Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Tataren torjunnasta kokemuksia

Perjantai 21.7.2023 klo 19.07 - Miia Korhonen

Japanin- ja sahalinintatar on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi ja näistä kasveista on tänäkin kesänä tullut paljon kyselyjä ja monen kanssa olen aiheesta puhunut.

Tatar on hankala hävitettävä syvän ja laajan juuristonsa vuoksi. Japanintatarta ei Suomessa ole käytetty niin paljoa puutarhankasvina kuin Britaniassa, jossa kasvin leviäminen on paljon suurempi ongelma kuin meillä. Britanian lehdissä on kirjoitettu jo vuosia japanintataren ongelmallisuudesta ja hankala kasvihan se onkin, eikä sitä kyllä mielellään tontilleen ottaisi. Kokonaan kasvin hävittäminen vie vuosia, mutta jos tuo riesa omalla kohdalla on, niin kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä on kuitenkin vain kasvi.

Moni japanintataresta lukenut menettää yöunensakin, kun kaikenlaiset kauhukuvat valtaa mielen, uniin tulee karmiva kasvi, joka luikertelee taloon sisään ja istuu joku aamu kahvia juomassa keittiönpöydän ääressä…

Ennen kuin rupeaa harkitsemaan asunnon myyntiä tataren vuoksi, niin kannattaa pistää paperipussi päähän ja hengitellä tovin 😊 Ei hätää, kyllä japanintatarenkin kanssa pärjää, jos pakko on ja töitä sen hävittäminen vain vaatii.

Ensimmäinen ohje on, että tunne vihollisesi. Japanin- ja sahalinintataren torjuntaa ei voi tehdä vähän sinne päin, siinä täytyy olla ihan tosi mielellä liikkeellä. Ensi alkuun tuntuu, että kun torjuntaa rupeaa tekemään, niin kasvi vallan riehaantuu ja niin se tekeekin. Kun kasvustoa kurittaa vaikka alas leikkaamalla tai peittämällä, niin kasville tulee hätä, että nyt lähti henki ja se rupeaa pukkaamaan uutta kasvua kauhealla vimmalla. Tataren juuri on voinut vuosien saatossa levittäytyä maan alla useiden metrien päähän emokasvista ja hengen hädässä se työntää kauimmaisistakin juurista piipat maanpinnalle. Siinä on sitten ihmislapsi kauhuissaan, että nyt se perkele valtaa koko tontin ja vielä naapureidenkin. Mutta. Juuri tässä kohdassa hengitetään, kääritään hihat ja ryhdytään taistoon.

Itse olen tehnyt erilaisia torjuntakokeiluja japanintatarelle jo vuosien ajan. Yhdessä paikassa olen leikannut kasvustot oksasaksilla maanrajasta poikki vuodesta 2017 alkaen.Alkuun leikkasin kasvuston 4 kertaa kesässä, mutta nykyään leikkaan sen kahdesti kesän aikana maanrajasta ja tässä oma kokemus on, että uutta kasvua tulee vähemmän, kun kasvin leikkaa aivan maanrajasta. Jos leikkaa kasvin vaikka 10 cm tapille, niin uutta kasvua tulee nopeammin. Nyt 2023 kasvusto on harventunut ja kasvaa enää ohuina piippoina siellä ja täällä. Oma kokemus on siis se, että kyllä tatarenkin kasvun saa taantumaan jatkuvalla alas leikkauksella, mutta siihen saa varata aikaa ainakin 10 vuotta.

Japanintataren leikkaamista maanrajasta

Tatar alueiden peittämisiä olen tehnyt useita, ongelmana tahtoo olla se, että tatar puskee peiton ulkopuolelta kasvuun ja silloin täytyy vain peittoa jatkaa tai kaivella / leikata peiton ulkopuoliset kasvit pois. Tätäkin joutuu tekemään vuosikausia.

Mitään helppoa tapaa en tiedä tataren hävittämiseen olevan, keinot on samat kuin usean muunkin kasvin eli jatkuva alas leikkaus, peittäminen, kaivaminen ja jos kemiallista torjuntaa käyttää niin glyfosaatti. Ja se täytyy muistaa, että tatar leviää juuren paloistakin eli jos kaivamiseen ryhtyy niin ensin täytyy kysyä oman alueensa jäteasemalta ohjeet siitä, mihin toimitetaan maa-aines, jossa on tataren juuren paloja, koska tällaista maa-ainesta ei saa käyttää missään kasvin leviämisen riskin vuoksi eikä varsinkaan viedä muiden riesaksi kottikärryn matkan päähän luontoon.

Itse käytän kaikkia mekaanisia menetelmiä täydentämään toisiaan. Olen joskus kirjoittanut, että mielummin torjuisin jättiputkea kuin japanintatarta ja se pitää edelleen paikkansa, mutta harvoin pääsee valitsemaan. Yritän ajatella positiivisen kautta, onneksi tatar ei sentään leviä siemenistä eikä se aiheuta palovammoja, toisin kuin jättiputki! Eli jotain hyvääkin siitä löytyy 😊 Niinpä pakkaan oksasaksia mukaan, kiristän hikinauhan, kumarran japanintatarelle kunnioittavasti, pätkin koko kasvin taas maan tasalle ja huikkaan, että nähdään taas muutaman viikon päästä. Vuosien mittelön jälkeen minä olen selvästi voitolla!

Että tsemppiä ja jaksamista kaikille, jotka painivat tataren hävittämisen kanssa! Vuodelta 2017 voi lukea sen kesän muistoja tataresta.

Lahdessa torjutaan jättipalsamia

Perjantai 21.7.2023 klo 17.34 - Miia Korhonen

Lahdessa on tehty jättipalsamin torjuntaa useilla kymmenillä alueilla kesän ajan. Torjuntaa on tehty murskaamalla kasvit koneellisesti ja paikat joihin koneella ei ole päässyt, on tehty käsin siimaleikkureilla. Paras torjunta-aika on ennen kasvin kukintaa tai kukinnan alkuvaiheessa.

Jättipalsamin torjunnassa haasteena on, että liian ylhäältä katkaistu kasvi voi jatkaa kasvua ja tehdä uuden kukinnon. Tämän vuoksi torjuttavilla alueilla täytyy käydä useampaan kertaan kesän aikana.

Jättipalsami leviää siemenistä ja torjunnassa tärkeintä on estää uusien siementen maahan pääsy.

Lupiinia torjutaan samalla menetelmällä kuin jättipalsamiakin, tärkeää on työn oikea-aikaisuus. Silloin kun jättipalsamiin on jo muodostunut siemenkodat sekä siemenet ja lupiiniin on muodostunut siemenpalot, on torjunta niittämällä liian myöhäistä.

Lupiini leviää siemenistä

Jos torjuntaa tehdään siinä vaiheessa, kun siemenkodat / siemenpalot ovat muodostuneet, niin ne kerätään jätesäkkiin ja toimitetaan jäteasemalle, pienet määrät voi laittaa omaan sekajäteastiaan. Lahdessa, Salpakierron jäteasemalla Kujalassa, on vieraskasveille tarkoitettu erillinen lava, jonne kasvien siemenet voi laittaa jätesäkeissä.

Ilmoita jättiputket tiealueilla, ELY:n palauteväylä

Maanantai 3.7.2023 klo 6.36 - Miia Korhonen

Vapaallakaan ei pääse jättiputket unohtumaan. Ajelin muutaman sata kilometriä viikonloppuna ja samalla bongasin parissa paikassa jättiputkia tien vieressä. Tällaisista havainnoista kannattaa ilmoittaa ELY:n liikenteen asiakaspalveluun, palauteväylään. Siellä voi laittaa havaintonsa kartalle ja katsoa miten asian käsittely etenee.

Kuntien alueilla olevat jättikset kannattaa ilmoittaa kyseiselle kunnalle. Usein kunnan sivuilta löytyy siihen ohjeet, mutta jos ei, niin voi tehdä palautteen e-palautteena, sähköpostilla tai vaikka soittamalla asiakaspalveluun.

Vieraslajit.fi sivustolle toivotaan myös havaintoja vieraslajeista, mutta on hyvä muistaa, että sinne jätetyt havainnot ei automaattisesti tule kiinteistön omistajien, kuntien tai ELY:n tietoon. Eli havainnot täytyy ilmoittaa myös asiasta vastaavalle taholle.

Aiheesta kirjoittelin myös viime vuonna. Nyt jättiputki on kukintansa alussa ja nuo komean valkoiset, jättimäiset kukinnot näkee jo kauaksi. Jättiputkihan leviää siemenistä ja kukintoihin tulee valtava määrä siemeniä, jotka leviävät kauaksikin eli kukintojen poisto on todella tärkeää. Suomessa kaukasianjättiputki on yleisin ja sille on ominaista, että kasvi kuolee kerran kukittuaan. Muita jättiputkilajeja on armenian- ja persianjättiputki.

Suojaudu käsitellessäsi jättiputkia, kukinto voi olla metrin halkaisijaltaan.