Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Jättiputki ja muut tutut kasvussa

Lauantai 20.4.2019 klo 10.11 - Miia Korhonen

Kevät tuleekin tänä vuonna hätäisesti ja nyt jättiputki on jo räjähtänyt kasvuun Lahden korkeuksilla monin paikoin. Tällaiset nopeat keväät on torjunnan kannalta ikäviä, paras jättiputkien torjunta-aika jää lyhyeksi.

Heti kun lumi on sulanut ampaisee jättiputki kasvuun ja vähän lumen seastakin virittää jättis jo kasvuaan.

0815_jattiputken_vanhempi_kasvu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Aloitin torjuntakauden 19.4.19 alueella, jossa jättiputkia on ollut vuosikausia ja esiintymä on laaja, osaksi hankalaa maastoa ja vieläpä luonnonsuojelualueen läheisyydessä.

Alueella tehdään nyt mekaanista torjuntaa eli peitetään ja kaivetaan ja tätähän on tiedossa sitten seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Torjunta kannattaa aloittaa heti keväällä ja käydä kimppuun tosissaan. Peittäminen on helppoa nyt, kun muu kasvillisuus ei ole vielä lähtenyt kasvuun. Peitettyjen alueiden ulkopuolelta sitten lapiotyönä kaivetaan jättiputket juurineen pois. Uutta kasvua tulee koko kesän ajan jos jättiputken siemeniä on päässyt maahan aikaisempina vuosina ja aluettahan sitten ihan oikeasti tarkkaillaan seuraavat 10 vuotta.

jattiputken_siementaimet_kevaalla_2019_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

ensimmaiset_jattiputket_2019_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Milloin viime keväänä käynnistyi jättiputken torjunta siitä juttua Luontoturvan blogissa.

On sitä tietysti jo muutkin tutut kasvit lähteneet kasvuun kuten lupiini ja jättipalsamikin pilkistelee jo.

0817_Lupiini_kasvuun_lahdossa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiinia voi torjua keväällä kaivamalla. On kuitenkin muistettava, että jos alueella on kukkineita lupiineja maassa on lupiinin siementä ja jalkineiden ja työvälineiden puhdistaminen on tehtävä ennen seuraavaan paikkaan siirtymistä. Siemenet tarttuvat kengän pohjiin, työkoneiden / autojen renkaisiin ja työvälineisiin.

0818_jattipalsami_lahtee_kasvuun_aikaisin_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamia voi torjua kitkemällä, niittämällä tai peittämällä kesän ajaksi.

Tästä alkaa minun kesä ja aherrus, syksyllä sitten lomaillaan :)

Niin ja vuohenputki herättää aina keväällä kysymyksiä, se kun lähtee myös aikaisin kasvuun. Vuohenputki ei siis ole haitallinen vieraskasvi, vaikka voikin olla ikävän rikkaruohon maineessa. Eikä ole myrkyllinen. Katso tietoa vuohenputkesta Luontoportti.fi sivulta.

Vuohenputki_tavallinen_pihojen_kasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, lupiini, vuohenputki, kevät, torjunta, kaivaminen

Katso vieraslajit seminaarin tallenne täältä

Keskiviikko 10.4.2019 klo 12.42 - Miia Korhonen

Haitalliset vieraslajit puutarhassa seminaari on kokonaisuudessaan verkossa katsottavissa tai pilkottuna aihe- / puhujakohtaiseksi videoiksi. Paljon hyvää tietoa on saatu useilta eri asiantuntijoilta. Kannattaa katsoa!

Tallenne Tiedekulmasta.

Aihe-/ puhujakohtaiset videot pikottuna.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraslajit, puutarhassa, seminaari, helsinkin, 9.4.19, tallenne

Terveisiä seminaarista

Tiistai 9.4.2019 klo 21.11 - Miia Korhonen

Vieraslajit puutarhassa seminaari pidettiin 9.4.19 Helsingin yliopiston tiedekulmassa. Tapahtumaa pystyi seuraamaan myös verkossa ja tallenne siitä on tulossa verkkoon. Onneksi, koska seminaarissa oli todella hyviä puheita ja nyt tuli tietoa monelta taholta. Tallenteeseen laitan linkkiä kun se saadaan valmiiksi.

Hienoa oli, että seminaarissa oli monen eri tahon edustajia ja asiaa käsiteltiin monelta kantilta.

Johanna Niemivuo-Lahti esitti selkeästi mm. mitä kaikkien tulisi tietää vieraslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä, kuka säädöksiä valvoo, miten maanomistajan tai elinkeinoharjoittajan täytyy toimia.

Johanna_Niemivuo-Lahti_vieraslajilainsaadoksia_valvoo_ELY.JPG

Johanna_Niemivuo-Lahti_maanomistajan_toimet.JPG

Ruokaviraston Paula Lilja kertoi mm. kasvinterveyslainsäädännön uudistumisesta ja puiden tuholaisista.

mantyankeroinen_Paula_Lilja_ruokavirasto.JPG

Eeva-Maria Tuhkanen toi esille myös muita kuin EU:n ja kansallisen listan vieraslajeja. Tietoa saatiin mm. jättipoimulehdestä ja mistelistä.

Mesisilkkiyrtti tuli esiin useammassakin esityksessä.

Petri Ahlroth toi esiin useita lajeja, joista harvoin puhutaan mediassa ja jotka jäävät jättiputken, jättipalsamin ja muiden kasvien varjoon. Esimerkiksi havununna askarrutti myös yleisössä.

Irene Vänninen esitteli monia kasvihuone tuholaisia, tomaattijäytäjäkoi oli niistä yksi.

Irene_Vanninen_tomaattijaytajakoi.JPG

Asko Hannukkalan materiaalia esitti Leena Luoto ja tietoa tuli viljelijöille mm. ankeroisista, möhöjuuresta ja pahkamädästä.

Markus Seppälä esitteli VieKas hanketta, jossa tuodaan jättiputken, jättipalsamin ja keltamajavankaalia esille valtakunnallisesti. Viestintä ja valistus on isossa osassa tässä hankkeessa.

VieKas_hanke_Markus_Seppala.JPG

Itse esittelin jättiputken ja jättipalsamin tunnistamista, leviämisen väyliä ja torjuntaa.

Oli kyllä antoisa päivä, kannattaa katsoa esitykset tallenteena!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vieraslajit, seminaari, Helsinki