Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Koululaisille vieraskasvit tutuksi

Perjantai 26.5.2023 klo 15.31 - Miia Korhonen

Lahdessa vieraslajien tietoa on viety jo useana vuotena kouluihin ja tänäänkin talkoiltiin Merrasojan varrella. Jättipalsami oli vielä pientä, mutta sitäkin hyvin löydettiin.

Lupiini taisi olla kaikille tuttu kasvi tai ainakin se nyt tuli tutuksi. Kaivettiin lupiinin juurakko ylös, jotta nähtiin juuressa olevat typpinystyrät, joiden avulla lupiini muuttaa maaperää itselleen suotuisaksi, rehevämmäksi.

Luovuuttakin heräteltiin ja mietittiin mitä voisi tehdä kuivuneista karhunköynnöksen ”liaaneista”.

Ideoitahan tuli hurjasti, kuivunut karhunköynnös taipuu hyvin vaikka kranssipohjaksi, pöytäkoristeeksi, rannerenkaaksi, linnunpesäksi, pääsiäiskoristeeksi…. Luovuutta luonnosta taisikin tulla päivän teemaksi 😊

Jättipalsamin torjuntaa Merrasojan varrelta Lahdessa

Sunnuntai 5.8.2018 klo 16.28 - Miia Korhonen

Tänä vuonna on kirjoiteltu ampiaisten paljoudesta ja omakohtaistakin kokemusta on! Silloin kun jättipalsamista torjuttavat alueet ovat isoja ja työ täytyy saada mahdollisimman nopeasti tehtyä tartun raivaussahaan, jossa on siimapää. Tänä vuonna kohteet ovat pääsääntöisesti olleet hankalakulkuista ojan vartta, jossa jättipalsamia on paikoitellen ollut todella paljon ja isoilla alueilla.

Tänä kesänä ampiaispesiä on ollut ennätysmäärä. Parhaimpana päivänä ennätys on ollut kolme pesää päivässä mihin olen törmännyt jättipalsamia siimatessani. Jättipalsamin kukissa viihtyvät myös kimalaiset, jotka eivät onneksi ole yhtä äkkipikaisia kuin ampiaiset.

Jättipalsamin kukissa käy pörinä

Siinä sitä löytää itsestänsä pienen aiturin ja pikajuoksijan kun pinkoo 10 kg painavan raivaussahan kanssa ampiaisia karkuun kaatuneiden puiden ja pusikoiden läpi… Vaikka on tukevat kengät, paksut työhousut + takki, kypärä ja verkkovisiiri naaman edessä niin kyllä pesällinen ampiaisia saa silti juoksemaan, parhaimpina päivinä useaan kertaan. Ja kyllä, näillä +30 asteen helteillä tuossa varustuksessa on ollut todella kuuma ja tukala olla, mutta jättipalsamin torjunta-aika on rajallinen, jota siinä ei voi parempia kelejä odotella.

Se hyvä puoli on helteistä ollut, että jättipalsamikin on selvästi kärsinyt kuivuudesta ja siimatessa kasvuston katki maantasalta on kasvi lähtenyt huonosti enää uuteen kasvuun. Toisin oli viime kesänä, jolloin oli märkää ja katkaistu kasvi jaksoi hyvin kasvaa uutta kasvua.

Yhtenä kohteena on Lahdessa ollut Merrasojanvarsi. Ajatus on putsata jättipalsamista noin 2,5 km pitkä ojanvarsi, joka lähtee Merrasjärvelta ja päätyy Vesijärveen.

Merrasojan varrelta Lahdessa hävitetään jättipalsamia

Ojanvarsi on useissa paikoissa hankalakulkuista maastoa ja osaksi jättipalsamia joutuu kitkemään käsin paikoista, jonne ei raivaussahan kanssa pääse. Myös ojanvarren läheisyydessä, tonttien takapihoilla, olevat jättipalsamit täytyy saada hävitettyä. Näin isolta alueelta jättipalsamin hävittäminen kokonaan ei vuodessa onnistu, mutta muutaman vuoden sitkeä työ tuottaa varmasti tulosta. Samalla innostetaan lähialueen asukkaita poistamaan jättipalsamit omilta alueiltaan ja toki kasvia saa hävittää myös kaupungin alueilta. Lahdessa useammassa paikassa asukkaat ovatkin ryhtyneet jättipalsamin omatoimiseen torjuntaan mm. kävelyteiden varsilta.

Luonnonsuojelualueet ovat olleet jättipalsamin torjuntakohteina myös. Viime syksynä kartoitin luonnonsuojelualueita, joissa on haitalliset vieraskasvit levinneet ja tänä kesänä on ryhdytty torjuntatoimiin. Jättipalsamia torjuttaessa tulisi alue käydä pari kertaa kesässä läpi uuden kasvun varalle.

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka leviää siemenestä ja jonka siemen voi säilyä maassa itämiskykyisenä pari vuotta. Tärkeintä torjunnassa on estää siemenen maahan pääsy. Jo yhden vuoden tarkan torjunnan jälkeen huomaa seuraavana kesänä selkeän eron jättipalsamien määrään. Helppo kasvi hävittää moneen muuhun verrattuna.

Kitkettäessä kasvia voi kasvijätteen kasata kitkentäpaikalle yhteen kasaan. Kasan voi vielä talloa tiiviiksi massaksi. Jättipalsami on pehmeävartinen kasvi, joka maatuu nopeasti. Vaikka kasasta lähtisi joitain kasveja kasvuun niin seuraavana vuotena kitketään sitten kasan kohdalla olevat kasvit pois. Kasvijätettä tulee kitkettäessä paljon ja sen kuskaaminen jäteasemalle on työlästä, joten kasaaminen kitkentäpaikalle on usein paras vaihtoehto.

Intoa ja jaksamista jättipalsamin torjuntaan!