Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Vanha tuttu, viinimäkikotilo

Keskiviikko 15.7.2026 klo 18.49 - Miia Luontoturva

Samoissa paikoissa kun on käynyt jo vuosia tekemässä vieraskasvien torjuntaa, niin tulee samalla tutustuttua alueen muuhunkin kasvillisuuteen ja tässä tapauksessa kotiloon.

Olen käynyt samalla paikalla Kouvolan suunnalla jo kymmenisen vuotta ja seuraillut alueen viinimäkikotilo tilannetta. Oikein aina jo odotan vuosittaista alueelle menoa, jättiputkien torjunta on siellä loppusuoralla ja niitä ei enää tahdo löytää (hyvä juttu tietenkin), mutta tänäkin vuonna tapasin ystäväni viinimäkikotiloita useamman kappaleen. Kanta siis menestyy hyvin pohjolan olosuhteissa ja selviytyy talvesta mainiosti.

Olen näistä otuksista kirjoitellut Luontoturvan blogiin aikaisemminkin ja tässä niistä juttua vuodelta 2019, jossa muistuttelen siitä, että mitään vieraslajia ei saa päästää luontoon. Asia tuli taas mieleen, kun yle uutisoi Turussa metsästä löytyneistä akaattikotiloista.

Luontoturvan blogin kirjoittamisen aloitin 2015 ja tämä onkin itselle vähän kuin julkinen päiväkirja, siitä voi itsekin lueskella mitä on tehnyt, missä ja milloin :) Tekstin sävystä näkee myös ajankohtaa, korona kurimuksessa 2020 kirjoittelin myös viinimäkikotiloista. Lieneekö syynä kaikenlaiset ihmiskontaktin rajoitukset, mutta näköjään olen silloin pitkät pätkät höpissyt kotiloveijareiden kanssa... tästä voi lukaista 2020 jutusta :)

Tapaaminen viinimäkikotilon kanssa

Perjantai 22.5.2020 klo 16.09 - Miia Korhonen

Tänään keskustelin ystäväni viinimäkotilon kanssa töiden lomassa. Samalla alueella olemme ennenkin tavanneet ja pidänkin mielenkiinnosta silmällä viinimäkikotilo kantaa tällä alueella.

Herra/rouva viinimäkikotilo ensin hieman ujosteli, mutta rupesi sitten juttusille. Kerroin hänelle vieraslajeista ja niiden mahdollisista haitoista, hän sanoi: pitäisikö katsoa peiliin, kun puhutaan vieraslajeista. Aivan, ehkä niinkin. Kuka tai mikä nyt kenellekin vieraslaji missäkin on.

Korona tilanne päivitettiin ja kummatkin totesi terveitä olevansa, paitsi viiniksen silmien pyöräytys taisi kertoa hänen ajattelevan, että kaikkia sitä vapaaksi päästetäänkin.... Hänellä silmät ovat pitkien sarvien päässä.

Toivotimme hyvät päivän jatkot, minä etsin jättiputkia ja viinis jatkoi keskeytynyttä ruokailuaan voikukan lehdillä.

Miten viinimäkikotilo tuolle alueelle on päätynyt siitä voi lukaista aikaisemmin kirjoittamassani jutussa. Samaisessa jutussa on tietoa myös mustapääetanasta ja vähän muustakin.

Kotiloitahan on vaikka minkälaisia ja niistä tietoa löytyy ötökkätieto sivustolta.

Pitäkäähän silmällä mitä kaikkea siellä maassa möngertääkään, voi vaikka löytyä tällaisia uusia tuttavuuksia :)

Viinimäkikotilo ja muita nilviäisiä

Keskiviikko 18.12.2019 klo 8.56 - Miia Korhonen

Vanhempia valokuvia selatessa löysin kuvia viinimäkikotilosta (Helix pomatia), johon olen törmännyt Kouvolan seudulla. Tavalliseen lehtokotiloon (Arianta arbustorum) tottuneelle viinimäkikotilo olikin mielenkiintoinen uusi tuttavuus.

Viinimäkikotilon sanotaan olevan herkullista syötävää ja Suomeen se olisikin päätynyt ihmisten toimesta ja juuri syömätarkoitukseen. Tämä Etelä- ja Keski-Euroopassa luonnonvaraisena esiintyvän kotilon kuori on väriltään harmahtava, kermanvaalea tai kellertävänruskea, kooltaan noin 4 – 5 cm. Kierteitä kuoressa on 5 – 6.

Nykyisellä tietämyksellä viinimäkikotiloa ei pidetä haitallisena lajina, vaikka se meillä vieraslaji onkin. Siitäkin huolimatta mitään vieraslajia ei saa päästää luontoon. Näkemäni Kouvolan yksilökin oli alueelle päätynyt ihmisen toimesta, joka oli tarkoituksella päästänyt kotiloita luontoon. Viinimäkikotiloita pidetään myös lemmikkeinä terraarioissa ja jos harrastuksen lopettaa ei mitään terraarion lemmikkiä saa päästää luontoon! Yllättäviä ongelmia voi tulla kun omasta mielestään harmittoman eläimen vapauttaa luontoon, vaikka sen tekisi hyvässä tarkoituksessa.

Viinimäkikotilo (Helix pomatia) lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumista

Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea luontoon päätyneistä vierasperäisistä sammakoista sekä myös kissasta, jota ei ensi ajatuksella tule pidettyä vieraslajina, saati haitallisena. Haitalliseksi voidaan kuitenkin luokitella villiintyneet luonnonvaraisena elävät kissat, joita Suomessakin katsotaan olevan. Eli, minkä eläimen tahansa ottaa lemmikikseen, on siitä otettava vastuu ja huolehdittava siitä asianmukaisesti viimeiseen asti.

Toinen asia on sitten meille vahingossa esimerkiksi kasvien mukana päätyvät tuholaiset, kuten uutena lajina mustapääetana (Krynickillus melanocephalus). Lajia on jo havaittu Suomessa ja tänne se on päätynyt todennäköisesti taimien mukana. Aiheesta puhuttiin myös vieraslajiseminaarissa 2.12.19 Helsingissä.

Lauri Urho, seminaari ja työpaja vieraslajeista 2.12.19

Espanjansiruetanasta ja myös ukkoetanasta kirjoittelin viimeksi kesällä Luontoturvan blogiin, sieltä voi käydä tarkistamassa miltä ne näyttivätkään.