Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Syksy ja jättiputken siemenet

Keskiviikko 20.9.2017 klo 18.02 - Miia Korhonen

Jos vielä törmää jättiputkiin jotka ovat kukkineet tänä kesänä on kukintojen poisto jo haastavaa siinä mielessä, että siemenet ovat kypsiä ja osa siemenistä tuppaa varisemaan maahan, kun kasvia koskettaa.

Luontoturva.fi_Jattiputken_siemenia_syyskuussa_2017JPG.JPGJättiputken siemeniä

Muutamista jättiputkista poistin kukintoja ja siementen kanssa saikin olla tarkkana. Mahdollisimman loivilla liikkeillä leikkasin jättiputken varret poikki ja laitoin kukinnot jätesäkkeihin. Silti muutamia siemeniä tippui maahan ja niitä sitten nypin alueelta. Jos maasto on kovin risukkoista ja siementen kerääminen maasta hankalaa, niin yksi vaihtoehto olisi levittää pressu ja sen päälle laittaa katkaistu jättiputki kukintoineen. Pressun päältä on helpompi poimia irronneet siemenet.

Jättiputken siemenen kyllä erottaa maasta hyvin, joten kannattaakin käyttää hetki aikaa alueen tarkastamiseen jos kukintoja on poistettu. Muista myös tarkastaa saappaan pohjat, jättiputken siemen on kevyt ja litteä ja jää helposti saappaan uriin. Siinä sitten kun lompsii menemään voi huomaamattaan siirtää siemeniä uuteen paikkaa ja levittää jättiputkea uusille alueille.

Jattiputken_siemen_maassa_Luontoturva.fi_.JPGJättiputken siemen erottuu hyvin

Kukinnot voi toimittaa alueen jätekeskukseen. Jätekeskuksien toimintatavoissa on eroja ja kannattaakin kysyä tarkemmat ohjeet omalla alueella jättiputken kukintojen käsittelyyn.

Jattiputken_siemenia_sakissa_Luontoturva.fi._JPG.JPG

Niin ja hyvä on tarkistaa, että jätesäkit ovat ehjiä ennen kuin niihin kukinnot laittaa…

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torjunta, kukintojen poisto, siemen, jätekeskus, syksy

Metsäalueelle levinneet lajit

Keskiviikko 13.9.2017 klo 18.06 - Miia Korhonen

Tänään tuli taas vastaan paikka, joka herätti ajatuksia siitä, että puutarhajätteen oikein käsittelystä tarvitaan lisää tiedotusta ja sitä myös yritin jakaa.

Ala_vie_puutarhajatetta_luontoon.JPGÄlä vie puutarhajätettä luontoon!

Uskon, että ihmiset eivät tule ajatelleeksi minkä ongelman siirtävät luontoon ja toisten riesaksi viedessään puutarhajätettä (tai mitä tahansa jätettä) luontoon. Ehkä sekään ei käy mielessä, että kyllä siinä itsekin joutuu viime kädessä maksumieheksi, kun kaupungin maille viedystä puutarhajätteestä lähtee tattaret, jättiputki ym. ikävät kasvit leviämään ja niitä sitten kaupungin kustannuksella täytyy ryhtyä torjumaan.

Tässä kuvaa siitä mikä tänään työllisti.

Jattiputki_ja_tatar_metsassa_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputki, tatar, etelänruttojuuri ja jättipalsami olivat vallanneet omakotitaloalueen väliin jäävän metsäkaistaleen. Metsäkaistaleen läpi menee polku jonka varrella saa ihastella ja vihastella sitä miten hyvin puutarhajätteestä leviääkään monet luontoon kuulumattomat lajit.

Puutarhajate_ja_haitalliset_vieraslajit.JPG

Polkua reunustivat etelänruttojuuri, tatar, jättiputki ja jättipalsami. Jättiputkea kaivoin ympäri metsää isolta alueelta. Siemenet kulkeutuvat mm. ihmisten ja eläinten mukana pitkiäkin matkoja.

Erityisen ikävää on tietysti se, että jättiputkesta palovammoja saa ihmiset mutta myös lemmikit. Tänä kesänä on tullut vastaan tapaus, jossa koiran tassun pohjat olivat rakkuloilla ja eläinlääkärissäkin oli ihmetystä siitä miten rakkulat ovat haukun tassuihin tulleet. Selvisi sitten, että koira on liikkunut alueella missä on jättiputkia. Myös palovammoista kirsuissa ja mahan aluksissa koirilla olen kuullut.

Jattiputki_polun_varrella.JPGJättiputken taimia oli polun varrella ja metsässä

Vähän vähemmän tavattu laji metsäalueilla on Esox lucius, joka paremmin tunnetaan nimellä hauki. Kaloja en kovin hyvin tunne, mutta hauki tästä tuli mieleen ja epäilen, että se ei ollut itse uinut metsään koivun nokkaan vaan oli saanut kyydin jostain. Mätänevän kalan haju oli paikalla melkoinen. Jättiputken haju jäi helposti kakkoseksi.

Hauki_metsassa.JPG

Sovitaanko nyt niin, että kaikki puutarhasta syntyvä jäte käsitellään omalla tontilla tai viedään alueen jätekeskukseen ja pidetään ne kasvit sillä alueella mihin ne on istutettu. Ja haukikaan ei siis kuulu metsään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, tatar, jättipalsami, etelänruttojuuri, puutarhajäte, hauki, torjunta

Luontoturvan luennoilla tutustutaan käytännössä kasveihin

Maanantai 11.9.2017 klo 22.04 - Miia Korhonen

Syksyllä pidettäviin haitallisten vieraskasvilajien luentoihin saa nyt hyvin kerättyä elävää materiaalia. Tässä materiaalia luentoon joka pidettiin kaupungin henkilökunnalle, joka liikkuu työkseen maastossa. Kyllähän jättiputken tunnistaa neljä metriä korkeana jättiläisenä, mutta se pitää tunnistaa myös siementaimena.

Materiaalia_jattiputkesta_luennolle_Luontoturva.fi_.JPGJättiputki puhuttaa, esimerkkiä miltä näyttää jättiputken kasvu siemenestä kukkivaksi

Isoja tuoreita jättiputkia en uskalla ottaa luennoille mukaan ainakaan sisätiloihin, koska jättiputken haju voi tosiaan joillekin aiheuttaa allergisia oireita. Että ei sitten kenellekään tarvitse apua tilata… Ja pientenkin jättiputkien taimien näytteet täytyy olla hyvin muovilla suojattu, tarkoitus luennolla ei ole käytännössä kokeilla miltä näyttää ja tuntuu jättiputkesta saatu palovamma. Tosin nyt ei kyllä ole ollut juuri aurinkoa näkyvissä eikä säätiedotuksen mukaan ole luvassakaan, jotta sen puoleen ei ole vaaraa. Jättiputki on siis valolle herkistävä kasvi ja jättiputken kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita.

Tänä kesänä on tullut paljon kyselyjä jättiputken ja karhunputken erottamisesta toisistaan ja luennollekin vein näytille karhunputken varren ja kuvia jättiputken varresta. Näistä ero käy selväksi.

Jattiputken_ja_karhunputken_tunnistamista_varresta_Luontoturva.fi.JPGKarhunputken ja jättiputken tunnistaminen varresta

Tatar on levinnyt monin paikoin luontoonkin ja eri tattareista esimerkkejä vein näytille.

Tattreista_esimerkkeja_Luontoturvan_luennoilla_.JPGTattareista puhetta luennolla

Jättipalsami puhuttaa ympäri Suomen ja nythän voi näyttää ihan käytännössä miksi jotkut kutsuvat jättipalsamia poksu kasviksi. Siemenet sinkoaa muovin sisälläkin.

Luontoturvan_luennolla_puhetta_ja_esimerkkia_jattipalsamista_.JPGJättipalsamista esimerkkiä

Komealupiinin leviäminenkin käy selväksi kun vie esimerkkiä ja kuvia.

Kasveista_esimerkkeja_Luontoturvan_luennolla_.JPG

On mukava kun luennolla saa ihan oikeasti hypistellä kasveja joista puhutaan. Puheen lisäksi tietysti powerpointilla näytän kuvia torjunnoista ja siitä mitä ongelmia vieraskasvien leviäminen voi aiheuttaa.

Kouluilla olen käynyt oppilaiden kanssa maastossa tutustumassa miltä näyttää jättipalsami tähän aikaan ja miten, miksi ja mitä haittaa jättipalsamin leviämisestä voi olla.

Tällaisia luentoja voi tilata Luontoturvalta läpi vuoden. Tilaajan toiveen mukaan voidaan keskittyä vain tiettyihin lajeihin tai käydä laajemmin läpi haitallisia vieraskasvilajeja. Vuoden ajasta riippuen elävää materiaalia tuodaan kyllä näytille ja jos ei muuten niin kuivattuina ja laminoituina, niin pääsee talvellakin kesän tunnelmiin :)

Kommentoi kirjoitusta.

Tuloksia pyöräharan käytöstä jättiputken torjunnassa

Keskiviikko 6.9.2017 klo 14.39 - Miia Korhonen

Kesä on ollut työntäyteinen ja erilaisia keinoja haitallisten kasvien torjuntaan olen kokeillut. Viime kesänä otin kokeiluun pyöräharan jättiputken torjunnassa. Alku tilanteesta voi lukaista tästä.

Torjuttavalta alueelta viime kesänä ensin siis poistin kaikki isot jättiputket kaivamalla ja sen jälkeen käytin Nekon pyöräharaa alueilla, joissa se oli mahdollista. Tällä torjuttavalla alueella on paljon myös puita ja pensaita joten osaksi torjuntaa tehdään kaivamalla lapiolla. Osa alueesta taas on niin vetistä, että viime kesänäkin jättiputken siementaimia pystyi vain vetämään irti maasta juurineen.

toukokuun_2016_alkupuolella_jattiputki_jo_metrin_korkuinen_Luontoturva.fi.JPG

Kuva on otettu toukokuun alkupuolella 2016. Alue on osaksi vetistä ja jättiputket venähtävät pituutta nopeasti.

Tänä kesänä olen käynyt alueella neljä kertaa ja jättiputkien siementaimien haraaminen on kyllä ollut tehokasta. Haratuilla alueilla on nyt loppu kesästä kasvanut uusia jättiputken taimia harvakseltaan. Enää sellaista tiheää pienten jättiputkien mattoa ei ollut. Haraamista täytyy tehdä useampaan kertaan kesässä, koska se näyttää olevan tehokkainta pieniin taimiin, isompien jättiputkien juuret ovat jo niin syvällä, että juuren katkaisu muutaman sentin syvyydeltä maan pinnasta ei estä jättiputkea kasvamasta.

Tässä kuvaa jättiputken siementaimien tiheydestä alueella toukokuussa 2016. Nuolella merkattu muutamia siementaimia, jotta tietää mitä etsiä kuvasta.

 Luontoturva.fi_jattiputken_siementaimia_paljon_ennen_torjuntaa_JPG.JPGToukokuu 2016

Samalta alueelta kuva syyskuun alusta 2017. Yksittäisiä jättiputken taimia nousee edelleen, mutta ne on helppo kuopasta pois lapiolla. Torjuntaa ja tarkkailua täytyy tällä alueella jatkaa vielä useita vuosia.

Yksittaisia_jattiputken_taimia_pyoraharalla_kasitellylla_alueella_Luontoturva.fi.JPG
Syyskuu 2017

Eli jättiputki on kyllä hävitettävissä kaivaminen / pyörähara taktiikalla, vaikka useamman vuoden työ onkin tiedossa. Torjuntaan kannattaa tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja opetella tunnistamaan torjuttava kasvi jo pienenä taimena. Yksikin kukkiva ja siementämään päässyt jättiputki tietää tuhansia uusia jättiputkia lisää. Varhainen puuttuminen siis kannattaa!

Ja pyöräharahan on tämän näköinen kapistus

Nekon_pyorahara.JPG

Nekon pyöräharan käytöstä muuallakin kuin jättiputkien torjunnassa voi lukea Nekon blogista.

No, kohta tulee taas talvi ja hoitelee jättiputketkin pois näkyvistä muutamaksi kuukaudeksi. Onneksi, saa huilahtaa hetken :) Tosin jos Suomessa olisi ikuinen kesä ei jättiputki olisi ongelmaksi, koska sen siemen tarvitsee kylmäkäsittelyn. Mutta ainakin vielä saadaan nauttia myös talvesta ja niin jättiputkikin viihtyy täällä kanssamme!

Talvea odotellessa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kaivaminen, pyörähara, torjunta, siementaimi, kylmäkäsittely, haraaminen