Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Vesijärvi-viikolla OP:n väki kävi kitkemässä jättipalsamia

Sunnuntai 13.6.2021 klo 19:55 - Miia Korhonen

Vesijärvi-viikkoa on taas vietetty ja ilo oli olla mukana Hollolassa Hedelmätarhan lammella reippaiden Päijät-Hämeen Osuuspankin naisten kanssa 😊 Jättipalsami on Hedelmätarhan lammen ympäristössä levinnyt ja sitä porukalla oltiin kitkemässä. Tällaisia yrityksien tempauksia täytyisi järjestää lisää! Siinä tulee työkavereitten kanssa yhdessäoloa ulkona ja samalla pidetään luonnosta huolta. Hyvä OP:n väki! Ja myös hyttyset pitivät meistä….

OPn_vaki_kitkemassa_jattipalsamia_Hedelmatarhan_lammella_2021.JPG

Vesijärvi-viikon tapahtumista lisää kuvia ja juttua löytyy https://www.facebook.com/VesijarviViikko sekä www.vesijarvi.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, OP, vesijärvi-viikko, Hollola, Hedelmätarhan, lampi

Jättiputkityöläisen kevät kiireet

Lauantai 22.5.2021 klo 17:23 - Miia Korhonen

Jättiputkityöläisenä kevät on täynnä kiireitä, kun laukon pitkin maita ja mantuja jättistä etsimässä ja sitä torjumassa. Parhaimmat torjuntakelit rupeaa kohta olemaan ohi, eli luonto on räjähtänyt vihreään kasvuun ja rupeaa vaikeuttamaan pienempien jättiputken siementaimien havaitsemista pusikoiden keskeltä. Se hetki keväällä on parasta aikaa, kun puissa on vasta aavistus vihreää, mutta jättiputki on jo ponkaissut huimaan kasvuun ja sen erottaa metsässäkin jo pitkän matkan päästä. Kevään viileys, aavistus vihreästä ja hyttysten puuttuminen on elämän parasta aikaa ja sen saakin viettää työn puolesta ihan pihalla 😊

Tänäänkin kävin jättiputkien alueita läpi ja parasta on, kun pääsee torjumaan jättiputken jo siinä vaiheessa, kun se on vasta pieni siementaimi. Sadetta on nyt tullut kiitettävästi ja maa on pehmeää. Useampi kymmen siementaimea lähti juurineen tältä kuvankin alueelta tänään mukaan.

1069_Jattiputken_taimen_torjunta_kaivamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

1070_jattiputken_siementaimi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken siementaimi

Jättiputkien torjunta ja tarkkailukohteita on työn alla tällä hetkellä noin 350. Osassa paikoista on jättiputket saatu jo hävitettyä, mutta tarkkailua täytyy jatkaa edelleen. Siemen elää niin pitkään maassa itämiskykyisenä, että jättis voi yllättää ja joku siemen lähteekin kasvuun, vaikka alueella ei olisi useampaan vuoteen kasvia havaittu.

No, mahtuu kesään vähän muitakin torjuttavia. Kausi aloitetaan jättiputkella ja siitä sitten siirrytään jättipalsamin ja komealupiinin pariin. Espanjansiruetanan keräilyä tehdään siinä välissä ja kurtturuusun torjuntaa sekä haitallisiin vieraslajeihin liittyviä luentoja, tiedotusta ja opastusta. Eli hyvin työn täyteinen kesä on taas tulossa ja se on hieno juttu. Syksyllä ja talvella sitten kerkiää istumaan keinutuolissa ja heiluttelemaan varpaita, nyt rymytään ympäri metsiä.

Jättipalsameitakin kuvailin tänään. Hankalakulkuiset ojan varret on niitä vaikeimmin torjuttavia alueita.

1071_jattipalsami_valtaa_ojan_varret_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

1072_jattipalsamin_taimet_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin taimia

Kiireistä huolimatta, nautitaanpa kesästä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, tiedotus, luennot, opastus

Lahopuu kokeilu ja haitalliset vieraslajit

Sunnuntai 12.4.2020 klo 15:07 - Miia Korhonen

Tänä vuonna pääsiäisenä näyttää satavan räntää ja lunta eli haitallisten vieraslajien torjuntakausi ei ole vielä käynnistynyt. Sen sijaan rupesin rakentelemaan valokuva / tiedotusnäyttelyä haitallisista vieraslajeista ja vähän muustakin Lahden kaupungille.
Lahopuu_kokeilu_Lahti.JPG
Yllättäen yhdistyy vieraslajien leviämisen väylät ja lahopuu kokeilu. Lahdessa jouduttiin kaatamaan pari vuotta sitten vanhoja puistopuita, jotka olivat tiensä päässä. Osa kaadetuista rungoista vietiin uudelle alueelle, jonne rungot saavat lahota ja tuottaa uutta elämää. Runkoja seurataan ja katsotaan mm. millaisia sieniä ja muita lahottajia runkoihin tulee. Täytyy sanoa, että oma sieni tietämykseni on heikko. Kuvasin runkoja ja lähetin kuvat muualle tunnistettavaksi. Tässä muutamia kuvia.
hytykka_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Hytykkä
kaapiosarvikka_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Kääpiösarvikka
talvijuurekas_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Talvijuurekas
Kuvista tunnistaminen voi tietysti olla hankalaa, mutta ainakain joitain saatiin nimettyä vaikkakaan ei ihan 100 % varmuudella. Korjaillaan nimiä sitten jos niihin tulee tarkennuksia ja jos joku huomaa nimissä virheen niin ilmoitelkaa toki!
Haitalliset vieraslajit ja niiden leviämisen väylät tuli hyvin esiin tässä lahopuu kokeilussa.
0964_Haitalliset_vieraslajit_voi_siirtya_uusille_alueille_monin_tavoin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Muutamassa tuodussa rungossa lähti kasvamaan jättipalsami ja lupiini!
0965_jattipalsami_kasvaa_puunrungosta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami alueelle muualta tuodun lahopuun rungolla
0966_jattipalsami_leviamisen_vaylat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Alueella ei ollut lupiinia ja jättipalsamia ennestään eli siemenet päätyivät tuotujen puiden tai työkoneiden mukana puiden rungoille. On siis todella tärkeää tunnistaa haitalliset vieraslajit, ymmärtää niiden mahdolliset haitat ja tiedostaa leviämisen väylät!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahopuu, lahti, hajottajat, vieraslajit

Huomioita vuosien varrelta jättiputkista Luontoturvan koealueella

Sunnuntai 26.1.2020 klo 13:10 - Miia Korhonen

Innostuin jättiputkista ollessani aikanaan viherpalvelussa töissä, jossa jättiputkien torjunta kuului työnkuvaan. Ihastuin heti suureen jättiläiseen, ihanan kamala kasvi ja aivan väärässä paikassa Suomen luonnossa. Kiinnostus aiheeseen synnytti myös opinnäytetyön, jonka tein opiskellessani Hämeen ammattikorkeakoulussa Lepaalla.

Opinnäytetyössä halusin kokeilla erilaisten torjuntamenetelmien tehokkuutta jättiputken torjuntaan. Ajatuksena oli löytää kustannustehokas tapa isoille alueille kaupunkien tarpeeseen.

2014_jattiputkien_koealueen_perustaminen_aloitettiin_Lahdessa_Luontoturva.fi.JPG

Lahdessa kävin 2014 alueella, jossa oli kasvanut jättiputkia jo useiden vuosien ajan. Jättiputket olivat levinneet noin hehtaarin kokoiselle alueelle, joten koepinta-alaa oli riittävästi. 2015 huhtikuussa perustin opinnäytetyötä varten alueelle koealueen.

2015_koeruudutus_opinnaytetyo_jattiputket_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

19.4.2015_Koealueen_perustaminen_jattiputket_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

2015_koealueella_ei_kasvanut_muuta_kuin_jattiputkia_Luontoturva.fi.JPG

Tavat, joita kokeilin jättiputken torjunnassa ja kokeen tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa opinnäytetyöstäni, joka on Theseus tietokannassa. 

2015_jattiputkien_koealueella_2015_Luontoturva.fi.JPG

Seurasin tiiviisti 2015 keväästä syksyyn viikoittain koealuetta ja kokeilin torjuntatapoja. Jättiputki on kyllä kunnioitusta herättävä kasvi!

2015_peittokokeita_okolys_kangas_Luontoturva.fi.JPG

2015_peittokoe_kestopeite_Luontoturva.fi.JPG

2015_soodakokeilun_tulos_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Niitto_ei_ole_jattiputkelle_tehokasta_torjuntaa_Luontoturva.fi.JPG

Liian_aikaisin_katkaistu_jattiputken_kukinto_tekee_uuden_kukinnon_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputkiin hurahtamisesta ja opinnäytetyöstä seurasi se, että perustin yrityksen Luontoturva ky, joka aloitti toimintansa virallisesti 1.1.2016 ja sillä tiellä olen edelleen. Vaikka jättiputket on vieläkin se ykköskasvi, sydämen valittu, niin mukaan on tullut myös muita kasveja joita torjutaan. Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea Luontoturvan alkumetreistä lisää.

Kuvasin koealuetta usean vuoden ajan, tein torjuntaa ja kirjailin havaintoja ylös.

2016_jattiputken_torjuntakokeilujen_tehoa_Luontoturva.fi.JPG

2017_jattiputken_siementaimia_nousee_viela_koealueella_pitkaan_Luontoturva.fi.JPG

2018_jattiputken_taimia_koealueen_viereisessa_metsassa_Luontoturva.fi.JPG

2019_syksylla_koealueella_yksittaisia_jattiputkia_Luontoturva.fi.JPG

Useita vuosia koealuetta seuratessa ja torjuntatapoja kokeillessa on jättiputki ja sen elämä tullut todella tutuksi. Ja varmaa on, että jättiputki on hävitettävissä. Työtä, taitoa ja aikaa se vaatii, mutta torjunta onnistuu kyllä.

Yksittaiset_jattiputket_on_helpointa_torjua_kaivamalla_ne_pois_juurineen_Luontoturva.fi.JPG

Koealueen ruudutus purettiin tammikuussa 2020, mutta alueella tulee nousemaan vielä vuosia yksittäisiä jättiputkia, joten tarkkailua ja torjuntaa tehdään edelleen.

2020_purettiin_jattiputkien_koealue_Lahdessa_Luontoturva.fi.JPG

Koealueen lähimetsää on myös tarkkailtava. Jättiputken siemenet voivat kulkeutua tällä alueella ihmisten ja eläinten mukana uusille paikoille. Pitäisikin aina muistaa, että liikkuessa alueilla, joissa on siemenestä leviäviä kasveja voi itse tahtomattaan levittää kasvia uusille alueille. Siemenet tarttuvat esimerkiksi kengän pohjiin ja eläinten turkkiin.

Kainkenlaista muutakin tuli havainnoitua koealueella, kuten lehtokotiloita. Seurasin jättiputkia, joiden varret olin katkaissut ja katkaistuihin varsiin kerääntyi lehtokotiloita, jotka näyttivät kuolevan varsien sisälle. Miksi näin, niin se ei selvinnyt. Lehtokotilot kyllä pystyvät kiipeämään jättiputken vartta pitkin ja syövät lehtiä, mutta miksi ne kuolivat jättiputken varren sisälle mennessään, niin se oli mysteeri. Oliko varsi liian liukas kiivetä pois ja kotilot hukkuivat sadeveteen, jota oli varren sisällä vai mitä tapahtui. Jos joku keksii ratkaisun miksi näin tapahtui, niin ajatuksia olisi mukava kuulla :)

Lehtokotilo_ja_Jattiputkien_koealueen_huomio_lehtokotiloista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Touhuaminen jättiputkien ja muiden haitallisten vieraskasvien kanssa jatkuu edelleen. Kokemuksista koealueelta on hyötynyt myös asiakkaat, joille olen voinut tehdä kokemuksien pohjalta torjuntasuunnitelmia ja tehokasta jättiputkien torjuntaa. Viidessä vuodessa on tullut tutuksi Lahdenkin jättiputkien esiintymät, joita on tiedossa tällä hetkellä noin 300. Kaikkia tiedossa olevia paikkoja torjutaan ja tarkkaillaan eli työtä riittää vielä ennen kuin jättiputket on hävitetty kokonaan Lahdesta saati sitten koko Suomesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torjunta, koealue, lahti, opinnäytetyö, niitto, kaivaminen, peittäminen, lehtokotilo

Askartelua ja luontoon levinneitä kasveja

Lauantai 25.11.2017 klo 20:16 - Miia Korhonen

Mitä siitä seuraa kun on innostunut askartelusta, ulkoilusta ja luontoon levinneistä puutarhankasveista? No, ainakin mukava päivä ulkona keräillen ja havainnoiden haitallisia vieraslajeja joista sitten saa askarreltua kaikenlaisia koristuksia :) Nupiksi eläimellinen kohtaaminen! Muistutuksena vielä, että vaikka kyseessä olisi haitalliset kasvit niin aina tarvitaan maanomistajan lupa kasvien keräämiseen tai torjumiseen.

Luontoturva.fi_askartelua_ja_haittakasveja2.jpg
Kuivunut kukkineen jättiputken varsi ja pikkutalvio

Pieneltä alueelta Lahdessa löytyy valitettavan monia haitallisia vieraskasveja levinneenä luontoon. Puutarhajäte läheisistä taloista on viety tonttien ulkopuolelle, kaupungin maalle jo vuosia. Osa kasveista leviää edelleen lintujen mukana. Alueella on oikein ”hyvä” kokoelma puutarhan haittakasveja. Asioista kun täytyisi etsiä hyviäkin puolia, niin ajattelin askarrella näistä harmillisista kasveista.

ALA_VIE_PUUTARHAJATETTA_LUONTOON_Luontoturva.fi.jpg

Alueelta löytyy siis jättiputkea (jota tosin olen torjunut alueella jo muutaman vuoden ajan, mutta uusia siementaimia tulee jatkuvasti), jättipalsamia, viitapihlaja-angervoa, kanukoita, terttuseljaa, kurtturuusua, komealupiinia, aitaorapihlajaa ja pikkutalvio. Monet puutarhan suositut kasvit leviävät aggressiivisesti ja täytyykin muistaa, että puutarhaan istutetut kasvit täytyy pysyä istutusalueellaan. Pikkutalvio on ryöstäytynyt monin paikoin luontoon Lahdessakin ja olen siitä kirjoitellut aikaisemminkin. Turussakin pikkutalvion ongelmat ovat tuttuja.

Luontoturva.fi_Pikkutalvio_suosittu_kasvi_puutarhoissa._ALA_PAASTA_LEVIAMAAN_LUONTOON.jpg

Mutta kuvat puhukoon puolestaan. Retki Lahdessa poiki tänään nämä kuvat. Japanintatarta keräilin eri alueelta kuin nämä muut kasvit. Jättiputken varret ovat myös vanhempaa perua.

Luontoturva.fi_kaikki_puutarhankasvit_voivat_olla_haitallisia_levitessaan_luontoon.jpg

Luontoturva.fi_ala_paasta_puutarhankasveja_leviamaan_luontoon_.jpg

Yllättävä kohtaaminen oli kärpän kanssa, joka uteliaana ihmetteli kun kuvailin haitallisia kasveja luonnossa. Luonnonkasvien ja eläinten tunnistamiseen hyvä apu on LuontoPortti.fi ja sitä itsekin taas käytin kun en muistanut kummalla on musta hännänpää, lumikolla vai kärpällä.

Karppa_ja_kanukat_Luontoturva.fi_.jpg

Karppa_Luontoturva.fi_.jpg

Ja mm. tällaisia koristuksia tuli sitten löytämistäni kasveista. Kasveja voi tarkkailla ja tunnistaa myös syksyn ja talven aikana!

Haittakasvit_koristelussa_Luontoturva.fi_.jpg

Että kaikkea kaunista voi löytyä harmillisistakin asioista. Voisinkin ryhtyä pitämään luontoretkiä joissa kerätään haitallisia kasveja ja askarrellaan niistä kaikkea! Ja kesällähän kokeiltiin tehdä jättipalsamista paperia, joka onnistui hyvin.

Jos innostuu askartelemaan kasveista on hyvä muistaa, että siemenestä leviävien kasvien kanssa täytyy olla tarkkana. Kuivuneissa jättiputken kukinnoissa voi olla vielä siemeniä kiinni ja täytyykin katsoa että ei levitä siemeniä askartelu innossaan. Sama juttu lupiinin ja kurtturuusunkin kanssa. Ruusunmarjat on kivoja koristuksia, mutta täytyy muistaa että kurtturuusu leviää myös siemenistä.

Kaikki siis lompsimaan luontoon ja tutustumaan kasveihin ja eläimiin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen vieraslaji, puutarhajäte, kärppä, pikkutalvio, viitapihlaja-angervo, kanukka, jättiputki, jättipalsami, luonto talvella, luontoportti

Luontoturvan materiaalia haitallisista vieraslajeista tiedottamiseen

Maanantai 16.10.2017 klo 16:17 - Miia Korhonen

Kesä on taputeltu ja uutta kevättä odotellessa on hyvää aikaa miettiä, miten tulevaisuudessa estetään haitallisten vieraslajien leviäminen. Tiedotus on tärkeää, joten tiedotuksella asian kimppuun! Ulkokausi kun on loppu, niin nyt on aikaa tehdä taas luennoille ja näyttelyihin materiaalia.

Luontoturvalta voi kysyä tarjousta luentoihin, opastukseen, valokuvanäyttelyihin ja tiedotusmateriaaliin.

Kasvien kasvukautena tuodaan luennoille elävää materiaalia mukaan, mutta talvella se on vähän hankalampaa. Niinpä kesällä on kerätty materiaalia, joka on kuivatettu ja laminoitu. Jättiputken siementaimestakin saa paremman käsityksen, kun näkee kasvin ihan oikeasti.

Luontoturvan_materiaalia_luennoille_ja_nayttelyihin_.JPG

Luennot ja tietoiskut kaupunkien henkilökunnalle sekä alihankkijoille ovat varmasti tarpeen monessa paikassa. Myös yritykset, yhdistykset ja oppilaitokset voivat tilata luentoja sekä koulutusta torjuntaan Luontoturvalta. Luentoja pidetään paikan päällä tai verkkomateriaalina.

Valokuvia tulee tietysti otettua kesän mittaan paljon ja kuvia ottaessa mietin jo mitä materiaalia näyttelyihin ja luennoille voisi viedä. Tärkeää olisi tunnistaa kasvi sen kaikissa kasvun vaiheissa. Valokuvanäyttelyt tehdään asiakkaan tiloihin sopiviksi. Kuvien koko on A4 – A0 eli kuvat kasvista täytyy olla hyvälaatuisia, jotta ne kestävät suurentaa A0 kokoon.

Luontoturvan_valokuvanayttelyt_haitallisista_vieraslajeista_isoon_ja_pieneen_tilaan.jpg

Ja tietysti pitää ymmärtää miksi jokin kasvi voi olla haitallinen. Keväällä ja syksyllä kävin useamman koulun oppilaiden kanssa maastossa tutustumassa jättipalsamiin ja nämä retket koettiin hyödyllisiksi. Näillä koululaisten maastokäynneillä tietoa tuli jaettua oppilaille ja opettajille, mutta myös vanhemmille lasten kautta.

Tunnistamisen avuksi on nyt saatavilla Luontoturvalta lajikohtaisesti perustietopaketit yleisimmistä haitallisista lajeista. Näitä taitettuja lajilehtisiä voi asiakkaat tilata käyttöönsä ja jaettavaksi vaikkapa kuntien / kaupunkien asukkaille. Lajilehtiset voi tilata sähköisenä ja painaa itselle sopivan määrän. Hinnat voi kysyä miia.korhonen@luontoturva.com

Luontoturvan_lajikohtaiset_esitteet_ja_oppaat.JPG

Tunnistamisen avuksi Luontoturvalla on tietovärityskirjoja myynnissä, joissa on esitelty haitallisia lajeja kuvineen ja mukana on värityskuvia lajeista sekä tehtäviä. Tämän huomattiin auttavan varsinkin koululaisia syventymään kasvien tunnistamiseen. Kuvaa vertaamalla saa itse värittää kasvin ja miettiä tehtäviä. Kaupungit / kunnat ja muut tahot voivat tilata materiaalin sähköisenä jaettavaksi esim. alueensa kouluihin. On meinaa niin koukuttavaa touhua, että jouduin itsekin ostamaan värityskyniä ison satsin 😊

Luontoturvan_varitystehtavat_ja_tiedotusta.JPG

Luennoista, valokuvanäyttelyistä, opastuksista, oppaista ja torjunnasta voi kysyä lisää miia.korhonen@luontoturva.com

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitalliset vieraslajit, tiedottaminen, opas, koulutus, värityskirja, lajitunnistus

Jättipalsamin hävittäminen Lahdessa

Torstai 12.1.2017 klo 10:11 - Miia Korhonen

Heti tammikuusta tuntuu että aika juoksee alamäkeen ja ei aikaakaan, kun on taas kevät! Kesää olen jo suunnitellut ja yhtenä isompana projektina on Lahden kaupungin toimesta järjestetyt luonnonhoitopäivät, joissa kitketään jättipalsamia yhdessä.

Luontoturva.fi_opastetut_luonnonhoitoretket_Lahdessa_2017.JPG

Jättipalsami on levinnyt melkeinpä koko Suomeen ja Lahdenkin alueella sitä on jo riesaksi asti. Lahden kaupunki on ottanut ongelmaa niskasta kiinni ja nyt yritetään saada ihmiset huomaamaan ympäristöään ja ymmärtämään jättipalsamin haitat. Jättipalsamin hävittämiseen Lahdesta tarvitaan kipeästi asukkaiden apua.

Jättipalsamista tietoa, Lahdessa järjestettävien jättipalsamien kitkemispaikkojen kartat ja kellonajat löytyvät tästä.

Lahden alueella jaetaan muutenkin paljon tietoa jättipalsamin ja muiden haitallisten lajien haitoista. Tulossa on valokuvanäyttelyitä ja infotilaisuuksia. Näistä lisää tietoa tästä. Tiedotusta vieraslajien mahdollisista haitoista pitäisikin lisätä myös muissa kaupungeissa ja kunnissa.

Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka on levinnyt Lahdessakin laajoille alueille. Jättipalsami leviää nopeasti siemenestä estäen muiden kasvien kasvun. Se myös houkuttelee kukillaan pölyttäjiä, jolloin muut alueen samaan aikaan kukkivat kasvit voivat jäädä ilman pölytystä ja häviävät.

Jättipalsami viihtyy erityisesti kosteilla paikoilla leviten ojien, purojen ja jokien varsilla yhtenäiseksi tiiviiksi kasvustoiksi. Tiheät jättipalsamien kasvustot estävät muiden kasvien kasvun. Yksivuotisena kasvina jättipalsamien juuret eivät sido maata samalla tavalla kuin alkuperäisten kosteiden paikkojen kasvien juuret. Ilman tukevien juurien tukea maa-ainesta voi huuhtoutua vesistöihin ja tämä heikentää vedenlaatua ja voi vaikeuttaa muun muassa taimenen lisääntymistä.

Luontoturva.fi_jattipalsamien_tiivista_kasvustoa.JPG

Vaikka jättipalsamia onkin monin paikoin paljon, on sen hävittäminen kuitenkin mahdollista. Jättipalsamin siemen ei muodosta pitkäikäistä siemenpankkia maahan. Torjunnassa tärkeintä on estää kukinnan muodostuminen ja siementen pääsy maahan. Tarkalla ja sitkeällä kitkemisellä jättipalsami voidaan hävittää jopa vuodessa.

Jättipalsamin torjunnassa ei tarvita erityisiä suojavarusteita toisin kuin jättiputken torjunnassa. Jättipalsamin kitkentä voisikin siis olla ohjelmassa koululaisten ja yritysten ulkoilupäivillä! Samalla voisi havainnoida omaa ympäristöään ja sitä minkä muutoksen jättipalsamin hävittäminen alueelta tekee. Alueen parin vuoden tarkkailulla näkisi, mitä alkuperäisiä lajeja on kasvanut jättipalsamien valtaamalla alueella. Jättipalsamia kitkiessä tulee tietysti myös ulkoiltua ja kuntoiltua! Ja tietysti netistä löytyy myös ohjeita ja reseptejä jättipalsamin syömiseen, jos sen haluaisi syömällä hävittää…

Luontoturva.fi_jattipalsamin_kitkentaa.JPG

Kaikki siis joukolla jättipalsamin hävittämiseen! Omalta tontilta jättipalsami kannattaa hävittää heti, jos se sinne ilmestyy. Useat kaupungit ja kunnat järjestävät jättipalsamien kitkemistalkoita ja niihin kannattaa osallistua. Huomattavaa tietysti on, että myös jättipalsamin kitkeminen vaatii maanomistajan luvan.

Jos kitkemisjätettä ei voi käsitellä omalla tontilla on se vietävät alueen jätekeskukseen. Luontoon puutarhajätettä ei saa viedä! Jättipalsami kannattaa kitkeä ennen kukinnan alkua. Kitkemisjätteen voi kasata muovin päälle ja kuivattaa ennen kompostiin laittoa tai mädättää suljetussa jätesäkissä. Tärkeintä on pitää silmällä että kitketyt kasvit eivät pääse lähtemään uuteen kasvuun. Jättipalsaminkin kasvuhalu on suuri ja juurineen maasta kiskaistu kasvi voi jatkaa kasvuaan kompostikasan päällä. Yksi keino on kasata kitketyt jättipalsamit yhteen paikkaan ja levittää päälle muovi muutaman viikon ajaksi. 

Luontoturva.fi_jattipalsamin_kukka.JPG

Jos jättipalsamin kitkee silloin, kun kukat ovat jo muodostuneet, niin täytyy olla erityisen tarkkana kasvijätteen hävittämisen kanssa. Juurineen kitketty tai katkaistukin jättipalsami voi jatkaa kukintaa ja kehittää siemenet. Torjunnan kannalta on siis tärkeintä estää siementen kehittyminen ja maahan pääsy. Torjuttua aluetta täytyy tarkkailla koko kesän ajan. Jättipalsamin taimet lähtevät hieman eri aikaan kasvuun, joten jo torjutullekin alueelle voi ilmestyä uutta kasvua saman kesän aikana. Yksikin kukkimaan ja siementämään päässyt jättipalsami voi tuottaa useita tuhansia uusia alkuja seuraavana kesänä, joten tarkkana täytyy olla!

Myös niittämällä voi jättipalsamia hävittää, mutta niittoakin täytyy tehdä useaan kertaan kesässä. Niitetty jättipalsami lähtee helposti uuteen kasvuun ja myös kukkii.

Ei siis muuta kun odotellaan kevättä ja syöksytään jättipalsamin kimppuun porukalla!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, Lahti, talkoot, luonnonhoitopäivät, kitkeminen, puutarhajäte

Erota jättiputki ja karhunputki toisistaan

Maanantai 25.7.2016 klo 17:56 - Miia Korhonen

Monella tuppaa menemään jättiputki ja karhunputki sekaisin ja jos erot eivät ole selvillä niin tulee sitten hävitettyä vahingossa karhunputketkin ja se on harmillista, sillä karhunputki ei ole haitallinen vieraskasvilaji.

Sekaannusta aiheuttaa se, että molemmat kukkivat samaan aikaan ja karhunputkikin voi olla melkoisen kookas, yli parikin metriä korkea. Esittelenkin tässä kuvien kera jättiputken ja karhunputken erot, jotka ovat melkoisen selkeät, kun kuvat ovat rinnakkain. Kuvissa on kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) sekä karhunputki (Angelica sylvestris).

Ensin voi etsiä eroavaisuuksia lehdistä.

vertaa_karhunputken_ja_jattiputken_lehdet.JPG

Vanhemman jättiputken lehti on jopa pari metriä pitkä ja saman verran leveä. Lehti on liuskoittunut ja terävän sahalaitainen ja näyttääkin jo jotenkin ilkeältä. Ei tee mieli mennä koskemaan. Jättiputken lehdet ovat suuret ja peittävät.

jattiputken_lehti_1.JPG

Karhunputken lehti on selvästi erilainen ja kooltaan pienempi.

karhunputken_lehti2.JPG

karhunputken_lehti_1.JPG

Seuraavaksi eroavaisuuksia varressa. Jättiputken varsi on punertavan laikukas ja karvainen. Karhunputken varsi on sileä ja vihreän sinertävä. Varressa voi olla myös hieman punertavaa sävyä. Jättiputken varsi on myös selvästi paksumpi. Voikin ajatella, että kukkivan jättiputken varsi on ranteen paksuinen ja karhunputkella peukalon paksuinen. Varsi on hyvä tuntomerkki, jos miettii kumpi kasvi on kyseessä.

Jattiputken_varsi_1.JPG


karhunputken_varsi_1.JPG

Kokonsa puolesta jättiputki ja karhunputki eroavat selvästi toisistaan. Karhunputki on useimmiten alle 2 m korkea, kun taas jättiputki voi olla hyvinkin 4 m korkea. Kokoeroa on havainnollistettu tässä lapion kanssa. Vertaa kokoa lapion kokoon.

jattiputki_ja_lapio_1.JPG

karhunputki_ja_lapio.JPG

Jättiputki on joka suhteessa isompi ja vankempi kuin karhunputki. Kun on kerran nähnyt kukkivan jättiputken ei sitä enää sekoita karhunputkeen. Juuri nyt voikin bongata runsaasti karhunputkia tienpientareilta, se kasvaa yleisenä melkein koko Suomessa. Ihan pohjoisessa harvemmin.

Luonnon kasveja ja eläimiä voi tunnistaa sivustolla www.luontoportti.fi, jossa on todella hyvä tunnistustyökalu. Siellä voi kukkiakin tunnistaa pelkän värin perusteella.

Tässä vielä kuva kukkivasta karhunputkesta tienlaidassa.

karhunputki_pellon_laidalla.JPG

Toivottavasti nämä kuvat selventävät jättiputken ja karhunputken eroja. Varsi on melkoisen hyvä tuntomerkki. Nyt vaan bongaamaan ympäristön kasveja ja eläimiä!

       

20 kommenttia . Avainsanat: jättiputki, karhunputki, kukinta, haitallinen vieraslaji, luontoportti, tunnista, Heracleum mantegazzianum, Angelica sylvestris