lajeista käytetään pelkästään nimitystä vieraslaji ja näihin lajeihin ei liity samanlaista torjunta velvollisuutta, kuin EU:n tai kansallisen vieraslajien luettelon lajeihin.

Huomattavaa kuitenkin on, että vieraslajien riskienhallintalain ympäristöön päästämisen kielto 3 §, määrää, että mitään vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Eli ne kaikki tututkin puutarhankasvit täytyy käsitellä niin, että ne pysyvät istutusalueillaan.

Tästä hyvänä (tai huonona) esimerkkinä on juurikin röyhytatar tai tämä kuvassa oleva pikkutalvio, joka on suosittu puutarhankasvi, mutta leviää todella hanakasti. Kuvan paikassa Lahdessa kasvi on levinnyt luontoon ja hävittänyt alueelta valkovuokon lähes kokonaan.

Pikkutalvion leviämisestä olen kirjoittanut aikaisemminkin ja siitä voi lukea tästä.

Ja muistutuksena, kaikki puutarhajäte (myös haravointijäte) on käsiteltävä omalla tontilla tai vietävä alueen jäteasemalle. Haravointijäte mielletään helposti vain puiden lehdiksi, mutta haravoidessa maassa oleva siemenet ja juuren pätkät siirtyvät myös uusille alueille ja niin mm. pikkutalvio on levinnyt luontoon monessa paikassa. Eli jos joku kasvi tai puutarhajäte on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla.

Puutarhanhoito on ihanaa, mutta sitä pitää tehdä vastuullisesti ympäristö huomioiden.

Päijät-Hämeessä otetaan haravointi ja risujäte ilmaiseksi vastaan kotitalouksilta, katso lisää www.salpakierto.fi

Vieraslajien tiedotusta ja kevään ensimmäiset kasvuun lähtijät

Perjantai 6.5.2022 klo 8.06 - Miia Korhonen

Hitaasti on tuntunut etenevän tämä kevät, mutta kyllä se vielä sieltä tulee :) Ja niin tulee haitalliset vieraslajitkin. Niistä muistutellaan Lahdessa maastokyltein, joissa on yleistietoa vieraslajeista ja erillisinä kyltteinä yleisimmät alueen haitalliset vieraslajit ja myös lajeja, joihin vieraslajeja usein sekoitetaan. Kylttien paikat ja muutkin vieraslajeihin liittyvät tapahtumat näkyvät Lahden seudun luontoretkioppaasta www.lahdenseudunluonto.fi

Villähteellä Vanhankartanonpuistossa voi käydä katsomassa muun muassa miltä espanjansiruetana näyttikään ja miten sen voi erottaa metsäetanasta ja ukkoetanasta.

Vaikka kevät on odotuttanut itseään niin jättipalsamin ja sahalinintataren voi jo bongata kasvussa ainakin Lahden seudulla.

Jättipalsamin taimi on hyvin tunnistettavissa aikaisin keväällä

Sahalinintatar (entinen nimi jättitatar) lähtee aikaisin kasvuun

Nyt onkin hyvä aika pitää omaa ympäristöään silmällä, mitä kaikkea sieltä maanpovesta tänä keväänä nouseekaan. Yleisimmät haitalliset vieraskasvit on hyvä opetella tunnistamaan ja Lahdessa on tehty helpoksi opettelu, kun voi käydä vaikka maastotauluista vilkaisemassa ulkoilun lomassa mitkä olivatkaan ne lajit, jotka olisi hyvä tunnistaa.