Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Metsämieli, Luontoturvan uusia kuvioita

Maanantai 6.11.2023 klo 8.55 - Miia Luontoturva

Torjuntojen maastokausi on tältä vuodelta lopussa ja nyt on taas aikaa hengähtää ja miettiä tulevaa. Muutoksia onkin tulossa ensi vuodelle omaan ja Luontoturvan tekemiseen.

Vieraslajit ovat edelleen työssä mukana, mutta käytännön torjunta töitä vähennän. Pääpaino tekemisessä tulee olemaan vieraslajien asiantuntijatyössä (luennot, torjuntasuunnitelmat, tiedotus, opastus yms.), mutta myös uusia juttuja on tulossa.

Viime vuosina itse olen oppinut arvostamaan rauhoittumista ja luonnosta sekä luovuudesta saatavaa voimaa ja nyt onkin minulla metsämieli ohjaaja koulutus menossa ja olen menossa opiskelemaan myös taiteen käyttämistä apuna omassa hyvinvoinnissa ja myös sen ohjaamista muille.

Eli vieraslajien parissa tehtävän työn lisäksi Luontoturva ryhtyy tekemään myös metsämieli ajatusta mukaillen ohjausta eri ryhmille. Tästä voi kysellä lisää miia.korhonen@luontoturva.com tai 050-9117782.

Uusien tuulien voimalla loppuvuoteen!

Hyvää joulua!

Keskiviikko 15.12.2021 klo 11.57 - Miia Korhonen

Hyvää joulua! Innostuin tekemään joulukortteja akryyliväreillä ja käytin Luontoturvan logoa joulupallojen painamiseen :) Logossahan on tyylitelty versio jättiputken kukinnosta eli ei pääse aihe unohtumaan talvellakaan... Kevättä kohden siis!

Logosta ajatusta joulukortteihin ja jättiputkiin

Herra fasaani jättiputken torjunnassa ja muita kuulumisia

Perjantai 8.6.2018 klo 7.47 - Miia Korhonen

Kesä on parhaimmillaan ja siitä onkin saanut nauttia maastossa. Tässä muutamia tunnelmia Luontoturvan touhuista.

Jättiputkea torjuin kaivamalla ja herra fasaani oli piälysmiehenä. Herra komensi kova äänisesti, jos ei lapio tarpeeksi nopeasti viuhunut ja seurasi hyvin tarkasti työn kulkua ja jälkeä. Peräkanaa käveltiin ympäri aluetta, eipä tarvinnut yksin kaivella 😊 Taisin olla herran reviirillä ja hän sitä kommentoi.

Herra fasaani oli päällikkö työmaalla

Puutarhajätteeseen luonnossa törmää jatkuvasti ja tässä tulosta siitä mitä voi tapahtua, kun puutarhajätteen vie luontoon. Alueella leviää nyt röyhytatar, etelänruttojuuri ja jättiputki.

Puutarhajätteen mukana luontoon leviää haitalliset vieraskasvit

Jättiputki paikkoja olen tarkastanut ja torjunut jo reilu pari sataa tänä kesänä ja lisää on listoilla. Useita alueita olen seurannut ja torjunut jo useamman vuoden ja on hieno nähdä torjunnan vaikutus. Kyllä jättiputki on hyvinkin hävitettävissä, kunhan vain tekee työtä pitkäjännitteisesti ja varautuu useamman vuoden työrupeamaan.

Jättiputken lehti

Koululaisten ja päiväkotilaisten kanssa olen käynyt maastossa tutustumassa jättipalsamiin, mutta myös lupiinin leviämiseen tartuttiin ja päiväkodin ympäristöstä kerätään kukkivat lupiinit ämpäreihin koristukseksi. Samalla tietysti estetään kasvin siementäminen ja leviäminen edelleen.

Komealupiinin leviämistä estetään keräämällä kukinnot pois

Jättipalsami on helppo kitkeä pois juurineen ja nyt on hyvä ajankohta siihen

Jättipalsamin kitkentää

Kurtturuusu, punalehtiruusu ja aitaorapihlaja on yleisimpiä puutarhan pensaita joihin olen tänä keväänä luonnossa törmännyt. Erityisen kipeästi voi törmätä aitaorapihlajaan, jos leikattu puutarhajäte onkin kipattu luontoon. Aitaorapihlajan piikit on liki 5 cm pitkiä ja menevät helposti kengän pohjasta saati sitten koiran tassusta läpi.

Kurtturuusu leviää luonnossa

On hienoa huomata, että monet tahot ovat kiinnostuneet haitallisista vieraslajeista ja haluavat tietoa lisää. Lahdessa Vesijärvi-viikon tiimoilla Luontoturva esitteli kaupungin kirjastossa haitallisia vieraskasveja. Samalla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jättiputki karhunputkesta.

Vesijärvi-viikolla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jaettiin tietoa haitallisista vieraslajeista

Komealupiini on tosiaan komea ja se käykin hyvin kukkakimppujen koristeeksi. Ja materiaalia on monin paikoin luonnossa saatavilla ihan ilmaiseksi :) Erilaisia kimppuja olenkin nyt pihan kaunistukseksi väkertänyt.

Silmäniloa kotiin ja samalla estetään lupiinin leviäminen

Nautitaan kesästä ja auringosta!

Luontoturvan kevät kiireet

Sunnuntai 6.5.2018 klo 18.42 - Miia Korhonen

Kevään korvilla haitallisten vieraslajien rintamalla on ollut mukavasti kiirettä. Niin kuin hallintasuunnitelmassakin todetaan, paras keino estää vieraslajien leviäminen on laaja tiedottaminen vieraslajeista ja niiden riskeistä. Tärkeää on estää haitallisten lajien myynti, osto ja kasvatus sekä karkaaminen ympäristöön.

Luontoturva tekee tiedotusta haitallisista vieraskasveista valokuvanäyttelyn keinoin. Näyttelyjä on tänäkin keväänä jo ollut useassa paikassa. Tällä hetkellä näyttelyitä on Kärkölässä, Asikkalassa ja Lahden alueen kirjastoissa.

Hienoa on, että myös oppilaitokset ovat olleet kiinnostuneita vieraslajeihin liittyvistä asioista ja Luontoturva onkin ollut puhumassa aiheesta mm. tuleville puutarhureille.

Haitalliset vieraskasvit puhuttavat myös metsäpuolta ja METOn järjestämällä luentokiertueella Luontoturva on puhumassa vieraskasveista metsäympäristössä. Luennot aloitettiin Heinolasta ja kesäkuussa jatketaan Lohjalle ja Vantaalle. Lisätietoa tulevista luennoista METOn ja Luontoturvan sivuilta.

Parina edellisenä vuotena Lahden alueella on pidetty luentoja alueen vieraskasvilajeista ja sama jatkuu tänä keväänä. 15.5.2018 klo 17.30 - 18.30 Lahden kaupunginkirjastolla on Luontoturvan luento alueen haitallisista vieraskasveista. Osoite Kirkkokatu 31, 15140 Lahti, musiikkiosaston monitoimitila 2 krs.

Vesijärvi-viikko on jo perinne Lahden seudulla ja tänä vuonna sitä vietetään 4-10.6.18. Luontoturva on 5.6.18 Lahden pääkirjastolla esittelemässä alueen haitallisia vieraskasveja. Mukana on eläviä esimerkkejä tunnistamisen helpottamiseksi.

Viime keväänä Lahden alueen peruskouluissa oli kiinnostusta jättipalsamin torjuntaan ja tänä keväänä jatketaan samalla mallilla. Luontoturva käy oppilaiden kanssa tutustumassa maastossa jättipalsamiin. Tavoite on, että koulut voivat käydä jatkossa omatoimisesti kitkemässä koulun lähialueita ja tarkkailla alueilla tapahtuvia muutoksia, kun jättipalsami saadaan alueilta hävitettyä. Joillain alueilla oppilaiden on ollut vaikeuksia kerätä kasviota, koska jättipalsami on levinnyt ja tukahduttanut muiden kasvien kasvun.

Jättiputken torjunta otetaan monin paikoin tosissaan ja hienoina esimerkkeinä on Lahti ja Asikkala, joissa jättiputkia autetaan torjumaan veloituksetta yksityisten tonteiltakin. Luontoturva hoitaa torjuntaa alueilla.

Jättiputken torjuntakausi on Lahdessa jo alkanut. Tavoitteena on päästä puuttumaan leviämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja Lahden sekä Asikkalan asukkailta toivotaankin ilmoituksia havaituista jättiputkista.

Jättiputki kevät auringossa ponnistaa kasvuun

Vieraslajien torjuntaan on kiinnostusta useilla tahoilla ja apua esimerkiksi jättiputkien torjuntaan Pirkanmaalla voi kysyä Villi vyöhykkeen Jere Niemiseltä jere.nieminen@villivyohyke.fi. Villi vyöhyke tekee tilauksesta haitallisten kasvien torjuntaa.

Uudellamaalla apua haittakasvien torjuntaan voi kysyä Kivapihalta Pekka Tantulta pekka@kivapiha.com

Luontoturvan sesonki on siis polkaistu käyntiin ja nyt taas selätetään jättiputkia ja muita haitallisia vieraskasveja!

Haitallisista vieraskasveista tiedottamista luennoilla ja valokuvanäyttelyissä

Keskiviikko 4.4.2018 klo 15.43 - Miia Korhonen

Niin kuin haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmassakin todetaan,  paras keino estää vieraslajien leviäminen on laaja tiedottaminen vieraslajeista ja niiden mahdollisista haitoista. Tärkeää on estää haitallisten lajien myynti, osto ja kasvatus sekä karkaaminen ympäristöön. Puutarhajätteen oikein käsittelystä täytyy myös jakaa lisää tietoa.

Valokuvanäyttelyt ovat olleet hyvä keino tiedottaa vieraslajien mahdollisista haitoista, tunnistamisesta, torjunnasta sekä leviämisen väylistä. Kevään mittaan valokuvanäyttelyitä on esillä useissa paikoissa ja luentojakin vieraslajeihin liittyen on tulossa. Muutamia luentoja on jo pidettykin mm. Asikkalassa ja Ikaalisissa. METO - Päijät-Häme - Uusimaa on myös tarttunut vieraslajien asiaan ja luentoja on tulossa Heinolaan ja Lohjalle.

Luontoturva.fi sivulla on haitallisiin vieraslajeihin liittyviä tapahtumia, joissa Luontoturva on mukana

Yleisimmistä haitallisista vieraskasvilajeista, tunnistamisesta, torjunnasta ja vieraskasvilajien leviämisen väylistä tiedotetaan Luontoturvan järjestämissä valokuvanäyttelyissä. Näyttelyn kuvat on kuvannut Miia Korhonen, Luontoturva.

Valokuvanäyttelyt:

- LAHTI. Ahtialan kirjasto 12.3 - 6.4.2018 (Alasenkatu 2, 15300 Lahti)

- IKAALINEN. Kaupunginkirjasto 12.3 - 6.4.2018 (Poppelikatu 10, 39500 Ikaalinen)

- LAHTI. Liipolan kirjasto 24.4. - 11.5.2018 (Ostoskatu 3, 15500 Lahti)

- KÄRKÖLÄ. Kärkölän kunnanvirasto 26.4. - 11.5.2018 (Virkatie 1, 16600 Järvelä)

- LAHTI. Mukkulan kirjasto 30.4. - 25.5.2018 (Tuhtokatu 2, 15240 Lahti)

- ASIKKALA. Asikkalan kirjasto 2.5. - 31.5.2018 (Asikkalantie 21, 17200 Vääksy)

- LAHTI. Renkomäen kirjasto 7.5. - 25.5.2018 (Orimattilankatu 103, 15680 Lahti)

- LAHTI. Jalkarannan kirjasto 14.5. - 1.6.2018 (Sarvikuja 1, 15950 Lahti)

Luontoturvan valokuvanäyttelyitä haitallisista vieraslajeista oli 2016 - 2017 n. 27 paikassa ja 2018 jatketaan tiedotusta edelleen. Joka vuosi valokuvissa on uusi näkökulma, tänä vuonna muistutetaan myös siitä miten haitalliset vieraslajit leviävät eteenpäin.

Luontoturva Jyväskylän viherpäivillä

Perjantai 9.2.2018 klo 17.59 - Miia Korhonen

Jyväskylän viherpäivät on 14 - 15.2.18 eli ihan kohta ja sinne on tulossa taas Luontoturvan kuvamateriaalia näytille, kuten oli viime vuonnakin.

Luontoturvan paikalle 552 voi tulla kokeilemaan miten hyvin tunnistaa luontoon levinneitä vieraslajeja! Viherpäivien näyttelyalue on auki ke 14.2.18 klo 9-17, to 15.2.18 klo 9.30-15.

Olen paikalla viherpäivillä alusta loppuun, joten tulkaahan porisemaan ja kertomaan kokemuksia hankalista kasveista 😊

Luontoturvan valokuvia

Maanantai 29.1.2018 klo 12.00 - Miia Korhonen

Talvella on aikaa käydä kesän valokuvasatoa läpi ja paljonhan sitä olikin taas kuvia kertynyt. Luontoturvan sivuille valokuva-albumiin rupesin nyt kasaamaan kuvia kasveista ja vähän muistakin ihmeistä mihin olen törmännyt. Valokuvien järjestely on alkutekijöissään ja kuva-albumiin lisäilen jatkuvasti uutta. Kuvista toivottavasti on apua tunnistamiseen ja torjuntaankin.

Tiedotukseen ja julkisiin esityksiin myydään kuvien käyttöoikeuksia. Tilaajalle toimitettavien kuvien koko on 4608 x 3072 (14,16 MP). Sivuilla näkyvien kuvien koko on toimitettavien kuvien koosta 25 %. Täysikokoiset esikatselukuvat voidaan lähettää tilaajalle ennen tilauksen hyväksymistä. Kuvien hinnat.

Etelänruttojuuri ja jättipalsami Lahdessa

Nyt onkin taas päässyt kesän tunnelmaan kiinni ja erityisiä muistoja liittyy useaankin kuvaan 😊 Etelänruttojuuri luontoon levinneenä on melkoisen hämmästyttävä ja ikävä näky… Ja lehtokotilot ovat riemuissaan, kun valtavan kokoiset lehdet antavat suojaa ja kosteutta.

Lehmusetanainen (Caliroa annulipes) on ollut uusi tuttavuus ja sen tuhoihin kävin tutustumassa.

Lehmusetanainen lehmusten lehtien kimpussa

Lehmusetanaisen tuhoa

Nyt kevättä kohden ja ajatukset jo ensi kevään hommiin! Jättiputkilaskuri näyttää, että seuraavaan tapaamiseen on noin kolme kuukautta enää… Huhtikuun lopulla Lahden korkeuksilla oletan pääseväni ensimmäisiä jättiputkia kaivelemaan.

Kitkentä on tehokasta torjuntaa jättipalsamilla

Keskiviikko 9.8.2017 klo 22.20 - Miia Korhonen

Toiseksi viimeiset jättipalsamin talkoot vietettiin tänään Lahdessa.

Tulipa hyvä mieli kun näki, että aikaisemmin kesällä tehty kitkentä on todella tuottanut tulosta! Ajatus on ollut, että kaikilla kitkentään valituilla alueilla tehdään kitkentää kolme kertaa kesässä ja tämä on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi.

Isossakin jättipalsamissa on pienet juuret ja kasvi lähteekin helposti irti kevyesti vetämällä.

Tässä kuvaa kitkennän tuloksista. Tämä alue on kitketty todella tarkasti ja koko puron ja sen ympäristön vallannut jättipalsami on hävitetty mahdollisimman tarkasti. Jättipalsamin alta paljastui hieno kivikkoinen rinne solisevine puroineen!

Tätä kuvaa ottaessa käännyin edellisen kuva ottamisen jälkeen 180 astetta... Kuvissa huima ero, tässä kuvassa ei vielä kitkentää ole tehty ja puro ympäristöineen on peittynyt jättipalsamiin.

Tässä vielä "vähän" tekemistä jättipalsamin kanssa

Kitkentä on kyllä tehokasta jättipalsamin torjuntaa! Ja Lahdessa vielä viimeinen rutistus on 12.8.17 lauantaina Jalkarannassa, Korpikankareella Paasikadun päässä klo 10 - 14.

Jättiputken torjuntaa kaivamalla

Sunnuntai 2.7.2017 klo 15.57 - Miia Korhonen

Jättiputken kimpussa on taas tänäkin kesänä tullut oltua melkein joka päivä.

Jättiputken kimpussa lapiolla. Tunnista jättiputken lehti.

Yksittäiset jättiputket on helpointa, tehokkainta ja ympäristöystävällistä poistaa kaivamalla. Ongelmia voi tulla siinä jos maa on kovin kivikkoinen tai on paljon isoja puiden juuria, silloin jättiputken juurta voi olla hankala saada kokonaan pois. Siitähän jättiputki on mukava kaivettava, että se ei lähde enää kasvuun ihan pienestä juuren palasesta, joten ei haittaa mitään jos palanen juurta jää maahan.

Jättiputken kimpussa Kouvolassa

Lapio hommissa oltiin Kouvolan suunnalla ja siellä kaivettiin useita kymmeniä jättiputkia pois. Kaivettavat jättikset oli ensimmäisen ja toisen vuoden kasveja eli juurakko ei ollut kovinkaan iso. Hankaluus tulikin siinä, että alueella on tehty risukon raivausta ja raivattu risukko on jätetty maastoon. Ennen jättiputken kaivamista täytyi alueella siirtää kaadetut risukot pois, jotta päästiin kaivamaan jättiputket risukoiden alta. Miten jättiputki onnistuukin hyvin useasti löytämään kaikki hankalimmat paikat joissa kasvaa...

Niin ja älkää vaan viekö orapihlaja-aidan oksia maastoon! Orapihlajan piikit kun eivät tahdo maatua millään ja jos piikin päälle astuu on se helposti kengän pohjasta / sivusta läpi ja jalassa. Kokemusta on, tekee kipeää.

Toisen vuoden jättiputket erottaa jo hyvin muun kasvillisuuden seasta. Toisena vuotenaan jättiputki kasvaa n. 1,5 m korkeaksi.

Ennen jättiputken kaivamista on helpointa leikata oksasaksilla jättiputken lehdet irti, jotta heiluvat lehdet eivät osu esim. naamaan. Jättiputken kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita!! Suojautuminen on siis tärkeää jättiputkea käsitellessä. Jos kasveja on enemmän ja joutuu kahlaamaan jättiputkien seassa on parasta laittaa sadevatteet, koska niihin kasvineste ei pääse imeytymään ja sadevaatteet on helppo huuhdella jättiputki hommien jälkeen. Työturvallisuus on tärkeää!

Jättiputken ensimmäisen vuoden kasvua

Ensimmäisen vuoden taimien juuret ovat pienet. Ylös kaivetut juuret voi toimittaa alueen jätekeskukseen tai jos juuria on vähäinen määrä useat jätekeskukset ohjeistavat laittamaan juuret muovipussissa sekajätteeseen, joka menee polttoon. Oman alueen jätekeskuksesta saa tarkat ohjeet miten alueella toimitaan haitallisten vieraslajien jätteen suhteen. Omaan kompostiin ei juuria kannata sellaisenaan nakata.

Jättiputken torjunnassa rupeaa äkkiä työvesi elikkäs hiki virtaamaan kun aurinko paahtaa ja vaatetus täytyy olla hyvin suojaava. Siinä sitten kun istahtaa taukoa pitämään niin saa olla tarkkana mihin hanurinsa pistää ettei vahingossa istahda jättiputkien keskelle. Ja lupiinitkin kukki alueella komeasti...

Tauko jättiputkien keskellä

Jättiputkihan on juuri aloittamassa kukinnan ja siemeniä tulee valtava määrä kukkivasta yksilöstä! Ei siis päästetä siemeniä maahan vaan poistetaan kukinnot ennen kuin siemenet kypsyvät ja tippuvat maahan. Jättiputken kukinnasta ja kukintojen poistosta kirjoittelin enemmän viime kesän blogissa. Pieni videon pätkä löytyy myös youtubesta kukintojen poistosta.

Jättiputki aloittaa kukinnan heinäkuun alkupuolella

Maastossa vietetyn päivän jälkeen onkin mukaan tarttunut kaikkea elävää. Se onkin villiä kun kaupan kassalla huomaa, että saappaan varresta kurkkii kotilo, lippiksessä viipottaa jotain vihreää ja kun vähän hiuksia heiluttaa niin kassahihnalle tippuu kirvoja...

Luontoturvan kesä

Sunnuntai 18.6.2017 klo 20.25 - Miia Korhonen

Nyt on saanut nauttia auringosta ja vesisateesta vuorotellen. Jättipalsamien kitkentä on sujunut säässä kuin säässä!

Jättipalsamilla on pienet juuret ja kasvi onkin helppo kiskaista irti juurineen. On hyvä muistaa, että katkaistu jättipalsami voi tehdä nopeasti uutta kasvua joten onkin parempi jos kasvin saa juurineen irti.

Katkaistu jättipalsami voi tehdä uutta kasvua,  kitke kasvi juurineen

Jättipalsami irtoaa helposti juurineen

Vesisateesta viis, tunnelma on tärkeintä jättipalsamin kitkemisessä!

Jättipalsami on helppo tunnistaa ja sillä on pienet juuret, joten kitkeminen onnistuu hyvin. Hankaluuden tuo se, että usein jättipalsami kasvaa melkoisessa ryteikössä ja liikkuminen saattaa olla hankalaa. Parhaimmaksi välineeksi on nyt osoittautunut kauppojen kestokassit, ne eivät repeä hankalassakaan maastossa ja kestävät hyvin kitkentäjätteen painon. Lisäksi ne on helppo huuhdella puhtaaksi ja käyttää uudelleen.

Kitkemis tunnelmaa Lahdesta.

Jättipalsamin lisäksi jättiputkeakin riittää ja sitä olenkin torjunut nyt ympäriinsä. Tyypillistä jättiputkelle on että sen näkee "lapa pystyssä" . Olen saanut mukaan torjuntaan kaimani eli Miian ja kun etsimme jättiputkea hän osuvasti huuteleekin jättiputkelle: heiluta tädille :D

Jättiputki "lapa pystyssä" viitapihlaja-angervon seassa. Kannattaa muuten pysähtyä miettimään mihin istuttaa viitapihlaja-angervoa ettei käy kuten tässä kuvassa. Viitapihlaja-angervo karkaa helposti käsistä ja siitä tulee pihan harmi, joka ei sitten tunne tonttien rajoja, vaan valtaa naapurinkin puolen. Viitapihlaja-angervo on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Ota siis aina selvää kasvista ennen kuin istutat sen! Vieraskasvilajeista puutarhassa kirjoittelin blogissa jo aikaisemminkin.

Tatarta luonnossa olen kuvannut useassa paikassa ja siitä olenkin huolissani. Selkeästi isoin osa kyselyistä, jotka minulle tulevat, koskevat tatarta eikä missään hyvässä mielessä. Pihalle istutetuista isoista tattarista kuten japanintatar, jättitatar sekä laavaröyhytattaret tuntuvat aiheuttavan ongelmia. Japanin- ja jättitatar sekä näiden risteymä hörtsätatar on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, aiheesta lisää www.vieraslajit.fi .

Japanintatar kävelypolun vierellä Lahdessa

Japanintatar on maailmalla aiheuttanut isoja ongelmia ja niistä voi lukea mm. Rawstory sekä Mirror

Muutamissa paikoissa olen tavannut myös etelänruttojuurta, joka karkaa helposti istutuspaikaltaan tai sitten kasvi on päätynyt luontoon puutarhajätteen mukana. Etelänruttojuuri leviää juurella.

Tällä kuvan alueella valtaa alaa etelänruttojuuri, jättitatar, jättipalsami ja terttuseljakin näyttää viihtyvän.

Ja se mikä aina jaksaa ihmetyttää on, että miksi ihmiset vievät kaikenlaista jätettä luontoon... Törmäsin tässä hiljattain tällaiseen näkyyn

Pellon laitaan oli tuotu terraario, jossa oli mukana kaikki tykötarpeet kuten liskon ruokaa, ruokakuppi ja vielä lämmityskivikin. Toivottavasti ei ole tumpattu lisko parkaakin Suomen luontoon... En löytänyt terraariosta kuin punaselkähaiskiaisia, jotka ovat raatokuoriaisia ja hyvinkin yleisiä luonnossa.

Punaselkähaiskiainen

Kaikenlaista mielenkiintoista siis luonnosta on taas löytynyt! Juhannus on kohta käsillä, nautitaan siis kesästä!

Luontoturvan luennolla eläviä esimerkkejä haitallisista vieraskasvilajeista

Tiistai 16.5.2017 klo 18.35 - Miia Korhonen

Kevään mittaan olen pitänyt useita yleisimpiin haitallisiin vieraslajeihin liittyvää luentoa ja infotilaisuutta. Tähän aikaan onkin mukava päästä puhumaan vieraskasvilajeista, koska voi viedä näytille eläviä esimerkkejä. Tässä muutamia kuvia Lahden alueen haitallisten vieraskasvien infotilaisuudesta.

Elävää esimerkkiä siitä miltä jättipalsami näyttää juuri tällä hetkellä

Lupiinin kasvua keväällä ja kuvia

Jättiputken siementaimia ihasteltiin muovipussin läpi ja kuvista

Talvitunnelmaa kevään keskelle kuvin ja kuivunein varren kappalein

Riihimäelle suuntaan 18.5.17 seuraavaksi puhumaan haitallisista vieraskasvilajeista ja 3.6.17 Sammattiin. Yleisölle avoimista luennoista, infoista ja valokuvanäyttelyistä tiedot Luontoturvan tapahtumat sivulla.

Ja jotta ei jäisi pelkän puheen tasolle niin käytännön hommiakin pääsee tekemään. Tässä kuvaa tältä päivältä.

Jättiputken siementaimia kuvan täydeltä

Kuvan paikassa on tosiaan jättiputken siementaimia maa mustanaan. Torjuntatavaksi valikoitui peittäminen, vaikka se työlästä tässäkin kohteessa on. Peittämiseen päädyin koska alueella on lähellä vedenottamo ja leikkikenttä. Peittämällä jättiputket saa nopeasti piiloon, ei lapsoset sitten polta itseään ja vedenottamon takia kemiallinen torjunta ei tule kyseeseen.

Isoimmat jättiputket kaivoin ensin pois, koska ne hipoivat jo polvea. Niin isot jättiputket eivät meinaa talttua peitonkaan alle vaan meinaavat väkisin nostaa peiton ylös. Ihan painiksi pitää pistää jos isommat jättikset meinaa saada pysymään peiton alla :)

Aurinkoista ja jättiputketonta kevättä!

Jyväskylän viherpäivillä haitalliset vieraslajit

Lauantai 11.2.2017 klo 8.08 - Miia Korhonen

Jyväskylän viherpäivät 8-9.2.17 oli antoisa kokemus! Luontoturvan osastolle kyhäsin hyllykön, jonka päälystin mustalla kankaalla ja laitoin kuvia vieraslajeista esille. Halusin näyttää erityisesti miltä jättiputki näyttää pienenä siementaimena ja millainen on sen siemen. Kesällä keräilin jättiputken siementaimia ja niitä kuivailin, prässäilin ja laminoin. Nyt oli hyvä mahdollisuus viedä näytille kesän piperrykset ja havainnollistaa millaiselta jättiputki näyttää kasvun alkuvaiheissa.

Tein myös julisteen, johon kokosin hieman vähemmän tunnettuja vieraslajeja, kuten lammikki ja rehuvuohenherne.

Paljon puhetta sai aikaiseksi myös espanjansiruetanasta, kurtturuususta ja viitapihlaja-angervosta, joka on paikallisesti haitallinen / tarkkailtava laji.

Pääsin myös puhumaan seminaarissa ja se olikin hieno juttu! On aina mukava puhua itseä innostavasta aiheesta ja saada keskustelua aikaiseksi.

Ja jos tiedotuksessa tarvitsee apua, niin yhteyttä Luontoturvaan! Kuvia, tekstejä ja tiedotusmateriaalia haitallisiin vieraskasvilajeihin liittyen on valmiina. Niistä sitten vaan räätälöidään asiakkaalle sopiva kokonaisuus.

Kiinnostus haitallisiin vieraslajeihin on suuri ja monia hyviä keskusteluja kävinkin aiheesta!! Jatketaan samaan malliin, puhutaan ja vaihdetaan kokemuksia tämän tärkeän aiheen ympärillä.

Vanha päättyy, uusi alkaa

Perjantai 23.12.2016 klo 19.00 - Miia Korhonen

Vuosi lähenee loppuaan ja uusi on taas alkamassa. Uusia ajatuksia on vuoden mittaan kerääntynyt paljon. Haitallisista vieraslajeista puhutaan tulevaisuudessa varmasti enemmänkin ja yhä useammat tietävät ainakin jättiputken, jättipalsamin ja lupiinin.

Monet kaupungit ja kunnat ovat heränneet huomaamaan alueillaan riehuvan jättipalsamien tilanteen ja talkoita järjestetäänkin usean kaupungin ja kunnan alueella. Näin esimerkiksi Lahdessa, jossa Luontoturvakin on mukana talkoiden järjestämisessä. Talkoiden aikatauluista ym. tulee piakkoin lisää tietoa Luontoturvan sivuille.

Myöskin luentoja, kursseja, valokuvanäyttelyitä ja infotilaisuuksia haitallisiin vieraslajeihin liittyen on luvassa tulevana vuotena. Niitä lisäilen tapahtumat lehdelle.

Nyt on kuitenkin aika rauhoittua suklaarasia kainalossa viltin alla ja kerätä voimia pari päivää, jotta jaksaa toivottaa tervetulleeksi vuoden 2017!

Tunnistatko kuvan kauniit siemenet?

Harmittoman ja hauskan näköisiä siemeniä, mutta sitten niistä kasvaakin ei niin harmiton ja kiva kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum)...

Kesän huomioita luontoon levinneistä lajeista

Maanantai 14.11.2016 klo 8.53 - Miia Korhonen

Talvi on aluillaan ja nyt on hyvä aika summata menneen kesän huomioita. Kesällä tuli liikuttua ympäri Suomen tutustumassa haitallisten vieraskasvilajien tilanteeseen. Eri paikoissa oli hieman eri lajit ongelmana, mutta yksi yhteinen riesa tuntui löytyvän joka paikasta, jättipalsami. Jättipalsami on levinnyt ympäri Suomen ja nyt siitä haluttaisiinkin eroon. Kasvihan on tuotu tänne puutarhakasviksi, mutta tehokkaasti siemenestä leviävänä lajina jättipalsami on harpannut nopeasti puutarhoista luontoon.

Jättipalsami valtaa nopeasti isoja alueita estäen muiden kasvien kasvun

Jättiputken torjuntaan on ryhdytty monin paikoin toden teolla, mutta tehtävää on vielä paljon. Vaikka jättiputken haitoista on puhuttu jo vuosia, eivät kaikki edelleenkään miellä sen torjuntaa niin kovin tärkeäksi. Tähän on kylläkin tulossa muutos, nythän kansallinen vieraslajilaki sekä vieraslajiasetus tuovat maanomistajalle velvoitteita jättiputkien suhteen. Myöskin keltamajavankaalia torjutaan kansallisen vieraslajilain ja –asetuksen voimin.

Maanomistajalla on velvoitteita jättiputken torjunnassa ja leviämisen estämisessä

Mitä enemmän haitallisiin vieraslajeihin tutustuu, sitä enemmän niitä näkee. Huolestuneena pistin merkille, että isot tattaret, kuten japanintatar on levinnyt yllättävän monessa paikassa. Tattarien haitoista pitääkin puhua enemmän ja torjuntaan kannattaa alkaa heti. Tattaret ovat hankalia torjuttavia ja niiden leviäminen täytyy estää.

Tatar on levinnyt ulkoilutien varteen puutarhajätteiden mukana

Pienoisena yllätyksenä tuli viitapihlaja-angervon aggressiivinen leviäminen metsäaukeilla, jossa se voikin olla todellinen riesa ja hankala poistettava. Puutarhajätteen luontoon viemisen seurauksena oli havaittavissa, että myös etelänruttojuuri on levinnyt monin paikoin.  Erityisesti jäi mieleen paikka, jossa ruttojuuri oli levinnyt ulkoilureitin varrella, jonne kasvi oli selkeästi matkannut kottikärryillä läheisistä omakotitaloista…

Etelänruttojuuri on matkannut kottikärryillä puutarhasta ulkoilureitin varteen ja kestää pari kertaa kesässä tehtävän piennarniiton

Espanjansiruetana yleistyy hälyttävää vauhtia ja sen torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota. Lahdessa on pakon edestä totuttu lehtokotiloihin, mutta nyt näyttää, että espanjansiruetana yrittää myös kotiutua tänne! Se on estettävä. Lehtokotilot ovat jo tarpeeksi ikäviä, mutta reilut 10 cm pitkät espanjansiruetanat ovat ihan omaa luokkaansa.

Espanjansiruetana yleistyy kovaa vauhtia

Erityisesti rannikon hiekkarantoja valtaa kurtturuusun perinteinen muoto, joka estää rantojen käyttöä. Kurtturuusun leviäminen täytyykin saada kuriin. Huomattavaa kuitenkin on, että kaikki ruusut eivät ole haitallisia. On jalostettu myös vähemmän kiulukoita tuottavia lajikkeita, jotka myöskään eivät tee paljoa juurivesoja. Jos omassa pihassa on sitä perinteistä kurtturuusua, kannattaa ne vaihtaa vähemmän ongelmallisiin kasveihin.

Kurtturuusun perusmuoto on ongelmana monin paikoin

Torjunnassa tärkeää on aikainen puuttuminen ongelmaan. Torjunta on aina helpompaa ja halvempaa mitä pienempi esiintymä on. Isotkin esiintymät ovat kyllä torjuttavissa, työtähän se vain vaatii.

Nyt saakin huokaista vähän aikaa, kun talvi on hoitanut ongelmalliset kasvit seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Kannattaa käpertyä takan eteen, hioa ensi kesän suunnitelmia torjuntaan ja kerätä voimia. Kevät on täällä taas nopeammin kuin uskoisikaan!

Jättiputki taipui talven paineen alla ja vetäytyi odottelemaan kevättä

Blogi jättiputkesta ja yrityksestä nimeltään Luontoturva Ky

Torstai 10.12.2015 klo 19.16 - Miia Korhonen

Luontoturva Ky yrityksen synty ja jättiputken koealue Lahdessa

Kiinnostukseni kasveihin ja rikkaruohoihin lähti varmasti jo lapsuudesta, silloin ei vieraslajeista puhuttukaan.  Muistan nyt jo edesmenneen mummoni olleen aina keväästä syksyyn mökillään kukkahattu päässä, saappaat jalassa, aseistautunut päästä varpaisiin rikkaruohon torjuntaan soveltuvilla välineillä. Mummoni antoi kyytiä kaikelle mikä uhkasi hänen komeaa perennapenkkiään tai vihannesmaitaan. Ei kasvanut porkkanan riveissä tai liljojen välissä rikkaruohoa. Torjunta-aineita ei käytetty vaan taisteluun käytiin hikipäässä harat ja kuokat viuhuen. Toisaalta yksi mummoni metodi rikkaruohojen torjunnassa oli syödä niitä. Eräätkin nokkoset ja voikukat ovat kulkeneet omankin ruuansulatuskanavani kautta.

Minäkin tähän taisteluun rikkaruohoja vastaan jouduin nuoruudessani osallistumaan, vaikka silloin olisin mieluimmin jossain varjoisassa nurkassa kirjoja lukenut. Samoin joka vuotinen perunan ja porkkanan kylvö ja nosto on piirtynyt mieleeni ikuisiksi ajoiksi. Parasta näissä, silloin työleireiksi kutsumissani ajan jaksoissa, oli mummon tekemät lihapullat, jonne olivat sekaan ne rikkaruohotkin joutuneet.

Oman mummonmökin hankkiessani sain mökin mukana jatkuvat riesat nimeltään vuohenputki, piparjuuri, nokkonen, voikukka sekä karhunköynnös (eli elämänlanka, kuristajakasvi, isokierto, rakkaalla lapsella on monta nimeä…). Nämä kasvit ne kasvoivatkin vallan hyvin kukkapenkeissä, marjapensaiden alla ja yleensäkin pitkin tonttia. Näiden torjuminen oli jatkuvaa taistelua ja tilanteen mukaan oli kuka kulloinkin niskanpäällä. Välillä hetken tuntui, että luonto on antautunut ja antaa minun päättää mitä missäkin kasvaa. Kunnes meni viikko ja huomasin taas jääneeni alakynteen. Sitkeällä taistelulla sain kuitenkin vallattua kukkapenkit itselleni vaikka se vaatikin jatkuvaa tarkkailua, herpaantua ei saanut.

Tämä sama tulee mieleen, kun puhutaan nyt niin paljon tapetilla olevista vieraskasvilajeista. Erityisen haitalliset vieraskasvilajit, kuten jättiputki, täytyy hävittää Suomesta. Siihen sopii aseeksi sama asenne, kuin se, millä mökilläni pääsin perennapenkkejäni piinaavista kasveista eroon eli sitkeä taistelu ja jatkuva tarkkailu. Helppoa jättiputken torjunta ei ole, eikä sitä hetkessä olla Suomesta hävitetty, mutta mahdollista sen hävittäminen on! Jos mummoni tontille olisi erehtynyt jättiputki tulemaan, olisi kasvi saanut varmasti pikaisen lähdön. Siinä olisi mummo kukkahattu vinossa, lapiolla aseistautuneena näyttänyt jättiputkelle kuka sillä tontilla se pomo olikaan.

Mummoni energia ja asenne mielessä perustin yrityksen nimeltään Luontoturva Ky. Perusajatuksena on torjua vieraskasvilajeja ympäristönäkökohdat huomioiden sekä opastaa ja luennoida aiheesta.

Tutustuin jättiputkeen jo useampi vuosi sitten ja torjuin sitä edellisessä työpaikassani. Päätettyäni opiskella vielä hortonomiksi näin kypsemmällä iällä, halusin tehdä opinnäytetyön jättiputken torjunnasta. Työ olikin helppo toteuttaa Lahdessa, jossa kaupunki on jo vuosia ollut mukana torjumassa jättiputkea. Lahden kaupungin tuella sain tehdä koealueen, jossa kokeilin erilaisia menetelmiä jättiputken torjuntaan.

Ajatuksena oli ja on edelleen, löytää jättiputkelle lisää luontoystävällisiä torjuntatapoja. Tiedetään, että torjunta-aineet, joissa on glyfosaattia, tehoavat jättiputkeen, mutta uskon, että on olemassa myös muita tehokkaita tapoja. Kunhan ne vain löydetään! Lahti on pohjavesialuetta ja siellä halutaan asiat tehdä mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja vastuullisesti. Kemiallista torjuntaa käytettäessä onkin tärkeää ottaa huomioon ympäristönäkökohdat ja tietysti myös itse torjujan terveys. Jättiputken torjunnassa voidaankin soveltaa integroitua kasvinsuojelua eli katsotaan tapauskohtaisesti millä keinolla tai eri keinojen yhdistämisellä torjutaan. Kemiallinen torjunta voi olla joissain tapauksissa se järkevin vaihtoehto, mutta myös mekaaniset toimenpiteet, kuten kaivaminen tai peittäminen voivat tulla kyseeseen. Keinon valintaan vaikuttavat esiintymän laajuus, sijainti, ympäröivä kasvusto sekä asiakkaan toiveet.

Perustettuani Luontoturva yrityksen jatkoin yhteistyötä Lahden kaupungin kanssa. Sain vuokrata Lahden  kaupungilta alueen, jonne olin perustanut kouluaikana jättiputken torjuntaa varten koealueen. Alueella kasvaa laaja jättiputkiesiintymä, joten sinne sai helposti tehtyä 33 kpl ruutuja, joiden koko on 3 x 4 metriä. Alueella kokeilin kesällä 2015 eri tuotteita jättiputken torjunnassa. Tuloksiin ja jättiputkeen pääsee tutustumaan opinnäytetyöni kautta tästä.

Keväällä 2016 näkee miten kesällä kokeilemani tavat ovat oikeasti tehonneet. Tämä blogi on perustettu siksi, että voin kertoa kuulumisia ja kokemuksia jättiputken koealueeltani. Tulen kuvien kera näyttämään miten jättiputken tunnistaa pienestä siementaimesta aina isoon 4 metriä korkeaksi yksilöksi asti. Havainnollistan myös erilaisia torjuntamenetelmiä joita käytän, sekä kerron erilaisista tekemistäni torjuntakokeista. Toivon myös, että Te lukijat kerrotte omista kokemuksistanne jättiputken tai muiden vieraskasvilajien kanssa ja mahdollisista ideoista ja ajatuksista, joita voisin kokeilla koealueellani.

Koealueeseen pääsee tutustumaan lehtiartikkelin kautta, jossa on alueelta otettua panoraamakuvaa.