Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Kevät herättää puhumaan haitallisista vieraslajeista

Tiistai 20.3.2018 klo 20.12 - Miia Korhonen

Kevään lähestyessä on hyvä taas viritellä puhetta haitallisista vieraskasveista. Ikaalisissa ja Asikkalassa olin puhumassa vieraslajeista ja samalla vein valokuvanäyttelyn haitallisista vieraslajeista Ikaalisten kaupungin kirjastoon. Asikkalan kirjastoon valokuvanäyttely tulee toukokuun ajaksi ja siellä pääsee sitten tutustumaan haitallisiin lajeihin valokuvien kautta. Jättiputken haitat ovat melko selviä useille ja onkin helppo perustella, miksi jättiputket täytyy hävittää.

Enemmän keskustelua tulee siitä, että miksi jättipalsami, lupiini, kurtturuusu ja japanintatar ovat haitallisia ja miksi niitä täytyy hävittää. Hyviä keskusteluja käytiin taas luennoilla ja kuvien sekä esimerkkien avulla on helpompi selvittää eri kasvien haitat sekä torjuntatavat.

Lahti ja Asikkala näyttävät hienoa esimerkkiä ja tarjoavat asukkaille maksutonta apua jättiputken torjuntaan! Ensi kesänäkin Lahdessa ja Asikkalassa kaikki jättiputkien havainnot kannattaa ilmoittaa kaupungille / kunnalle, jotta kohteet saadaan tietoon ja torjuntaan.

Asikkalassa havainnot jättiputkista: ympäristönsuojelusihteeri 044 778 0277 tai anniina.jantti@asikkala.fi

Lahdessa havainnot jättiputkista e-palautteen kautta lahti.fi

tai miia.korhonen@luontoturva.com / 050-9117782

Valmistaudutaan saapuvaan kevääseen ja seurataan mitä omassa pihassa ja lähiluonnossa kasvaa!

Lahden aluekirjastoissa on koko kevään ajan nähtävillä valokuvia Lahden alueen yleisimmistä haitallisista vieraslajeista. Näyttelyn aikataulut voi tarkastaa tästä.

Lehtokotilo tuli mieleen talvellakin

Tiistai 27.2.2018 klo 14.51 - Miia Korhonen

Vaikka pakkanen paukkuu tuli hauska muistutus kotiloista, kun kävin katsomassa jääveistoksia Heinolassa. Tällaiset kotilot ovat ihan kivoja!

Hieno jääveistos!

Vaikka nyt pakkasta on reippaasti, mutta on myös lunta joka antaa suojaa lehtokotiloille talven aikana. Uskon, että kohta sitä taas saadaan ihmetellä kotiloiden kiipeilemisen taitoa... Viime kesänä suojasin lavaviljelyssä olevan salaatin etanateipillä (kupariteippi). Etanat ja kotilot eivät tule mielellään kupariteipin yli, sai laittaa salaattia omaan suuhun eikä kotilon.

Muistoja kesältä ja vähän eläväisempiä lehtokotiloita.

Melkoisia kiipeilijöitä!

Lupiini antaa ravintoa ja suojaa lehtokotiloille

Tässä puutarhajäte + ylijäämä omenat on kärrätty rakentamattomalle tontille. Lehtokotilot kiittävät ja kumartavat! Syötävää ja suojaa riittää, jaksaa sitten taas pyöräyttää pienokaisia. Sitä voisi äkkiä laskea paljonko tuollaisilla luontoon kipatuilla puutarhajätepaikoilla tulee uutta elämää, jos yksi lehtokotilo elää 8 vuotta, tulee sukukypsäksi pari vuotiaana ja tekee parisataa munaa per kesä…  Ja noista jätekasoistahan on sitten hyvä taas suunnistaa lähialueiden puutarhojen herkkupöytiin.

Onneksi vielä kuitenkin lumi peittää maan ja voi rauhassa heilutella takkatulen äärellä varpaita ennen kuin jättiputki ponkaisee kasvuun ja minä perään.

Kevättä kohden!

Luontoturva Jyväskylän viherpäivillä

Perjantai 9.2.2018 klo 17.59 - Miia Korhonen

Jyväskylän viherpäivät on 14 - 15.2.18 eli ihan kohta ja sinne on tulossa taas Luontoturvan kuvamateriaalia näytille, kuten oli viime vuonnakin.

Luontoturvan paikalle 552 voi tulla kokeilemaan miten hyvin tunnistaa luontoon levinneitä vieraslajeja! Viherpäivien näyttelyalue on auki ke 14.2.18 klo 9-17, to 15.2.18 klo 9.30-15.

Olen paikalla viherpäivillä alusta loppuun, joten tulkaahan porisemaan ja kertomaan kokemuksia hankalista kasveista 😊

Luontoturvan valokuvia

Maanantai 29.1.2018 klo 12.00 - Miia Korhonen

Talvella on aikaa käydä kesän valokuvasatoa läpi ja paljonhan sitä olikin taas kuvia kertynyt. Luontoturvan sivuille valokuva-albumiin rupesin nyt kasaamaan kuvia kasveista ja vähän muistakin ihmeistä mihin olen törmännyt. Valokuvien järjestely on alkutekijöissään ja kuva-albumiin lisäilen jatkuvasti uutta. Kuvista toivottavasti on apua tunnistamiseen ja torjuntaankin.

Tiedotukseen ja julkisiin esityksiin myydään kuvien käyttöoikeuksia. Tilaajalle toimitettavien kuvien koko on 4608 x 3072 (14,16 MP). Sivuilla näkyvien kuvien koko on toimitettavien kuvien koosta 25 %. Täysikokoiset esikatselukuvat voidaan lähettää tilaajalle ennen tilauksen hyväksymistä. Kuvien hinnat.

Etelänruttojuuri ja jättipalsami Lahdessa

Nyt onkin taas päässyt kesän tunnelmaan kiinni ja erityisiä muistoja liittyy useaankin kuvaan 😊 Etelänruttojuuri luontoon levinneenä on melkoisen hämmästyttävä ja ikävä näky… Ja lehtokotilot ovat riemuissaan, kun valtavan kokoiset lehdet antavat suojaa ja kosteutta.

Lehmusetanainen (Caliroa annulipes) on ollut uusi tuttavuus ja sen tuhoihin kävin tutustumassa.

Lehmusetanainen lehmusten lehtien kimpussa

Lehmusetanaisen tuhoa

Nyt kevättä kohden ja ajatukset jo ensi kevään hommiin! Jättiputkilaskuri näyttää, että seuraavaan tapaamiseen on noin kolme kuukautta enää… Huhtikuun lopulla Lahden korkeuksilla oletan pääseväni ensimmäisiä jättiputkia kaivelemaan.

Tunnista luontoon levinneitä vieraskasveja talvella

Maanantai 18.12.2017 klo 17.05 - Miia Korhonen

Monet luontoon levinneet vieraskasvit voi tunnistaa myös talvella. Haitallisten vieraskasvien kuten jättiputken torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä ja jos talven aikana havaitsee alueita joissa jättiputki on levinnyt, niin alueen tarkkailu ja torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä.

Luontoturvan videolla on kuvattu talvista maisemaa ja yleisimpiä luontoonkin levinneitä vieraskasveja.

Luontoturvan joulutervehdys

Torstai 14.12.2017 klo 6.49 - Miia Korhonen

Kirjoittelen silloin tällöin Nekon blogiin ja näin joulun alla Nekossa puuhaillaan joulukalenteria. Ottamiani kuvia ja Luontoturvankin tervehdys sieltä löytyy. Jättiputket ja muut kasvit on tietysti mielessä näin talvellakin :)

Vaikka kevättä odotankin jo, niin on talvessakin puolensa. Talvi on hyvää aikaa retkeilyyn ja eläinten jälkien ihmettelyyn. Puita ja pensaita voi tunnistaa silmuista. Mutta kaikkein hienointa talven tullen on kuvata talventörröttäjiä!

Kukkinut ja kuivunut jättiputken varsi on ällistyttävä näky talvellakin. Lupiinien kuivuneet siemenkodatkin ovat omalla tavallaan kauniita ja terttuseljan silmut ovat talvella hienon näköiset ja helposti tunnistettavat. Mutta suosikkini talventörröttäjistä ovat karhunputki ja takiaiset.

Tunnista talventörröttäjät

Jättiputken varrethan ovat monikäyttöisiä kuivuneina. Toisilla tulee pukki piipusta sisään, mutta meillä tontut jättiputken varsista ulos...

Ja jos tarvitsee joulupöytään koristusta voi sen tehdä näinkin

Halkaistun kuivuneen jättiputken varren sisään voi laittaa kaikenlaista koristusta, tässä pikkutalviota, japanintatarta ja kanukkaa. Voisihan varren täyttää myös sammaleella, kävyillä ja pienillä tontuilla. Luonnossa kannattaa kävellä silmät auki ja mieli avoinna, kaikkea ihanaa voi askarrella!

Intoa askarteluun ja joulumieltä kaikille!

Kivapihalla kesäunelmia ja unelmissa perhosia

Tiistai 28.11.2017 klo 10.12 - Miia Korhonen

Aurinkoa ja valoa pimeän keskellä tuo ajatukset kesästä. Puutarha perhosineen ja kukkaisineen siintää minullakin mielessä! Nyt voi suunnitella omaa puutarhaansa ja vaikka keli oli synkkä, kävin Mäntsälässä Kivapihalla, jossa on nähtävillä mm. kivetyksien ja suihkulähteiden malleja. Kivapihalla tuli mieleen, että kiveyksillä rajatut ja korotetut istutusalueet ovat yksi tapa varmistaa, että kasvit pysyvät istutusalueellaan.

Korotetun kukkapenkin voi tehdä vaikka liuskekivireunuksella, tiilistä, puunrungoista tai ostaa valmista reunusta. Korotetun kukkapenkin pohjan ja reunat voi vielä vuorata juuriestematolla ennen mullan laittoa.

Voisi tietysti myös upottaa isoja saaveja tms. maahan ja istuttaa kasvit niihin. Silloin pitää vain muistaa tehdä astian pohjaan reikiä, jotta vesi pääsee pois. Ja kun tekee reikiä astian pohjaan niin silloin kannattaa pohjalle myös laittaa juuriestemattoa. Kokonaan irti maasta olevan istutusalueen voi tehdä vaikkapa lavan päälle.

Kivapihalla on kaikenlaisia patsaita ulos ja sisään, tähän jotenkin samaistuin... Patsaita voi vilkaista Kivapihan verkkokaupasta.

Perhospuutarhasta olen haaveillut jo vuosia ja päätinkin aloittaa siitä, että vaikka joulu on tulossa, ripustan seinälle ihania kesäisiä tauluja perhosista, joita kuvasin Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa. Aivan ihana paikka!! Tein erikokoisia tauluja perhosista ja kasveista tuomaan kesän mieleen. Välillä on mukava kuvata jotain muutakin kuin jättiputkea...

Joskus tulevaisuudessa rakennan sitten oman perhospuutarhan ja kasveja sinne valitessa maltan tarkistaa kasvien ominaisuudet kuten leviämistavat ettei tule ongelmia kasvien leviämisessä istutusalueiden ulkopuolelle…

Kauniita unelmia auringosta ja kesästä pimeän keskelle!

Askartelua ja luontoon levinneitä kasveja

Lauantai 25.11.2017 klo 20.16 - Miia Korhonen

Mitä siitä seuraa kun on innostunut askartelusta, ulkoilusta ja luontoon levinneistä puutarhankasveista? No, ainakin mukava päivä ulkona keräillen ja havainnoiden haitallisia vieraslajeja joista sitten saa askarreltua kaikenlaisia koristuksia :) Nupiksi eläimellinen kohtaaminen! Muistutuksena vielä, että vaikka kyseessä olisi haitalliset kasvit niin aina tarvitaan maanomistajan lupa kasvien keräämiseen tai torjumiseen.

Pieneltä alueelta Lahdessa löytyy valitettavan monia haitallisia vieraskasveja levinneenä luontoon. Puutarhajäte läheisistä taloista on viety tonttien ulkopuolelle, kaupungin maalle jo vuosia. Osa kasveista leviää edelleen lintujen mukana. Alueella on oikein ”hyvä” kokoelma puutarhan haittakasveja. Asioista kun täytyisi etsiä hyviäkin puolia, niin ajattelin askarrella näistä harmillisista kasveista.

Alueelta löytyy siis jättiputkea (jota tosin olen torjunut alueella jo muutaman vuoden ajan, mutta uusia siementaimia tulee jatkuvasti), jättipalsamia, viitapihlaja-angervoa, kanukoita, terttuseljaa, kurtturuusua, komealupiinia, aitaorapihlajaa ja pikkutalvio. Monet puutarhan suositut kasvit leviävät aggressiivisesti ja täytyykin muistaa, että puutarhaan istutetut kasvit täytyy pysyä istutusalueellaan. Pikkutalvio on ryöstäytynyt monin paikoin luontoon Lahdessakin ja olen siitä kirjoitellut aikaisemminkin. Turussakin pikkutalvion ongelmat ovat tuttuja.

Mutta kuvat puhukoon puolestaan. Retki Lahdessa poiki tänään nämä kuvat. Japanintatarta keräilin eri alueelta kuin nämä muut kasvit. Jättiputken varret ovat myös vanhempaa perua.

Yllättävä kohtaaminen oli kärpän kanssa, joka uteliaana ihmetteli kun kuvailin haitallisia kasveja luonnossa. Luonnonkasvien ja eläinten tunnistamiseen hyvä apu on LuontoPortti.fi ja sitä itsekin taas käytin kun en muistanut kummalla on musta hännänpää, lumikolla vai kärpällä.

Ja mm. tällaisia koristuksia tuli sitten löytämistäni kasveista. Kasveja voi tarkkailla ja tunnistaa myös syksyn ja talven aikana!

Että kaikkea kaunista voi löytyä harmillisistakin asioista. Voisinkin ryhtyä pitämään luontoretkiä joissa kerätään haitallisia kasveja ja askarrellaan niistä kaikkea! Ja kesällähän kokeiltiin tehdä jättipalsamista paperia, joka onnistui hyvin.

Jos innostuu askartelemaan kasveista on hyvä muistaa, että siemenestä leviävien kasvien kanssa täytyy olla tarkkana. Kuivuneissa jättiputken kukinnoissa voi olla vielä siemeniä kiinni ja täytyykin katsoa että ei levitä siemeniä askartelu innossaan. Sama juttu lupiinin ja kurtturuusunkin kanssa. Ruusunmarjat on kivoja koristuksia, mutta täytyy muistaa että kurtturuusu leviää myös siemenistä.

Kaikki siis lompsimaan luontoon ja tutustumaan kasveihin ja eläimiin!

Japanintatar, muistoja kesältä

Tiistai 14.11.2017 klo 14.07 - Miia Korhonen

Mennyttä kesää muistellessa tuli mieleen japanintatar, joka on haitallinen vieraskasvilaji. Eniten kysymyksiä kesän aikana tuli ihmisiltä, jotka olivat ongelmissa japanintataren kanssa. Ongelmia tuntui aiheuttavan myös jättitatar sekä erilaiset röyhytataret, kuten laavaröyhytatar.

Japanintatar syksyllä

Yhteistä niille jotka japanintataren kanssa painivat tuntui olevan se, että tatar näytti pysyvän useita vuosia juuri siinä kohdassa mihin se oli istutettu ja leviten vain hiukan. Mutta sitten tapahtui jotain ja kymmenen vuotta näennäisesti hallinnassa ollut japanintatar räjähti kasvamaan ympäri pihaa nousten yli kymmenen metrin päästä istutuspaikasta ja useista kohdin. Näitä karkulaisia kun sitten oli leikattu ja nypitty niin näytti että siitähän japanintatar vasta innostuikin ja hätäpäissään työnsi entistä enemmän uutta alkua ympäriinsä. Siinä sitten sai jo naapurikin osansa japanintataren ihanuudesta…

Tunnista japanintatar

Haitallisilla vieraslajeilla tuntuisi olevan yhteistä se, että menee useita vuosikymmeniäkin ennen kuin havaitaan lajin olevan todella ongelmallinen. Kun ongelmaan herätään, huomataan, että laji onkin jo kuin varkain levinnyt isoillekin alueille. Kuten japanintatar, jättiputki ja jättipalsamikin.

Vielä isommaksi ongelma tehdään sillä, että kun jokin kasvi on havaittu haitaksi omassa pihassa ja sitä kiireesti poistetaan omalta tontilta, niin sitten viedään sen ongelmakasvin juurakot ja kukinnot läheiselle autiotontille, metsänlaitaan tai polun varteen. Siellä sitten jatkuu tämän ikäväksi huomatun kasvin elämä toisten riesana. Kun tällainen ongelmakasvi on sitten kipattu jonkun toisen maalle, on tämä asiaan syytön maanomistaja ongelmissa ja pahimmillaan joutuu maksamaan kasvin hävittämisen, jota ei ole itse mailleen tuonut. Kustannukset luontoon levinneen haitallisen vieraskasvin torjumisessa voi nousta suuriksikin. Kaupunkien ja kuntien maille levinneiden haitallisten kasvien poistamisen maksaa tietysti asukkaat.

"Tatartie" Lahdessa

Kasvit ovat ihania ja puutarhanhoidossa mieli ja sielu lepää, mutta vastuu täytyy muistaa. Kasvit on istutettava niin, että ne kestävät istutusalueellaan. Kannattaa siis ottaa selvää kasvin leviämistavoista ennen istutusta ja käyttää juuriestemattoja, rajauksia, suljettuja kasvualustoja. Jos kasvi leviää siemenestä on huolehdittava kukintojen poistosta ennen siementen leviämistä. Jos kaikesta varotoimista huolimatta istutettu kasvi tulee ongelmaksi, hävitä kasvi ja toimita kasvin osat alueen jätekeskukseen.

Lahjana saatu japanintataren juurakko istutettu kahden metrin päähän ulko-ovesta. Tässä istutettu ongelmia tulevaisuuteen.

Ennen kasvien hankintaa olisi hyvä tutustua www.vieraslajit.fi  sivustoon. Siellä mainitut kasvit on huomattu olevan ongelmallisia ja voikin pysähtyä miettimään, haluaako omaan pihaansa kasvin, jonka jo tiedetään aiheuttavan ongelmia. Voisiko sittenkin valita jonkin toisen kasvin?

Maailmalla japanintataren ongelmallisuudesta on kirjoitettu paljon. Western Illinois University sivuilla voi ladata powerpoint muodossa olevan japanintatar jutun josta käy hyvin selväksi kasvin ongelmallisuus.

Luontoturvan materiaalia haitallisista vieraslajeista tiedottamiseen

Maanantai 16.10.2017 klo 16.17 - Miia Korhonen

Kesä on taputeltu ja uutta kevättä odotellessa on hyvää aikaa miettiä, miten tulevaisuudessa estetään haitallisten vieraslajien leviäminen. Tiedotus on tärkeää, joten tiedotuksella asian kimppuun! Ulkokausi kun on loppu, niin nyt on aikaa tehdä taas luennoille ja näyttelyihin materiaalia.

Luontoturvalta voi kysyä tarjousta luentoihin, opastukseen, valokuvanäyttelyihin ja tiedotusmateriaaliin.

Kasvien kasvukautena tuodaan luennoille elävää materiaalia mukaan, mutta talvella se on vähän hankalampaa. Niinpä kesällä on kerätty materiaalia, joka on kuivatettu ja laminoitu. Jättiputken siementaimestakin saa paremman käsityksen, kun näkee kasvin ihan oikeasti.

Luennot ja tietoiskut kaupunkien henkilökunnalle sekä alihankkijoille ovat varmasti tarpeen monessa paikassa. Myös yritykset, yhdistykset ja oppilaitokset voivat tilata luentoja sekä koulutusta torjuntaan Luontoturvalta. Luentoja pidetään paikan päällä tai verkkomateriaalina.

Valokuvia tulee tietysti otettua kesän mittaan paljon ja kuvia ottaessa mietin jo mitä materiaalia näyttelyihin ja luennoille voisi viedä. Tärkeää olisi tunnistaa kasvi sen kaikissa kasvun vaiheissa. Valokuvanäyttelyt tehdään asiakkaan tiloihin sopiviksi. Kuvien koko on A4 – A0 eli kuvat kasvista täytyy olla hyvälaatuisia, jotta ne kestävät suurentaa A0 kokoon.

Ja tietysti pitää ymmärtää miksi jokin kasvi voi olla haitallinen. Keväällä ja syksyllä kävin useamman koulun oppilaiden kanssa maastossa tutustumassa jättipalsamiin ja nämä retket koettiin hyödyllisiksi. Näillä koululaisten maastokäynneillä tietoa tuli jaettua oppilaille ja opettajille, mutta myös vanhemmille lasten kautta.

Tunnistamisen avuksi on nyt saatavilla Luontoturvalta lajikohtaisesti perustietopaketit yleisimmistä haitallisista lajeista. Näitä taitettuja lajilehtisiä voi asiakkaat tilata käyttöönsä ja jaettavaksi vaikkapa kuntien / kaupunkien asukkaille. Lajilehtiset voi tilata sähköisenä ja painaa itselle sopivan määrän. Hinnat voi kysyä miia.korhonen@luontoturva.com

Tunnistamisen avuksi Luontoturvalla on tietovärityskirjoja myynnissä, joissa on esitelty haitallisia lajeja kuvineen ja mukana on värityskuvia lajeista sekä tehtäviä. Tämän huomattiin auttavan varsinkin koululaisia syventymään kasvien tunnistamiseen. Kuvaa vertaamalla saa itse värittää kasvin ja miettiä tehtäviä. Kaupungit / kunnat ja muut tahot voivat tilata materiaalin sähköisenä jaettavaksi esim. alueensa kouluihin. On meinaa niin koukuttavaa touhua, että jouduin itsekin ostamaan värityskyniä ison satsin 😊

Luennoista, valokuvanäyttelyistä, opastuksista, oppaista ja torjunnasta voi kysyä lisää miia.korhonen@luontoturva.com

Älä istuta japanintatarta pihaasi

Torstai 12.10.2017 klo 21.17 - Miia Korhonen

Tiedotusta vieraskasvilajien mahdollisista haitoista tarvitaan vielä paljon lisää. Jättiputken rupeaa jo moni tietämään ja sen haitat ovat paremmin tiedossa, mutta esimerkiksi japanintataren haitat ovat huonommin tiedossa.

Japanintatarhan on Euroopassa 100 pahimman vieraskasvilajin joukossa ja varmasti syystä. Ikävän usein sitä näkee Suomessakin levinneenä luontoon ja ihmiset jotka ovat sitä tontilleen joskus vuosia sitten istuttaneet ovatkin nyt kasvin kanssa pinteessä.

Ei siis kannata istuttaa japanintatarta eikä jättitatartakaan ja muidenkin isokokoisten tatarten kanssa kannattaa miettiä pariin kertaan.

Tälläkin pihalla on todennäköisesti tiedossa ongelmia tulevaisuudessa, kun toissa kesänä istutettu japanintatar riehaantuu leviämään ja kasvamaan. Törmäsin juuri myös kunnan istutuksiin joissa oli japanintatarta istutettu toissa vuonna. Siinä oli siis istutettu töitä tulevaisuuteen torjujille...

Vuosi sitten kirjoittelin myös tataresta.

Japanintataresta voi lukaista vieraslajit.fi ja lehtijuttuja mitä haittoja japanintatar on aiheuttanut muualla maailmalla voi lukea mm. Mirror ja Rawstory.com

Syksy ja jättiputken siemenet

Keskiviikko 20.9.2017 klo 18.02 - Miia Korhonen

Jos vielä törmää jättiputkiin jotka ovat kukkineet tänä kesänä on kukintojen poisto jo haastavaa siinä mielessä, että siemenet ovat kypsiä ja osa siemenistä tuppaa varisemaan maahan, kun kasvia koskettaa.

Jättiputken siemeniä

Muutamista jättiputkista poistin kukintoja ja siementen kanssa saikin olla tarkkana. Mahdollisimman loivilla liikkeillä leikkasin jättiputken varret poikki ja laitoin kukinnot jätesäkkeihin. Silti muutamia siemeniä tippui maahan ja niitä sitten nypin alueelta. Jos maasto on kovin risukkoista ja siementen kerääminen maasta hankalaa, niin yksi vaihtoehto olisi levittää pressu ja sen päälle laittaa katkaistu jättiputki kukintoineen. Pressun päältä on helpompi poimia irronneet siemenet.

Jättiputken siemenen kyllä erottaa maasta hyvin, joten kannattaakin käyttää hetki aikaa alueen tarkastamiseen jos kukintoja on poistettu. Muista myös tarkastaa saappaan pohjat, jättiputken siemen on kevyt ja litteä ja jää helposti saappaan uriin. Siinä sitten kun lompsii menemään voi huomaamattaan siirtää siemeniä uuteen paikkaa ja levittää jättiputkea uusille alueille.

Jättiputken siemen erottuu hyvin

Kukinnot voi toimittaa alueen jätekeskukseen. Jätekeskuksien toimintatavoissa on eroja ja kannattaakin kysyä tarkemmat ohjeet omalla alueella jättiputken kukintojen käsittelyyn.

Niin ja hyvä on tarkistaa, että jätesäkit ovat ehjiä ennen kuin niihin kukinnot laittaa…

Metsäalueelle levinneet lajit

Keskiviikko 13.9.2017 klo 18.06 - Miia Korhonen

Tänään tuli taas vastaan paikka, joka herätti ajatuksia siitä, että puutarhajätteen oikein käsittelystä tarvitaan lisää tiedotusta ja sitä myös yritin jakaa.

Älä vie puutarhajätettä luontoon!

Uskon, että ihmiset eivät tule ajatelleeksi minkä ongelman siirtävät luontoon ja toisten riesaksi viedessään puutarhajätettä (tai mitä tahansa jätettä) luontoon. Ehkä sekään ei käy mielessä, että kyllä siinä itsekin joutuu viime kädessä maksumieheksi, kun kaupungin maille viedystä puutarhajätteestä lähtee tattaret, jättiputki ym. ikävät kasvit leviämään ja niitä sitten kaupungin kustannuksella täytyy ryhtyä torjumaan.

Tässä kuvaa siitä mikä tänään työllisti.

Jättiputki, tatar, etelänruttojuuri ja jättipalsami olivat vallanneet omakotitaloalueen väliin jäävän metsäkaistaleen. Metsäkaistaleen läpi menee polku jonka varrella saa ihastella ja vihastella sitä miten hyvin puutarhajätteestä leviääkään monet luontoon kuulumattomat lajit.

Polkua reunustivat etelänruttojuuri, tatar, jättiputki ja jättipalsami. Jättiputkea kaivoin ympäri metsää isolta alueelta. Siemenet kulkeutuvat mm. ihmisten ja eläinten mukana pitkiäkin matkoja.

Erityisen ikävää on tietysti se, että jättiputkesta palovammoja saa ihmiset mutta myös lemmikit. Tänä kesänä on tullut vastaan tapaus, jossa koiran tassun pohjat olivat rakkuloilla ja eläinlääkärissäkin oli ihmetystä siitä miten rakkulat ovat haukun tassuihin tulleet. Selvisi sitten, että koira on liikkunut alueella missä on jättiputkia. Myös palovammoista kirsuissa ja mahan aluksissa koirilla olen kuullut.

Jättiputken taimia oli polun varrella ja metsässä

Vähän vähemmän tavattu laji metsäalueilla on Esox lucius, joka paremmin tunnetaan nimellä hauki. Kaloja en kovin hyvin tunne, mutta hauki tästä tuli mieleen ja epäilen, että se ei ollut itse uinut metsään koivun nokkaan vaan oli saanut kyydin jostain. Mätänevän kalan haju oli paikalla melkoinen. Jättiputken haju jäi helposti kakkoseksi.

Sovitaanko nyt niin, että kaikki puutarhasta syntyvä jäte käsitellään omalla tontilla tai viedään alueen jätekeskukseen ja pidetään ne kasvit sillä alueella mihin ne on istutettu. Ja haukikaan ei siis kuulu metsään.

Luontoturvan luennoilla tutustutaan käytännössä kasveihin

Maanantai 11.9.2017 klo 22.04 - Miia Korhonen

Syksyllä pidettäviin haitallisten vieraskasvilajien luentoihin saa nyt hyvin kerättyä elävää materiaalia. Tässä materiaalia luentoon joka pidettiin kaupungin henkilökunnalle, joka liikkuu työkseen maastossa. Kyllähän jättiputken tunnistaa neljä metriä korkeana jättiläisenä, mutta se pitää tunnistaa myös siementaimena.

Jättiputki puhuttaa, esimerkkiä miltä näyttää jättiputken kasvu siemenestä kukkivaksi

Isoja tuoreita jättiputkia en uskalla ottaa luennoille mukaan ainakaan sisätiloihin, koska jättiputken haju voi tosiaan joillekin aiheuttaa allergisia oireita. Että ei sitten kenellekään tarvitse apua tilata… Ja pientenkin jättiputkien taimien näytteet täytyy olla hyvin muovilla suojattu, tarkoitus luennolla ei ole käytännössä kokeilla miltä näyttää ja tuntuu jättiputkesta saatu palovamma. Tosin nyt ei kyllä ole ollut juuri aurinkoa näkyvissä eikä säätiedotuksen mukaan ole luvassakaan, jotta sen puoleen ei ole vaaraa. Jättiputki on siis valolle herkistävä kasvi ja jättiputken kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita.

Tänä kesänä on tullut paljon kyselyjä jättiputken ja karhunputken erottamisesta toisistaan ja luennollekin vein näytille karhunputken varren ja kuvia jättiputken varresta. Näistä ero käy selväksi.

Karhunputken ja jättiputken tunnistaminen varresta

Tatar on levinnyt monin paikoin luontoonkin ja eri tattareista esimerkkejä vein näytille.

Tattareista puhetta luennolla

Jättipalsami puhuttaa ympäri Suomen ja nythän voi näyttää ihan käytännössä miksi jotkut kutsuvat jättipalsamia poksu kasviksi. Siemenet sinkoaa muovin sisälläkin.

Jättipalsamista esimerkkiä

Komealupiinin leviäminenkin käy selväksi kun vie esimerkkiä ja kuvia.

On mukava kun luennolla saa ihan oikeasti hypistellä kasveja joista puhutaan. Puheen lisäksi tietysti powerpointilla näytän kuvia torjunnoista ja siitä mitä ongelmia vieraskasvien leviäminen voi aiheuttaa.

Kouluilla olen käynyt oppilaiden kanssa maastossa tutustumassa miltä näyttää jättipalsami tähän aikaan ja miten, miksi ja mitä haittaa jättipalsamin leviämisestä voi olla.

Tällaisia luentoja voi tilata Luontoturvalta läpi vuoden. Tilaajan toiveen mukaan voidaan keskittyä vain tiettyihin lajeihin tai käydä laajemmin läpi haitallisia vieraskasvilajeja. Vuoden ajasta riippuen elävää materiaalia tuodaan kyllä näytille ja jos ei muuten niin kuivattuina ja laminoituina, niin pääsee talvellakin kesän tunnelmiin :)

Tuloksia pyöräharan käytöstä jättiputken torjunnassa

Keskiviikko 6.9.2017 klo 14.39 - Miia Korhonen

Kesä on ollut työntäyteinen ja erilaisia keinoja haitallisten kasvien torjuntaan olen kokeillut. Viime kesänä otin kokeiluun pyöräharan jättiputken torjunnassa. Alku tilanteesta voi lukaista tästä.

Torjuttavalta alueelta viime kesänä ensin siis poistin kaikki isot jättiputket kaivamalla ja sen jälkeen käytin Nekon pyöräharaa alueilla, joissa se oli mahdollista. Tällä torjuttavalla alueella on paljon myös puita ja pensaita joten osaksi torjuntaa tehdään kaivamalla lapiolla. Osa alueesta taas on niin vetistä, että viime kesänäkin jättiputken siementaimia pystyi vain vetämään irti maasta juurineen.

Kuva on otettu toukokuun alkupuolella 2016. Alue on osaksi vetistä ja jättiputket venähtävät pituutta nopeasti.

Tänä kesänä olen käynyt alueella neljä kertaa ja jättiputkien siementaimien haraaminen on kyllä ollut tehokasta. Haratuilla alueilla on nyt loppu kesästä kasvanut uusia jättiputken taimia harvakseltaan. Enää sellaista tiheää pienten jättiputkien mattoa ei ollut. Haraamista täytyy tehdä useampaan kertaan kesässä, koska se näyttää olevan tehokkainta pieniin taimiin, isompien jättiputkien juuret ovat jo niin syvällä, että juuren katkaisu muutaman sentin syvyydeltä maan pinnasta ei estä jättiputkea kasvamasta.

Tässä kuvaa jättiputken siementaimien tiheydestä alueella toukokuussa 2016. Nuolella merkattu muutamia siementaimia, jotta tietää mitä etsiä kuvasta.

 Toukokuu 2016

Samalta alueelta kuva syyskuun alusta 2017. Yksittäisiä jättiputken taimia nousee edelleen, mutta ne on helppo kuopasta pois lapiolla. Torjuntaa ja tarkkailua täytyy tällä alueella jatkaa vielä useita vuosia.

Eli jättiputki on kyllä hävitettävissä kaivaminen / pyörähara taktiikalla, vaikka useamman vuoden työ onkin tiedossa. Torjuntaan kannattaa tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja opetella tunnistamaan torjuttava kasvi jo pienenä taimena. Yksikin kukkiva ja siementämään päässyt jättiputki tietää tuhansia uusia jättiputkia lisää. Varhainen puuttuminen siis kannattaa!

Ja pyöräharahan on tämän näköinen kapistus

Nekon pyöräharan käytöstä muuallakin kuin jättiputkien torjunnassa voi lukea Nekon blogista.

No, kohta tulee taas talvi ja hoitelee jättiputketkin pois näkyvistä muutamaksi kuukaudeksi. Onneksi, saa huilahtaa hetken :) Tosin jos Suomessa olisi ikuinen kesä ei jättiputki olisi ongelmaksi, koska sen siemen tarvitsee kylmäkäsittelyn. Mutta ainakin vielä saadaan nauttia myös talvesta ja niin jättiputkikin viihtyy täällä kanssamme!

Talvea odotellessa!

Kitkentä on tehokasta torjuntaa jättipalsamilla

Keskiviikko 9.8.2017 klo 22.20 - Miia Korhonen

Toiseksi viimeiset jättipalsamin talkoot vietettiin tänään Lahdessa.

Tulipa hyvä mieli kun näki, että aikaisemmin kesällä tehty kitkentä on todella tuottanut tulosta! Ajatus on ollut, että kaikilla kitkentään valituilla alueilla tehdään kitkentää kolme kertaa kesässä ja tämä on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi.

Isossakin jättipalsamissa on pienet juuret ja kasvi lähteekin helposti irti kevyesti vetämällä.

Tässä kuvaa kitkennän tuloksista. Tämä alue on kitketty todella tarkasti ja koko puron ja sen ympäristön vallannut jättipalsami on hävitetty mahdollisimman tarkasti. Jättipalsamin alta paljastui hieno kivikkoinen rinne solisevine puroineen!

Tätä kuvaa ottaessa käännyin edellisen kuva ottamisen jälkeen 180 astetta... Kuvissa huima ero, tässä kuvassa ei vielä kitkentää ole tehty ja puro ympäristöineen on peittynyt jättipalsamiin.

Tässä vielä "vähän" tekemistä jättipalsamin kanssa

Kitkentä on kyllä tehokasta jättipalsamin torjuntaa! Ja Lahdessa vielä viimeinen rutistus on 12.8.17 lauantaina Jalkarannassa, Korpikankareella Paasikadun päässä klo 10 - 14.

Jättiputkien kukintaa

Maanantai 31.7.2017 klo 19.56 - Miia Korhonen

Tässä muutama kuva tämän päivän hassutuksista. Jättiputkia oli päässyt kasvamaan orapihlaja-aidan sisään ja sieltä useampikin kukkiva yksilö nousi yli 3 metrin korkeuteen.

Kannattaakin tarkistaa omien aitojen aluksia, sieltä voi löytyä yllätyksiä eikä aina niin mukavia…

Orapihlaja-aidan sisältä jättiputkien kaivaminen on kohtuullisen ikävä urakka, mutta nämäkin veijarit päätyivät poikki ja pinoon. Kukinnot ja juuret toimitin alueen jätekeskukseen. Kukinnoissa oli juuri siemenetkin kehittyneet, mutta olivat vielä vihreät ja kestivät hyvin varisematta vaikka joutuikin vähän tempomaan jotta jättis irtosi aidan sisältä.

Nyt olikin juuri sopiva aika poistaa kukinnot ja katkaista koko komeus. Enää jättiputkella ei ole voimaa tehdä uutta kukintoa ja koska kyseessä oli kaukasianjättiputki niin sehän kuolee kerran kukittuaan. Eli nämä kukkivat yksilöt eivät enää nouse ja pääse jatkamaan sukua.

Jättiputken kukintojen katkaisusta ja ajankohdasta olenkin kirjoitellut jo aikaisemminkin. Jutun voi vilaista tästä jos mietityttää kukintojen poisto.

Tässä vielä muistutuksena kuvaa siitä millainen on jättiputken varsi. Ja tarkemmin juttua jättiputken, karhunputken ja muiden putkien eroista voi lukaista aikaisemmasta kirjoituksestani.

Jättiputken varsi on punavihreän laikukas ja karvainen. Kukkivan jättiputken varsi on useasti paksumpikin kuin ranne. Joku sanoikin, että kukkiva jättiputki muistuttaa lähinnä puuta eikä kukkaa.

Jättiputkitie Suomessa

Maanantai 17.7.2017 klo 8.19 - Miia Korhonen

Pieni ajelu Suomen maalaismaisemissa kertoi hyvin, että vielä on tekemistä jättiputkien hävittämisessä Suomesta. Näky on aikamoinen, kun ajoin tielle jossa kasvaa molemmin puolin jättiputkia. Nopeastikin laskettuna kukkimaan juuri lähteviä jättiputkia oli toista sataa. Eli aikamoisia määriä on tulossa jättiputkea seuraavinakin vuosina jos ongelmaan ei nyt puututa ihan oikeasti. Tämän tieosuuden jättiputki ongelma on kyllä tiedossa ja siihen toivottavasti puututaan pian.

Tien pientareet niitetään loppukesästä ja kävin tällä samalla paikalla viime kesänäkin. Näky on melkoisen hurja kun kukkineet jättiputket niitetään alas ja juuri silloin kun siemenet ovat jo kypsyneet. Niittokone sitten vain levittää jättiputken siementä edelleen. Samoin ohi ajavat autot, joiden renkaisiin siemenet tarttuvat ja kulkeutuvat taas uusille paikoille.

Että ei tarvitse mennä kauaksikaan kun jättiputki on jo todellinen ongelma. Tienlaidalla liikkuessa saa olla varovainen, ettei saa osumaa jättiputkesta.

Hieno maalaismaisema, jos jättiputkea ei oteta lukuun... Hävitetään nyt ihan oikeasti jättiputki Suomesta ettei täälläkin ole tilanne kuin itärajan tuntumassa. Kuvien kautta pääsee tutustumaan jättiputkien tilanteeseen itärajalla.

Jättiputki, karhunputki vai mikä putki?

Tiistai 11.7.2017 klo 19.25 - Miia Korhonen

Jättiputken ja karhunputken eroja kysellään melko usein ja tässä tältä päivältä muutama kuva. Karhunputki ei ole haitallinen vieraslaji.

Karhunputken varsi on karvaton, sileä ja lähellä peukalon paksuutta.

Jättiputken varsi on karvainen, punavihreän laikukas ja selvästi paksumpi kuin karhunputken varsi, jopa paksumpi kuin ranne.

Muita eroja jättiputken ja karhunputken välillä voi katsoa vuoden takaisesta kirjoituksestani.

Ja Luontoportti.fi on mainio sivusto luonnonkasvien ja eläinten tunnistamiseen, tässä tietoa karhunputkesta.

Sekaannusta voi myös aiheuttaa vuohenputki ja koiranputki.

Jos näet jättiputkia ympäristössäsi niin ilmoita havainnot alueen kuntaan tai kaupunkiin ja jos olet epävarma onko kasvi jättiputki niin tee silti ilmoitus. On vain iloinen yllätys kun menee paikan päälle eikä sieltä löydykään jättiputkea :) Ilmoituksiin voi myös napata kuvan mukaan.

Tämä jättiputki oli Lahdessa kävelytien varrella. Tänä vuonna tämä yksilö ei olisi vielä kukkinut, mutta ensi vuonna kylläkin ja siinä sitä sitten taas olisi ollut tuhansia ja tuhansia uusia jättiputkia lisää... Onneksi valpas asukas ilmoitti havaintonsa niin kävin kuopasemassa jättiputken juurineen mukaan. Tuli kerralla kuntoon se asia!

Jos käsittelee jättiputkia täytyy muistaa suojautua! Jättiputken kasvineste iholla + auringonvalo = palovamma.

Tuli sitä tänään bongattua ihan ihaniakin kasveja :)

Leppoisaa kesää!

Jättiputken torjuntaa kaivamalla

Sunnuntai 2.7.2017 klo 15.57 - Miia Korhonen

Jättiputken kimpussa on taas tänäkin kesänä tullut oltua melkein joka päivä.

Jättiputken kimpussa lapiolla. Tunnista jättiputken lehti.

Yksittäiset jättiputket on helpointa, tehokkainta ja ympäristöystävällistä poistaa kaivamalla. Ongelmia voi tulla siinä jos maa on kovin kivikkoinen tai on paljon isoja puiden juuria, silloin jättiputken juurta voi olla hankala saada kokonaan pois. Siitähän jättiputki on mukava kaivettava, että se ei lähde enää kasvuun ihan pienestä juuren palasesta, joten ei haittaa mitään jos palanen juurta jää maahan.

Jättiputken kimpussa Kouvolassa

Lapio hommissa oltiin Kouvolan suunnalla ja siellä kaivettiin useita kymmeniä jättiputkia pois. Kaivettavat jättikset oli ensimmäisen ja toisen vuoden kasveja eli juurakko ei ollut kovinkaan iso. Hankaluus tulikin siinä, että alueella on tehty risukon raivausta ja raivattu risukko on jätetty maastoon. Ennen jättiputken kaivamista täytyi alueella siirtää kaadetut risukot pois, jotta päästiin kaivamaan jättiputket risukoiden alta. Miten jättiputki onnistuukin hyvin useasti löytämään kaikki hankalimmat paikat joissa kasvaa...

Niin ja älkää vaan viekö orapihlaja-aidan oksia maastoon! Orapihlajan piikit kun eivät tahdo maatua millään ja jos piikin päälle astuu on se helposti kengän pohjasta / sivusta läpi ja jalassa. Kokemusta on, tekee kipeää.

Toisen vuoden jättiputket erottaa jo hyvin muun kasvillisuuden seasta. Toisena vuotenaan jättiputki kasvaa n. 1,5 m korkeaksi.

Ennen jättiputken kaivamista on helpointa leikata oksasaksilla jättiputken lehdet irti, jotta heiluvat lehdet eivät osu esim. naamaan. Jättiputken kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita!! Suojautuminen on siis tärkeää jättiputkea käsitellessä. Jos kasveja on enemmän ja joutuu kahlaamaan jättiputkien seassa on parasta laittaa sadevatteet, koska niihin kasvineste ei pääse imeytymään ja sadevaatteet on helppo huuhdella jättiputki hommien jälkeen. Työturvallisuus on tärkeää!

Jättiputken ensimmäisen vuoden kasvua

Ensimmäisen vuoden taimien juuret ovat pienet. Ylös kaivetut juuret voi toimittaa alueen jätekeskukseen tai jos juuria on vähäinen määrä useat jätekeskukset ohjeistavat laittamaan juuret muovipussissa sekajätteeseen, joka menee polttoon. Oman alueen jätekeskuksesta saa tarkat ohjeet miten alueella toimitaan haitallisten vieraslajien jätteen suhteen. Omaan kompostiin ei juuria kannata sellaisenaan nakata.

Jättiputken torjunnassa rupeaa äkkiä työvesi elikkäs hiki virtaamaan kun aurinko paahtaa ja vaatetus täytyy olla hyvin suojaava. Siinä sitten kun istahtaa taukoa pitämään niin saa olla tarkkana mihin hanurinsa pistää ettei vahingossa istahda jättiputkien keskelle. Ja lupiinitkin kukki alueella komeasti...

Tauko jättiputkien keskellä

Jättiputkihan on juuri aloittamassa kukinnan ja siemeniä tulee valtava määrä kukkivasta yksilöstä! Ei siis päästetä siemeniä maahan vaan poistetaan kukinnot ennen kuin siemenet kypsyvät ja tippuvat maahan. Jättiputken kukinnasta ja kukintojen poistosta kirjoittelin enemmän viime kesän blogissa. Pieni videon pätkä löytyy myös youtubesta kukintojen poistosta.

Jättiputki aloittaa kukinnan heinäkuun alkupuolella

Maastossa vietetyn päivän jälkeen onkin mukaan tarttunut kaikkea elävää. Se onkin villiä kun kaupan kassalla huomaa, että saappaan varresta kurkkii kotilo, lippiksessä viipottaa jotain vihreää ja kun vähän hiuksia heiluttaa niin kassahihnalle tippuu kirvoja...