Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit
Tunnista luontoon levinneitä vieraskasveja talvellaMaanantai 18.12.2017 klo 17.05 - Miia Korhonen Monet luontoon levinneet vieraskasvit voi tunnistaa myös talvella. Haitallisten vieraskasvien kuten jättiputken torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä ja jos talven aikana havaitsee alueita joissa jättiputki on levinnyt, niin alueen tarkkailu ja torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä. Luontoturvan videolla on kuvattu talvista maisemaa ja yleisimpiä luontoonkin levinneitä vieraskasveja.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvi, tunnista, haitallinen vieraskasvi, jättiputki, japanintatar, lupiini, kurtturuusu |
Luontoturvan joulutervehdysTorstai 14.12.2017 klo 6.49 - Miia Korhonen Kirjoittelen silloin tällöin Nekon blogiin ja näin joulun alla Nekossa puuhaillaan joulukalenteria. Ottamiani kuvia ja Luontoturvankin tervehdys sieltä löytyy. Jättiputket ja muut kasvit on tietysti mielessä näin talvellakin :) Vaikka kevättä odotankin jo, niin on talvessakin puolensa. Talvi on hyvää aikaa retkeilyyn ja eläinten jälkien ihmettelyyn. Puita ja pensaita voi tunnistaa silmuista. Mutta kaikkein hienointa talven tullen on kuvata talventörröttäjiä! Kukkinut ja kuivunut jättiputken varsi on ällistyttävä näky talvellakin. Lupiinien kuivuneet siemenkodatkin ovat omalla tavallaan kauniita ja terttuseljan silmut ovat talvella hienon näköiset ja helposti tunnistettavat. Mutta suosikkini talventörröttäjistä ovat karhunputki ja takiaiset.
Tunnista talventörröttäjät
Jättiputken varrethan ovat monikäyttöisiä kuivuneina. Toisilla tulee pukki piipusta sisään, mutta meillä tontut jättiputken varsista ulos...
Ja jos tarvitsee joulupöytään koristusta voi sen tehdä näinkin
Halkaistun kuivuneen jättiputken varren sisään voi laittaa kaikenlaista koristusta, tässä pikkutalviota, japanintatarta ja kanukkaa. Voisihan varren täyttää myös sammaleella, kävyillä ja pienillä tontuilla. Luonnossa kannattaa kävellä silmät auki ja mieli avoinna, kaikkea ihanaa voi askarrella! Intoa askarteluun ja joulumieltä kaikille! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulut, jättiputki, Neko, talventörröttäjä |
Askartelua ja luontoon levinneitä kasvejaLauantai 25.11.2017 klo 20.16 - Miia Korhonen Mitä siitä seuraa kun on innostunut askartelusta, ulkoilusta ja luontoon levinneistä puutarhankasveista? No, ainakin mukava päivä ulkona keräillen ja havainnoiden haitallisia vieraslajeja joista sitten saa askarreltua kaikenlaisia koristuksia :) Nupiksi eläimellinen kohtaaminen! Muistutuksena vielä, että vaikka kyseessä olisi haitalliset kasvit niin aina tarvitaan maanomistajan lupa kasvien keräämiseen tai torjumiseen.  Kuivunut kukkineen jättiputken varsi ja pikkutalvio
Pieneltä alueelta Lahdessa löytyy valitettavan monia haitallisia vieraskasveja levinneenä luontoon. Puutarhajäte läheisistä taloista on viety tonttien ulkopuolelle, kaupungin maalle jo vuosia. Osa kasveista leviää edelleen lintujen mukana. Alueella on oikein ”hyvä” kokoelma puutarhan haittakasveja. Asioista kun täytyisi etsiä hyviäkin puolia, niin ajattelin askarrella näistä harmillisista kasveista.
Alueelta löytyy siis jättiputkea (jota tosin olen torjunut alueella jo muutaman vuoden ajan, mutta uusia siementaimia tulee jatkuvasti), jättipalsamia, viitapihlaja-angervoa, kanukoita, terttuseljaa, kurtturuusua, komealupiinia, aitaorapihlajaa ja pikkutalvio. Monet puutarhan suositut kasvit leviävät aggressiivisesti ja täytyykin muistaa, että puutarhaan istutetut kasvit täytyy pysyä istutusalueellaan. Pikkutalvio on ryöstäytynyt monin paikoin luontoon Lahdessakin ja olen siitä kirjoitellut aikaisemminkin. Turussakin pikkutalvion ongelmat ovat tuttuja.
Mutta kuvat puhukoon puolestaan. Retki Lahdessa poiki tänään nämä kuvat. Japanintatarta keräilin eri alueelta kuin nämä muut kasvit. Jättiputken varret ovat myös vanhempaa perua.
Yllättävä kohtaaminen oli kärpän kanssa, joka uteliaana ihmetteli kun kuvailin haitallisia kasveja luonnossa. Luonnonkasvien ja eläinten tunnistamiseen hyvä apu on LuontoPortti.fi ja sitä itsekin taas käytin kun en muistanut kummalla on musta hännänpää, lumikolla vai kärpällä.
Ja mm. tällaisia koristuksia tuli sitten löytämistäni kasveista. Kasveja voi tarkkailla ja tunnistaa myös syksyn ja talven aikana!
Että kaikkea kaunista voi löytyä harmillisistakin asioista. Voisinkin ryhtyä pitämään luontoretkiä joissa kerätään haitallisia kasveja ja askarrellaan niistä kaikkea! Ja kesällähän kokeiltiin tehdä jättipalsamista paperia, joka onnistui hyvin. Jos innostuu askartelemaan kasveista on hyvä muistaa, että siemenestä leviävien kasvien kanssa täytyy olla tarkkana. Kuivuneissa jättiputken kukinnoissa voi olla vielä siemeniä kiinni ja täytyykin katsoa että ei levitä siemeniä askartelu innossaan. Sama juttu lupiinin ja kurtturuusunkin kanssa. Ruusunmarjat on kivoja koristuksia, mutta täytyy muistaa että kurtturuusu leviää myös siemenistä. Kaikki siis lompsimaan luontoon ja tutustumaan kasveihin ja eläimiin! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen vieraslaji, puutarhajäte, kärppä, pikkutalvio, viitapihlaja-angervo, kanukka, jättiputki, jättipalsami, luonto talvella, luontoportti |
Japanintatar, muistoja kesältäTiistai 14.11.2017 klo 14.07 - Miia Korhonen Mennyttä kesää muistellessa tuli mieleen japanintatar, joka on haitallinen vieraskasvilaji. Eniten kysymyksiä kesän aikana tuli ihmisiltä, jotka olivat ongelmissa japanintataren kanssa. Ongelmia tuntui aiheuttavan myös jättitatar sekä erilaiset röyhytataret, kuten laavaröyhytatar.
Yhteistä niille jotka japanintataren kanssa painivat tuntui olevan se, että tatar näytti pysyvän useita vuosia juuri siinä kohdassa mihin se oli istutettu ja leviten vain hiukan. Mutta sitten tapahtui jotain ja kymmenen vuotta näennäisesti hallinnassa ollut japanintatar räjähti kasvamaan ympäri pihaa nousten yli kymmenen metrin päästä istutuspaikasta ja useista kohdin. Näitä karkulaisia kun sitten oli leikattu ja nypitty niin näytti että siitähän japanintatar vasta innostuikin ja hätäpäissään työnsi entistä enemmän uutta alkua ympäriinsä. Siinä sitten sai jo naapurikin osansa japanintataren ihanuudesta…
Haitallisilla vieraslajeilla tuntuisi olevan yhteistä se, että menee useita vuosikymmeniäkin ennen kuin havaitaan lajin olevan todella ongelmallinen. Kun ongelmaan herätään, huomataan, että laji onkin jo kuin varkain levinnyt isoillekin alueille. Kuten japanintatar, jättiputki ja jättipalsamikin.  Jättitatar karannut tontilta järven rantaan. Myös jättipalsamia alueella paljon.
Vielä isommaksi ongelma tehdään sillä, että kun jokin kasvi on havaittu haitaksi omassa pihassa ja sitä kiireesti poistetaan omalta tontilta, niin sitten viedään sen ongelmakasvin juurakot ja kukinnot läheiselle autiotontille, metsänlaitaan tai polun varteen. Siellä sitten jatkuu tämän ikäväksi huomatun kasvin elämä toisten riesana. Kun tällainen ongelmakasvi on sitten kipattu jonkun toisen maalle, on tämä asiaan syytön maanomistaja ongelmissa ja pahimmillaan joutuu maksamaan kasvin hävittämisen, jota ei ole itse mailleen tuonut. Kustannukset luontoon levinneen haitallisen vieraskasvin torjumisessa voi nousta suuriksikin. Kaupunkien ja kuntien maille levinneiden haitallisten kasvien poistamisen maksaa tietysti asukkaat.
Kasvit ovat ihania ja puutarhanhoidossa mieli ja sielu lepää, mutta vastuu täytyy muistaa. Kasvit on istutettava niin, että ne kestävät istutusalueellaan. Kannattaa siis ottaa selvää kasvin leviämistavoista ennen istutusta ja käyttää juuriestemattoja, rajauksia, suljettuja kasvualustoja. Jos kasvi leviää siemenestä on huolehdittava kukintojen poistosta ennen siementen leviämistä. Jos kaikesta varotoimista huolimatta istutettu kasvi tulee ongelmaksi, hävitä kasvi ja toimita kasvin osat alueen jätekeskukseen.
Ennen kasvien hankintaa olisi hyvä tutustua www.vieraslajit.fi sivustoon. Siellä mainitut kasvit on huomattu olevan ongelmallisia ja voikin pysähtyä miettimään, haluaako omaan pihaansa kasvin, jonka jo tiedetään aiheuttavan ongelmia. Voisiko sittenkin valita jonkin toisen kasvin? Maailmalla japanintataren ongelmallisuudesta on kirjoitettu paljon. Western Illinois University sivuilla voi ladata powerpoint muodossa olevan japanintatar jutun josta käy hyvin selväksi kasvin ongelmallisuus. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: japanintatar, haitallinen vieraslaji, ongelmakasvi, jättiputki, jättitatar, jättipalsami, röyhytatar |
Älä istuta japanintatarta pihaasiTorstai 12.10.2017 klo 21.17 - Miia Korhonen Tiedotusta vieraskasvilajien mahdollisista haitoista tarvitaan vielä paljon lisää. Jättiputken rupeaa jo moni tietämään ja sen haitat ovat paremmin tiedossa, mutta esimerkiksi japanintataren haitat ovat huonommin tiedossa.
Japanintatarhan on Euroopassa 100 pahimman vieraskasvilajin joukossa ja varmasti syystä. Ikävän usein sitä näkee Suomessakin levinneenä luontoon ja ihmiset jotka ovat sitä tontilleen joskus vuosia sitten istuttaneet ovatkin nyt kasvin kanssa pinteessä. Ei siis kannata istuttaa japanintatarta eikä jättitatartakaan ja muidenkin isokokoisten tatarten kanssa kannattaa miettiä pariin kertaan.
Tälläkin pihalla on todennäköisesti tiedossa ongelmia tulevaisuudessa, kun toissa kesänä istutettu japanintatar riehaantuu leviämään ja kasvamaan. Törmäsin juuri myös kunnan istutuksiin joissa oli japanintatarta istutettu toissa vuonna. Siinä oli siis istutettu töitä tulevaisuuteen torjujille... Vuosi sitten kirjoittelin myös tataresta. Japanintataresta voi lukaista vieraslajit.fi ja lehtijuttuja mitä haittoja japanintatar on aiheuttanut muualla maailmalla voi lukea mm. Mirror ja Rawstory.com |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: japanintatar, haitallinen vieraskasvilaji, jättiputki, jättitatar |
Syksy ja jättiputken siemenetKeskiviikko 20.9.2017 klo 18.02 - Miia Korhonen Jos vielä törmää jättiputkiin jotka ovat kukkineet tänä kesänä on kukintojen poisto jo haastavaa siinä mielessä, että siemenet ovat kypsiä ja osa siemenistä tuppaa varisemaan maahan, kun kasvia koskettaa.
Muutamista jättiputkista poistin kukintoja ja siementen kanssa saikin olla tarkkana. Mahdollisimman loivilla liikkeillä leikkasin jättiputken varret poikki ja laitoin kukinnot jätesäkkeihin. Silti muutamia siemeniä tippui maahan ja niitä sitten nypin alueelta. Jos maasto on kovin risukkoista ja siementen kerääminen maasta hankalaa, niin yksi vaihtoehto olisi levittää pressu ja sen päälle laittaa katkaistu jättiputki kukintoineen. Pressun päältä on helpompi poimia irronneet siemenet. Jättiputken siemenen kyllä erottaa maasta hyvin, joten kannattaakin käyttää hetki aikaa alueen tarkastamiseen jos kukintoja on poistettu. Muista myös tarkastaa saappaan pohjat, jättiputken siemen on kevyt ja litteä ja jää helposti saappaan uriin. Siinä sitten kun lompsii menemään voi huomaamattaan siirtää siemeniä uuteen paikkaa ja levittää jättiputkea uusille alueille.
Kukinnot voi toimittaa alueen jätekeskukseen. Jätekeskuksien toimintatavoissa on eroja ja kannattaakin kysyä tarkemmat ohjeet omalla alueella jättiputken kukintojen käsittelyyn.
Niin ja hyvä on tarkistaa, että jätesäkit ovat ehjiä ennen kuin niihin kukinnot laittaa… |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torjunta, kukintojen poisto, siemen, jätekeskus, syksy |
Metsäalueelle levinneet lajitKeskiviikko 13.9.2017 klo 18.06 - Miia Korhonen Tänään tuli taas vastaan paikka, joka herätti ajatuksia siitä, että puutarhajätteen oikein käsittelystä tarvitaan lisää tiedotusta ja sitä myös yritin jakaa.
Uskon, että ihmiset eivät tule ajatelleeksi minkä ongelman siirtävät luontoon ja toisten riesaksi viedessään puutarhajätettä (tai mitä tahansa jätettä) luontoon. Ehkä sekään ei käy mielessä, että kyllä siinä itsekin joutuu viime kädessä maksumieheksi, kun kaupungin maille viedystä puutarhajätteestä lähtee tattaret, jättiputki ym. ikävät kasvit leviämään ja niitä sitten kaupungin kustannuksella täytyy ryhtyä torjumaan. Tässä kuvaa siitä mikä tänään työllisti.
Jättiputki, tatar, etelänruttojuuri ja jättipalsami olivat vallanneet omakotitaloalueen väliin jäävän metsäkaistaleen. Metsäkaistaleen läpi menee polku jonka varrella saa ihastella ja vihastella sitä miten hyvin puutarhajätteestä leviääkään monet luontoon kuulumattomat lajit.
Polkua reunustivat etelänruttojuuri, tatar, jättiputki ja jättipalsami. Jättiputkea kaivoin ympäri metsää isolta alueelta. Siemenet kulkeutuvat mm. ihmisten ja eläinten mukana pitkiäkin matkoja. Erityisen ikävää on tietysti se, että jättiputkesta palovammoja saa ihmiset mutta myös lemmikit. Tänä kesänä on tullut vastaan tapaus, jossa koiran tassun pohjat olivat rakkuloilla ja eläinlääkärissäkin oli ihmetystä siitä miten rakkulat ovat haukun tassuihin tulleet. Selvisi sitten, että koira on liikkunut alueella missä on jättiputkia. Myös palovammoista kirsuissa ja mahan aluksissa koirilla olen kuullut.
Vähän vähemmän tavattu laji metsäalueilla on Esox lucius, joka paremmin tunnetaan nimellä hauki. Kaloja en kovin hyvin tunne, mutta hauki tästä tuli mieleen ja epäilen, että se ei ollut itse uinut metsään koivun nokkaan vaan oli saanut kyydin jostain. Mätänevän kalan haju oli paikalla melkoinen. Jättiputken haju jäi helposti kakkoseksi.
Sovitaanko nyt niin, että kaikki puutarhasta syntyvä jäte käsitellään omalla tontilla tai viedään alueen jätekeskukseen ja pidetään ne kasvit sillä alueella mihin ne on istutettu. Ja haukikaan ei siis kuulu metsään. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, tatar, jättipalsami, etelänruttojuuri, puutarhajäte, hauki, torjunta |
Tuloksia pyöräharan käytöstä jättiputken torjunnassaKeskiviikko 6.9.2017 klo 14.39 - Miia Korhonen Kesä on ollut työntäyteinen ja erilaisia keinoja haitallisten kasvien torjuntaan olen kokeillut. Viime kesänä otin kokeiluun pyöräharan jättiputken torjunnassa. Alku tilanteesta voi lukaista tästä. Torjuttavalta alueelta viime kesänä ensin siis poistin kaikki isot jättiputket kaivamalla ja sen jälkeen käytin Nekon pyöräharaa alueilla, joissa se oli mahdollista. Tällä torjuttavalla alueella on paljon myös puita ja pensaita joten osaksi torjuntaa tehdään kaivamalla lapiolla. Osa alueesta taas on niin vetistä, että viime kesänäkin jättiputken siementaimia pystyi vain vetämään irti maasta juurineen.
Kuva on otettu toukokuun alkupuolella 2016. Alue on osaksi vetistä ja jättiputket venähtävät pituutta nopeasti. Tänä kesänä olen käynyt alueella neljä kertaa ja jättiputkien siementaimien haraaminen on kyllä ollut tehokasta. Haratuilla alueilla on nyt loppu kesästä kasvanut uusia jättiputken taimia harvakseltaan. Enää sellaista tiheää pienten jättiputkien mattoa ei ollut. Haraamista täytyy tehdä useampaan kertaan kesässä, koska se näyttää olevan tehokkainta pieniin taimiin, isompien jättiputkien juuret ovat jo niin syvällä, että juuren katkaisu muutaman sentin syvyydeltä maan pinnasta ei estä jättiputkea kasvamasta. Tässä kuvaa jättiputken siementaimien tiheydestä alueella toukokuussa 2016. Nuolella merkattu muutamia siementaimia, jotta tietää mitä etsiä kuvasta. Samalta alueelta kuva syyskuun alusta 2017. Yksittäisiä jättiputken taimia nousee edelleen, mutta ne on helppo kuopasta pois lapiolla. Torjuntaa ja tarkkailua täytyy tällä alueella jatkaa vielä useita vuosia.  Syyskuu 2017
Eli jättiputki on kyllä hävitettävissä kaivaminen / pyörähara taktiikalla, vaikka useamman vuoden työ onkin tiedossa. Torjuntaan kannattaa tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja opetella tunnistamaan torjuttava kasvi jo pienenä taimena. Yksikin kukkiva ja siementämään päässyt jättiputki tietää tuhansia uusia jättiputkia lisää. Varhainen puuttuminen siis kannattaa! Ja pyöräharahan on tämän näköinen kapistus
Nekon pyöräharan käytöstä muuallakin kuin jättiputkien torjunnassa voi lukea Nekon blogista. No, kohta tulee taas talvi ja hoitelee jättiputketkin pois näkyvistä muutamaksi kuukaudeksi. Onneksi, saa huilahtaa hetken :) Tosin jos Suomessa olisi ikuinen kesä ei jättiputki olisi ongelmaksi, koska sen siemen tarvitsee kylmäkäsittelyn. Mutta ainakin vielä saadaan nauttia myös talvesta ja niin jättiputkikin viihtyy täällä kanssamme! Talvea odotellessa! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kaivaminen, pyörähara, torjunta, siementaimi, kylmäkäsittely, haraaminen |
Jättiputkien kukintaaMaanantai 31.7.2017 klo 19.56 - Miia Korhonen Tässä muutama kuva tämän päivän hassutuksista. Jättiputkia oli päässyt kasvamaan orapihlaja-aidan sisään ja sieltä useampikin kukkiva yksilö nousi yli 3 metrin korkeuteen.
Kannattaakin tarkistaa omien aitojen aluksia, sieltä voi löytyä yllätyksiä eikä aina niin mukavia… Orapihlaja-aidan sisältä jättiputkien kaivaminen on kohtuullisen ikävä urakka, mutta nämäkin veijarit päätyivät poikki ja pinoon. Kukinnot ja juuret toimitin alueen jätekeskukseen. Kukinnoissa oli juuri siemenetkin kehittyneet, mutta olivat vielä vihreät ja kestivät hyvin varisematta vaikka joutuikin vähän tempomaan jotta jättis irtosi aidan sisältä. Nyt olikin juuri sopiva aika poistaa kukinnot ja katkaista koko komeus. Enää jättiputkella ei ole voimaa tehdä uutta kukintoa ja koska kyseessä oli kaukasianjättiputki niin sehän kuolee kerran kukittuaan. Eli nämä kukkivat yksilöt eivät enää nouse ja pääse jatkamaan sukua. Jättiputken kukintojen katkaisusta ja ajankohdasta olenkin kirjoitellut jo aikaisemminkin. Jutun voi vilaista tästä jos mietityttää kukintojen poisto. Tässä vielä muistutuksena kuvaa siitä millainen on jättiputken varsi. Ja tarkemmin juttua jättiputken, karhunputken ja muiden putkien eroista voi lukaista aikaisemmasta kirjoituksestani.
Jättiputken varsi on punavihreän laikukas ja karvainen. Kukkivan jättiputken varsi on useasti paksumpikin kuin ranne. Joku sanoikin, että kukkiva jättiputki muistuttaa lähinnä puuta eikä kukkaa. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kukkii, tunnista, kukintojen katkaisu, kaivaminen |
Jättiputkitie SuomessaMaanantai 17.7.2017 klo 8.19 - Miia Korhonen Pieni ajelu Suomen maalaismaisemissa kertoi hyvin, että vielä on tekemistä jättiputkien hävittämisessä Suomesta. Näky on aikamoinen, kun ajoin tielle jossa kasvaa molemmin puolin jättiputkia. Nopeastikin laskettuna kukkimaan juuri lähteviä jättiputkia oli toista sataa. Eli aikamoisia määriä on tulossa jättiputkea seuraavinakin vuosina jos ongelmaan ei nyt puututa ihan oikeasti. Tämän tieosuuden jättiputki ongelma on kyllä tiedossa ja siihen toivottavasti puututaan pian.
Tien pientareet niitetään loppukesästä ja kävin tällä samalla paikalla viime kesänäkin. Näky on melkoisen hurja kun kukkineet jättiputket niitetään alas ja juuri silloin kun siemenet ovat jo kypsyneet. Niittokone sitten vain levittää jättiputken siementä edelleen. Samoin ohi ajavat autot, joiden renkaisiin siemenet tarttuvat ja kulkeutuvat taas uusille paikoille.
Että ei tarvitse mennä kauaksikaan kun jättiputki on jo todellinen ongelma. Tienlaidalla liikkuessa saa olla varovainen, ettei saa osumaa jättiputkesta.
Hieno maalaismaisema, jos jättiputkea ei oteta lukuun... Hävitetään nyt ihan oikeasti jättiputki Suomesta ettei täälläkin ole tilanne kuin itärajan tuntumassa. Kuvien kautta pääsee tutustumaan jättiputkien tilanteeseen itärajalla. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, Suomi, kukkiva, torjunta |
Jättiputki, karhunputki vai mikä putki?Tiistai 11.7.2017 klo 19.25 - Miia Korhonen Jättiputken ja karhunputken eroja kysellään melko usein ja tässä tältä päivältä muutama kuva. Karhunputki ei ole haitallinen vieraslaji.
Muita eroja jättiputken ja karhunputken välillä voi katsoa vuoden takaisesta kirjoituksestani. Ja Luontoportti.fi on mainio sivusto luonnonkasvien ja eläinten tunnistamiseen, tässä tietoa karhunputkesta. Sekaannusta voi myös aiheuttaa vuohenputki ja koiranputki. Jos näet jättiputkia ympäristössäsi niin ilmoita havainnot alueen kuntaan tai kaupunkiin ja jos olet epävarma onko kasvi jättiputki niin tee silti ilmoitus. On vain iloinen yllätys kun menee paikan päälle eikä sieltä löydykään jättiputkea :) Ilmoituksiin voi myös napata kuvan mukaan.
Tämä jättiputki oli Lahdessa kävelytien varrella. Tänä vuonna tämä yksilö ei olisi vielä kukkinut, mutta ensi vuonna kylläkin ja siinä sitä sitten taas olisi ollut tuhansia ja tuhansia uusia jättiputkia lisää... Onneksi valpas asukas ilmoitti havaintonsa niin kävin kuopasemassa jättiputken juurineen mukaan. Tuli kerralla kuntoon se asia! Jos käsittelee jättiputkia täytyy muistaa suojautua! Jättiputken kasvineste iholla + auringonvalo = palovamma. Tuli sitä tänään bongattua ihan ihaniakin kasveja :)
Leppoisaa kesää! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jättiputki, karhunputki, vuohenputki, koiranputki, varsi, tunnista |
Jättiputken torjuntaa kaivamallaSunnuntai 2.7.2017 klo 15.57 - Miia Korhonen Jättiputken kimpussa on taas tänäkin kesänä tullut oltua melkein joka päivä.
Yksittäiset jättiputket on helpointa, tehokkainta ja ympäristöystävällistä poistaa kaivamalla. Ongelmia voi tulla siinä jos maa on kovin kivikkoinen tai on paljon isoja puiden juuria, silloin jättiputken juurta voi olla hankala saada kokonaan pois. Siitähän jättiputki on mukava kaivettava, että se ei lähde enää kasvuun ihan pienestä juuren palasesta, joten ei haittaa mitään jos palanen juurta jää maahan.
Lapio hommissa oltiin Kouvolan suunnalla ja siellä kaivettiin useita kymmeniä jättiputkia pois. Kaivettavat jättikset oli ensimmäisen ja toisen vuoden kasveja eli juurakko ei ollut kovinkaan iso. Hankaluus tulikin siinä, että alueella on tehty risukon raivausta ja raivattu risukko on jätetty maastoon. Ennen jättiputken kaivamista täytyi alueella siirtää kaadetut risukot pois, jotta päästiin kaivamaan jättiputket risukoiden alta. Miten jättiputki onnistuukin hyvin useasti löytämään kaikki hankalimmat paikat joissa kasvaa... Niin ja älkää vaan viekö orapihlaja-aidan oksia maastoon! Orapihlajan piikit kun eivät tahdo maatua millään ja jos piikin päälle astuu on se helposti kengän pohjasta / sivusta läpi ja jalassa. Kokemusta on, tekee kipeää.
Ennen jättiputken kaivamista on helpointa leikata oksasaksilla jättiputken lehdet irti, jotta heiluvat lehdet eivät osu esim. naamaan. Jättiputken kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita!! Suojautuminen on siis tärkeää jättiputkea käsitellessä. Jos kasveja on enemmän ja joutuu kahlaamaan jättiputkien seassa on parasta laittaa sadevatteet, koska niihin kasvineste ei pääse imeytymään ja sadevaatteet on helppo huuhdella jättiputki hommien jälkeen. Työturvallisuus on tärkeää!
Ensimmäisen vuoden taimien juuret ovat pienet. Ylös kaivetut juuret voi toimittaa alueen jätekeskukseen tai jos juuria on vähäinen määrä useat jätekeskukset ohjeistavat laittamaan juuret muovipussissa sekajätteeseen, joka menee polttoon. Oman alueen jätekeskuksesta saa tarkat ohjeet miten alueella toimitaan haitallisten vieraslajien jätteen suhteen. Omaan kompostiin ei juuria kannata sellaisenaan nakata. Jättiputken torjunnassa rupeaa äkkiä työvesi elikkäs hiki virtaamaan kun aurinko paahtaa ja vaatetus täytyy olla hyvin suojaava. Siinä sitten kun istahtaa taukoa pitämään niin saa olla tarkkana mihin hanurinsa pistää ettei vahingossa istahda jättiputkien keskelle. Ja lupiinitkin kukki alueella komeasti...
Jättiputkihan on juuri aloittamassa kukinnan ja siemeniä tulee valtava määrä kukkivasta yksilöstä! Ei siis päästetä siemeniä maahan vaan poistetaan kukinnot ennen kuin siemenet kypsyvät ja tippuvat maahan. Jättiputken kukinnasta ja kukintojen poistosta kirjoittelin enemmän viime kesän blogissa. Pieni videon pätkä löytyy myös youtubesta kukintojen poistosta.
Maastossa vietetyn päivän jälkeen onkin mukaan tarttunut kaikkea elävää. Se onkin villiä kun kaupan kassalla huomaa, että saappaan varresta kurkkii kotilo, lippiksessä viipottaa jotain vihreää ja kun vähän hiuksia heiluttaa niin kassahihnalle tippuu kirvoja... |
|
2 kommenttia . Avainsanat: jättiputki, torjunta, kaivaminen, lapio, haitallinen vieraslaji, Luontoturva, Kouvola |
Luontoturvan kesäSunnuntai 18.6.2017 klo 20.25 - Miia Korhonen Nyt on saanut nauttia auringosta ja vesisateesta vuorotellen. Jättipalsamien kitkentä on sujunut säässä kuin säässä! Jättipalsamilla on pienet juuret ja kasvi onkin helppo kiskaista irti juurineen. On hyvä muistaa, että katkaistu jättipalsami voi tehdä nopeasti uutta kasvua joten onkin parempi jos kasvin saa juurineen irti.
Jättipalsami on helppo tunnistaa ja sillä on pienet juuret, joten kitkeminen onnistuu hyvin. Hankaluuden tuo se, että usein jättipalsami kasvaa melkoisessa ryteikössä ja liikkuminen saattaa olla hankalaa. Parhaimmaksi välineeksi on nyt osoittautunut kauppojen kestokassit, ne eivät repeä hankalassakaan maastossa ja kestävät hyvin kitkentäjätteen painon. Lisäksi ne on helppo huuhdella puhtaaksi ja käyttää uudelleen. Jättipalsamin lisäksi jättiputkeakin riittää ja sitä olenkin torjunut nyt ympäriinsä. Tyypillistä jättiputkelle on että sen näkee "lapa pystyssä" . Olen saanut mukaan torjuntaan kaimani eli Miian ja kun etsimme jättiputkea hän osuvasti huuteleekin jättiputkelle: heiluta tädille :D
Jättiputki "lapa pystyssä" viitapihlaja-angervon seassa. Kannattaa muuten pysähtyä miettimään mihin istuttaa viitapihlaja-angervoa ettei käy kuten tässä kuvassa. Viitapihlaja-angervo karkaa helposti käsistä ja siitä tulee pihan harmi, joka ei sitten tunne tonttien rajoja, vaan valtaa naapurinkin puolen. Viitapihlaja-angervo on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Ota siis aina selvää kasvista ennen kuin istutat sen! Vieraskasvilajeista puutarhassa kirjoittelin blogissa jo aikaisemminkin. Tatarta luonnossa olen kuvannut useassa paikassa ja siitä olenkin huolissani. Selkeästi isoin osa kyselyistä, jotka minulle tulevat, koskevat tatarta eikä missään hyvässä mielessä. Pihalle istutetuista isoista tattarista kuten japanintatar, jättitatar sekä laavaröyhytattaret tuntuvat aiheuttavan ongelmia. Japanin- ja jättitatar sekä näiden risteymä hörtsätatar on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, aiheesta lisää www.vieraslajit.fi .
Japanintatar on maailmalla aiheuttanut isoja ongelmia ja niistä voi lukea mm. Rawstory sekä Mirror Muutamissa paikoissa olen tavannut myös etelänruttojuurta, joka karkaa helposti istutuspaikaltaan tai sitten kasvi on päätynyt luontoon puutarhajätteen mukana. Etelänruttojuuri leviää juurella.
Tällä kuvan alueella valtaa alaa etelänruttojuuri, jättitatar, jättipalsami ja terttuseljakin näyttää viihtyvän. Ja se mikä aina jaksaa ihmetyttää on, että miksi ihmiset vievät kaikenlaista jätettä luontoon... Törmäsin tässä hiljattain tällaiseen näkyyn
Pellon laitaan oli tuotu terraario, jossa oli mukana kaikki tykötarpeet kuten liskon ruokaa, ruokakuppi ja vielä lämmityskivikin. Toivottavasti ei ole tumpattu lisko parkaakin Suomen luontoon... En löytänyt terraariosta kuin punaselkähaiskiaisia, jotka ovat raatokuoriaisia ja hyvinkin yleisiä luonnossa.
Kaikenlaista mielenkiintoista siis luonnosta on taas löytynyt! Juhannus on kohta käsillä, nautitaan siis kesästä!
|
|
2 kommenttia . Avainsanat: jättipalsami, jättiputki, Luontoturva, etelänruttojuuri, tatar, haitallinen vieraslaji, viitapihlaja-angervo, punaselkähaiskiainen, juhannus |
Havaintoja luonnosta ja haitallisia vieraslajejaTorstai 25.5.2017 klo 20.58 - Miia Korhonen Ihan pihalla on mennyt viime päivät... Jättiputki on erottunut maastossa nyt hyvin, kun muu kasvillisuus ei ole vielä kerennyt kasvuun mukaan. Vaikka ei jättiputkeakaan ole aina niin helppo löytää vaikka tietäisi, että alueella saattaa olla jättiksiä. Välillä täytyy kiertää aluetta moneen suuntaan ennen kuin huomaa piilottelevan kasvin jonkin näreen takaa.
Tämä jättiputki piileskeli meluvallissa. Alueella ei ole ollut kukkivia jättiputkia 6 vuoteen eli jos jossain on ollut kukkiva jättiputki ja siemen on päässyt maahan niin aluetta täytyy tarkkailla ja torjua useita vuosia! Harmillisen "normi päiviä" on ollut eli jättiputken uusiakin esiintymiä on löytynyt ja kaverina on ollut monessa paikassa tatar. On tullut huomattua, että muutkin kuin haitallisiksi luokitellut tattaret leviävät luontoon ja erityisesti puutarhajätteen mukana. Kun jokin kasvi koetaan ongelmaksi tontilla niin sitä ryhdytään hävittämään kyllä pihasta, mutta liian usein viedään kasvijäte oman tontin ulkopuolelle maastoon. Tai tuupataan pihan perälle piiloon kompostiin, josta kasvit sitten leviävät edelleen. Ja jos jokin kasvi on ongelma omalla tontilla, niin on se sitä myös muualla. Ongelman siirtoa siis, siitä tässä muutama kuva viime päiviltä.
Erittäin hankalia paikkoja torjua ovat jyrkät kivikkoiset rinteet. Rinteen yläpuolelta on työnnetty puutarhajäte alas. Useasti rinteen alalaidassa on sitten vielä oja / puro, jota pitkin siemenet ja juuren palat siirtyy eteenpäin. Poissa silmistä, poissa mielestä... Täällä mm. jättiputket ja tattaret ovat levinneet. Lahdessa on paljon vesistöä ja suuriakin puroja, ojia ja jokia ihan talojen takapihoilla. Kuten tässä kuvassa
Nyt voitaisiinkin polkaista käyntiin valtakunnallinen tarkista takapihasi kampanja! Takapihalta voi löytyä kaikkea hienoa ja kaunistakin mitä ihastella, mutta jos takapihalta ja lähiympäristöstä löytyykin haitallisia vieraslajeja kannattaa ryhtyä toimeen.
Japanintatar, haitallinen vieraslaji Japanintatartakin olen parina päivänä bongannut useammasta paikasta. Yläkuva on kaupungin puiston laitamilta, jonne japanintatar rynnii vauhdilla. Onneksi kuitenkin luonnossa voi ihailla kaikkea mukavaakin. Aikaisin aamulla olin jo jättiputki jahdissa ja törmäsin siileihin. Siilit olivat lähellä vilkasta autotietä ja pidinkin niille aamutuimaan luennon liikenteen vaaroista. Toivottavasti meni oppi perille! Ainakin toinen kuunteli tarkkaavaisesti :)
Aurinkoista kevättä! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jättiputki, japanintatar, tatar, torjunta, puutarhajäte, Lahti |
Luontoturvan luennolla eläviä esimerkkejä haitallisista vieraskasvilajeistaTiistai 16.5.2017 klo 18.35 - Miia Korhonen Kevään mittaan olen pitänyt useita yleisimpiin haitallisiin vieraslajeihin liittyvää luentoa ja infotilaisuutta. Tähän aikaan onkin mukava päästä puhumaan vieraskasvilajeista, koska voi viedä näytille eläviä esimerkkejä. Tässä muutamia kuvia Lahden alueen haitallisten vieraskasvien infotilaisuudesta.
Riihimäelle suuntaan 18.5.17 seuraavaksi puhumaan haitallisista vieraskasvilajeista ja 3.6.17 Sammattiin. Yleisölle avoimista luennoista, infoista ja valokuvanäyttelyistä tiedot Luontoturvan tapahtumat sivulla. Ja jotta ei jäisi pelkän puheen tasolle niin käytännön hommiakin pääsee tekemään. Tässä kuvaa tältä päivältä.
Kuvan paikassa on tosiaan jättiputken siementaimia maa mustanaan. Torjuntatavaksi valikoitui peittäminen, vaikka se työlästä tässäkin kohteessa on. Peittämiseen päädyin koska alueella on lähellä vedenottamo ja leikkikenttä. Peittämällä jättiputket saa nopeasti piiloon, ei lapsoset sitten polta itseään ja vedenottamon takia kemiallinen torjunta ei tule kyseeseen. Isoimmat jättiputket kaivoin ensin pois, koska ne hipoivat jo polvea. Niin isot jättiputket eivät meinaa talttua peitonkaan alle vaan meinaavat väkisin nostaa peiton ylös. Ihan painiksi pitää pistää jos isommat jättikset meinaa saada pysymään peiton alla :) Aurinkoista ja jättiputketonta kevättä! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luontoturva, jättiputki, jättipalsami, lupiini, kuvat, siementaimi, luento, Lahti, Riihimäki, Sammatti |
Tunnistamista ja torjuntaa keväälläMaanantai 8.5.2017 klo 11.26 - Miia Korhonen Kevät on hyvää aikaa torjua haitallisia vieraskasveja. Ensimmäisiä kevään hommia minulla on ollut peitettyjen jättiputkikohteiden tarkistus. Peittämällä torjuttuja alueita täytyy käydä tarkistamassa muutaman kerran kesässä. Aina on mahdollista, että peite on päässyt kiinnityksistään irti. Tai sitten voi käydä niin kuin yhdessä peittämässäni kohteessa on käynyt eli kauriit tai peurat kulkevat peitteiden yli ja eläinten sorkat voivat tehdä reikiä peitteeseen. Jättiputkihan löytää kyllä pienemmänkin reiän ja lähtee kasvuun reikä kohdista, eli paikkausta tiedossa.
Nyt on ihan parasta aikaa kaivaa jättiputkia pois. Maa on kosteaa ja ilma sopivan viileää työilmaksi, eikä hyttysistä vielä tietoakaan. Mikäs siinä on kaivellessa kun kuuntelee linnun laulua ja nauttii keväästä :) Muistettava on tietysti suojautuminen vaikka jättiputki onkin nyt pieni. Myös pienen jättiputken kasvineste iholla auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Kokemusta on…
Jättipalsami on myös hyvin tunnistettavissa nyt ja sitä voikin nyppiä heti keväällä pois jos vaikka omalle tontille sitä näyttää tulevan. Jättipalsamin juuret on pienet ja näin keväällä vielä erityisen pienet. Kasvijätettä ei paljoa tule ja sen voi tietysti toimittaa jätekeskukseen tai vaikkapa mädättää jätesäkissä ja laittaa sitten omaan kompostiin. Kun kasvijätettä laittaa omaan kompostiin on seurattava ettei kasvit lähde kasvuun kompostissa ja leviä sieltä.
Ja muistutuksena vielä, että jättiputki sekä jättipalsami leviävät siemenestä eli parasta olisi jos nämä kasvit saisi hävitettyä ennen kukintaa. Yhtenä torjuntakeinona useammallekin kasville on peittäminen esimerkiksi mustalla muovilla tai pressulla. Keväällä peittäminen onkin helppoa kun kasvit eivät ole vielä kunnolla lähteneet kasvuun.
Peittäessä täytyy muistaa ankkuroida peite hyvin maahan. Itse käytän puusta tehtyjä tikkuja peitteiden reunoilla, painoksi peitteen päälle kiviä, kaatuneiden puiden runkoja tms. mitä maastosta sattuu löytymään. Peitteen reunat voisi kaivaa maahan, mutta itsellä peitettävät alueet ovat useasti isoja ja hankalissa maastoissa joten peitteen reunojen kaivaminen maahan on liian työlästä. Jos leikkaa puun oksista tikkuja peitteen kiinnittämiseen, on hyvä muistaa, että tuoreesta puusta (esim. pajut) leikatut oksan pätkät maahan työnnettyinä saattaa lähteä juurtumaan ja kasvamaan. Tämä kannattaa muistaa eikä ainakaan kanukoista ja muista haitallisista vieraslajeista oksia leikata peitteen kiinnittämiseen… Muuten voikin olla uusi ongelma tiedossa kun peiton reunat kasvaa kanukka puskaa. Ja puiden oksien leikkaaminen tikku tarkoitukseenkin vaatii maanomistajan luvan kuten myös haitallisten vieraslajien torjunta yleensäkin. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, jättiputki, jättipalsami, torjunta, haitallinen vieraslaji, peittäminen |
Keväinen esimerkki luontoon levinneistä puutarhan kasveistaLauantai 29.4.2017 klo 21.59 - Miia Korhonen Kevät keikkuen tulevi... Viime vuonna tähän aikaan kaivoin hiki hatussa jättiputkia ja nyt keli on vähän toinen.
Pari päivää sitten oli kuitenkin hyväkin keli ja kävin maastokierrosta Lahdessa. Tähän aikaan huomaa hyvin luonnosta kanukat, terttuseljat ja viitapihlaja-angervon. Kaikki nämähän ovat tuotu Suomeen puutarhakasveiksi ja harmittavan monin paikoin ne ovat myös levinneet luontoon.
Moni ihmettelee, että mitä haittaa niistä nyt sitten on ja itsellekin se on vasta tässä viime vuosina toden teolla valjennut. Esimerkkinä alue, joka on omakotitaloalueen läheisyydessä. Omakotitalojen aitakasveina on kanukkaa sekä viitapihlaja-angervoa, jotka molemmat ovat kestäviä ja näyttäviäkin sekä kasvavat hyvin ja näitä kasvejahan saa toki ostaa ja myydä. Istuttaessa täytyy vain olla tarkkana, kasveja ei saa päästää leviämään luontoon.
Kanukka aidat ovat tässä esimerkki alueella vuosien saatossa lähteneet ryöstäytymään käsistä ja niitä onkin leikattu ja kaivettukin ja hyvä niin. Huono asia on, että leikatut ja kaivetut kasvit ovat viety pienelle metsäiselle alueelle, kaupungin maalle. Nyt tällä alueella huomaa selvän muutoksen kasvillisuudessa. Kanukka ja terttuselja ovat levinneet jo melko isoille alueille ja tästä on muun muassa se harmi, että jos alueelle haluttaisiin istuttaa uutta metsää on melkoinen työ raivata kanukat ja terttuseljat pois, jotta metsäpuiden taimet pääsisivät kasvuun. Nythän alue on melkoinen läpipääsemätön ryteikkö joka estää monien muiden kasvien kasvun sekä alueen virkistyskäytön.
Kanukka luontoon levitessään voi aiheuttaa monenlaista haittaa
Useammassakin paikassa luontoon levinneenä kuvailin taas mm. etelänruttojuurta, vuorenkilpeä, pikkutalviota... Muistutuksena: puutarha on ihana asia ja puutarhakasvit hienoja, mutta on muistettava vastuu istuttaessa kasveja. Kasveja ei saa päästää leviämään luontoon ja jokainen tietysti muistaa, että puutarhajäte täytyy käsitellä omalla tontilla tai viedä alueen jätekeskukseen. Vieraskasvilajit puutarhassa kirjoituksestani voi lukea aiheesta lisää. Pikkutalvion ongelmallisuus on nähtävissä esimerkiksi Turussa, Ruissalossa, jossa kasvi on levinnyt laajalle alueelle luonnossa. Asiasta kirjoitettiin jo pari vuotta sitten Turun Sanomissa. Harmillisen harvoin puutarhamyymälöissä tai puutarha-alan lehdissä kasveja esiteltäessä kerrotaan miten helposti leviävät kasvit täytyy istuttaa ja niitä käsitellä, jotta kasvit eivät pääse leviämään luontoon. Pikkutalvio on omia suosikkejani ja mainio maanpeittokasvi, mutta myös omalla tavallaan vaativa kasvi, koska leviämistä täytyy rajoittaa.
Leppoisaa vappua (lumesta huolimatta) ja aurinkoista kevättä!
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kanukka, viitapihlaja-angervo, terttuselja, pikkutalvio, etelänruttojuuri, kevät, haitallinen vieraslaji |
Jättiputki heräsi kevääseenKeskiviikko 19.4.2017 klo 20.26 - Miia Korhonen Kevät on saapunut ainakin Lahden seudulle! Ja sen tietää siitä, että jättiputket ovat lähteneet kasvuun :) Ensimmäisiä jättiputkia bongailin pari päivää sitten. Kostealla ja lämpöisellä paikalla jättiputki ampaisee kasvuun jo huhtikuun puolen välin paikkeilla, eikä sitä yöpakkaset hetkauta. Vähän kuivemmalla ja kylmemmälläkin paikalla jättiputken hurjaa kasvuvoimaa on päässyt jo ihastelemaan / vihastelemaan.
Jättipalsamia näkyi myös jo lämpimimmillä paikoilla, tosin taimet olivat vielä sentin parin mittaisia. Jättipalsami ujostelee vielä vähän yöpakkasia.
Etelänruttojuuri on jo ihan komeassa kasvussa. Ensimmäisenä aikaisin keväällä maasta nousee erikoisen näköinen kukintoverso ja vasta myöhemmin tulevat lehdet.
Nyt voikin jo ruveta katselemaan pihaa ja ympäristöä sillä silmällä että tarttuu heti toimeen kun hävitettäviä kasveja rupeaa ilmaantumaan! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, kevät |
Maaliskuu, aavistus keväästäTorstai 9.3.2017 klo 13.32 - Miia Korhonen Maaliskuu ja on jo aavistus keväästä! Minä ruovin lähtökuopissa ja odotan jo jättiputkia :) Viime vuonna ensimmäiset jättiputket näin 12.4. Saa nähdä miten tänä vuonna…
Viime vuonna jättiputki oli jo näin hyvässä kasvussa 18.4.16 Haitalliset vieraslajit ovat olleet mielenpäälle talvellakin ja eri lajit ovat ongelmana eri puolella Suomea. Esimerkiksi Lahdessa ei onneksi ole harmia (ainakaan vielä) vierasperäisistä sammakkolajeista, toisin kuin Turussa. Onkin hyvä muistaa, että mitään vierasperäistä lajia ei saa päästää luontoon, ei siis terraariossa kasvatettavia sammakoitakaan. Turussa on myös esimerkki siitä, että tavallinen ja yleinen puutarhakasvikin jota ei ole haitalliseksi luokiteltu, voi aiheuttaa luonnossa haittaa, jos se pääsee leviämään herkille alueille. Pikkutalvio (Vinca minor) on aiheuttanut harmia Turussa päästessään leviämään luontoon. Omassanikin pihassa kasvaa pikkutalvio, joka on mainio maanpeitekasvi, mutta joka tosiaan leviää aggressiivisesti ja se onkin rajattava niin, että kasvi ei pääse leviämään istutusalueeltaan.
Pikkutalvio levinneenä luontoon Kevät kun taas koittaa ja sormet syyhyää multaan, niin kannattaa malttaa sen verran, että tarkistaa kasvista muutaman seikan, kuten leviämistavan ennen kuin sen istuttaa puutarhaansa. Vastuullinen puutarhuri kun varmistaa, että kasvi ei pääse leviämään istutusalueeltaan muualle. Aiheesta kirjoittelinkin lokakuussa. Nyt onkin hyvä aika suunnitella puutarhaa ja nauttia kevät auringosta!
Karhunputken herkkää kauneutta keväällä |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, haitallinen vieraslaji, pikkutalvio, karhunputki, sammakot |
Jyväskylän viherpäivillä haitalliset vieraslajitLauantai 11.2.2017 klo 8.08 - Miia Korhonen
Tein myös julisteen, johon kokosin hieman vähemmän tunnettuja vieraslajeja, kuten lammikki ja rehuvuohenherne. Paljon puhetta sai aikaiseksi myös espanjansiruetanasta, kurtturuususta ja viitapihlaja-angervosta, joka on paikallisesti haitallinen / tarkkailtava laji. Pääsin myös puhumaan seminaarissa ja se olikin hieno juttu! On aina mukava puhua itseä innostavasta aiheesta ja saada keskustelua aikaiseksi. Ja jos tiedotuksessa tarvitsee apua, niin yhteyttä Luontoturvaan! Kuvia, tekstejä ja tiedotusmateriaalia haitallisiin vieraskasvilajeihin liittyen on valmiina. Niistä sitten vaan räätälöidään asiakkaalle sopiva kokonaisuus. Kiinnostus haitallisiin vieraslajeihin on suuri ja monia hyviä keskusteluja kävinkin aiheesta!! Jatketaan samaan malliin, puhutaan ja vaihdetaan kokemuksia tämän tärkeän aiheen ympärillä. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jyväskylä, viherpäivät, haitalliset vieraslajit, Luontoturva, jättiputki, jättipalsami, japanintatar, jättitatar, espanjansiruetana |
Japanintatar syksyllä
Tunnista japanintatar
"Tatartie" Lahdessa
Lahjana saatu japanintataren juurakko istutettu kahden metrin päähän ulko-ovesta. Tässä istutettu ongelmia tulevaisuuteen.
Jättiputken siemeniä
Jättiputken siemen erottuu hyvin
Älä vie puutarhajätettä luontoon!
Jättiputken taimia oli polun varrella ja metsässä
Toukokuu 2016
Karhunputken varsi on karvaton, sileä ja lähellä peukalon paksuutta.
Jättiputken varsi on karvainen, punavihreän laikukas ja selvästi paksumpi kuin karhunputken varsi, jopa paksumpi kuin ranne.
Jättiputken kimpussa lapiolla. Tunnista jättiputken lehti.
Jättiputken kimpussa Kouvolassa
Toisen vuoden jättiputket erottaa jo hyvin muun kasvillisuuden seasta. Toisena vuotenaan jättiputki kasvaa n. 1,5 m korkeaksi.
Jättiputken ensimmäisen vuoden kasvua
Tauko jättiputkien keskellä
Jättiputki aloittaa kukinnan heinäkuun alkupuolella
Katkaistu jättipalsami voi tehdä uutta kasvua, kitke kasvi juurineen
Jättipalsami irtoaa helposti juurineen
Vesisateesta viis, tunnelma on tärkeintä jättipalsamin kitkemisessä!
Japanintatar kävelypolun vierellä Lahdessa
Punaselkähaiskiainen
Jättiputken kanssa piilosilla
Virtaavan veden mukana leviävät mm. jättiputken siemenet uusille alueille
Kohtaaminen kevät aamuna
Elävää esimerkkiä siitä miltä jättipalsami näyttää juuri tällä hetkellä
Lupiinin kasvua keväällä ja kuvia
Jättiputken siementaimia ihasteltiin muovipussin läpi ja kuvista
Talvitunnelmaa kevään keskelle kuvin ja kuivunein varren kappalein
Jättiputken siementaimia kuvan täydeltä
Tarkista peitetyt alueet heti keväällä. Tällä alueella paikataan eläinten sorkan reikiä peitteessä ja tietysti reiät on mahdollisimman hankalissa paikoissa...
Ylös kaivetut jättiputken juuret voi toimittaa alueen jätekeskukseen. Jos tämä ei ole mahdollista pilko juuret pienempiin osiin ja kuivata / mädätä juuret jätesäkissä ennen kompostiin laittoa. Vaarana on, että kasvit lähtee kasvuun kompostissa.
Tunnista jättipalsamin taimi
Aikaisin keväällä jättiputken kasvusto on matalaa ja peittäminen helppoa
Vappusää 2017
Vappusää 2016 ja jättiputkea kaivoin hikipäässä
Terttuselja heräämässä kevääseen
Viitapihlaja-angervokin on herännyt kylmään kevääseen
Pikkutalvio voi luontoon levitessään olla ongelmallinen
Jättiputken kasvua ei yöpakkaset haittaa. Huomaa karvainen varsi.
Jättipalsamin kasvua keväällä
Etelänruttojuuren erikoisen näköinen kukinto
Jyväskylän viherpäivät 8-9.2.17 oli antoisa kokemus! Luontoturvan osastolle kyhäsin hyllykön, jonka päälystin mustalla kankaalla ja laitoin kuvia vieraslajeista esille. Halusin näyttää erityisesti miltä jättiputki näyttää pienenä siementaimena ja millainen on sen siemen. Kesällä keräilin jättiputken siementaimia ja niitä kuivailin, prässäilin ja laminoin. Nyt oli hyvä mahdollisuus viedä näytille kesän piperrykset ja havainnollistaa millaiselta jättiputki näyttää kasvun alkuvaiheissa.