Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Kuulumiset jättiputken torjunta-alueelta 2014 - 2026

Tiistai 25.8.2026 klo 17.00 - Miia Luontoturva

Tänään oli ilon päivä muutenkin kuin sään puolesta, joka oli ihanan aurinkoinen 😊 Kävin Lahdessa maastossa alueella, jossa olen ensimmäisen kerran käynyt 2014 ja paikka oli tuolloin jättiputkia täynnä noin hehtaarin alueelta. Perustin paikkaan jättiputkien torjuntaa varten koealueen 2015 ja tein samalla siitä opinnäytetyötä (HAMK). Koealueen perustamisesta ja tuloksista voi lukea vuoden 2020 kirjoittamastani jutusta.

Ilon päivän teki se, että aluetta ei millään enää uskoisi paikaksi, jossa on aikaisemmin ollut valtalajina jättiputki, joka esti täysin muiden kasvien kasvun. Puun taimet tai edes vadelma ja paju, saati sitten pienemmä kasvit, eivät pysty kasvamaan jättiputken valtaamalla alueella.

Kirjoitin 2022 koealueen sen hetkiset kuulumiset ja kiitin Lahden kaupungin metsäasiantuntijaa Markus Niemelää siitä, että hän mahdollisti alueen koetoiminnan ja ymmärsi jättiputken torjunnan haasteet ja antoi aikaa kasvin torjuntaan. Torjuntahan kestää vuosia ja tätä on monen tilaajan vaikea ymmärtää.

Kuvat alueelta vuosina 2015, 2022 ja 2026 näyttää, että kyllä jättiputken saa hävitettyä, mutta järjestelmällistä ja vuosia jatkuvaa työtä se vaatii.

Jättiputket valtalajina alueella 20.5.2015

Alue 22.5.2022, jättiputki on lähes hävitetty, yksittäisiä kasveja vielä löytyy

Alue 25.8.2026. 

Koealue toimii edelleen hyvänä esimerkkinä jättiputken torjuntaan. Alueella on päässyt jättiputken siemeniä maahan viimeksi 2014 ja tänään (25.8.2026) käydessäni alueella löysin sieltä jättiputken siementaimen, jonka kaivoin lapiolla juurineen pois.

Jättiputken siemen kestää maassa itämiskykyisenä varmuudella yli 10 vuotta. Kuinka monta vuotta vielä tuolta löytyy jättiputken taimia jää nähtäväksi, mutta selvää on, että alueella on jatkettava laajamittaista tarkkailua ja varauduttava torjuntaan vielä ainakin 5 vuotta. Alue tosin hieman pieneni, kun muutama vuosi sitten tehtiin Lahen kehätietä ja osaksi alueelle, jossa jättiputkia oli, on varastoitu kivilouhetta. Luulisin, että tuommonen 5 metriä kiveä päällä riittää estämään jättiputkenkin kasvun :D  :D

No, selvyyden vuoksi sanon vielä, että jättiputken torjumiseen peittämällä ei tarvita tuollaista kivimassaa, peittokangaskin riittää ja peittämisestä torjuntakeinona voi lukea mm. 2025 kirjoituksesta.

Alueilla kun tehdään useita vuosia kestävää torjuntaa, niin siihenkin täytyy varautua, että maisema välillä muuttuu...

Jättiputkien kukintojen poistoa ja muita vieraslajeja

Tiistai 18.8.2026 klo 8.33 - Miia Luontoturva

Pari viime viikkoa olen taas jättiputken kanssa touhunnut ja nyt rupeaa olemaan viime hetket poistaa jättiputken kukintoja. Kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla siemenet ovat jo kypsyneet ja osa siemenistä varisee maahan, kun kukintoja poistaa. Varjoisilla paikoilla siemenet ovat olleet vielä ihan napakasti kiinni.

Poistetut kukinnothan kannattaa toimittaa alueen jäteasemalle ja tarkastaa miten oman alueen jätehuollossa täytyy toimia haitallisten vieraskasvien lisääntymiskykyisten (siemenet, juuret) osien kanssa. Esimerkiksi Lahdessa jäteasemalla on erillinen lava, jonne vieraskasien siemenet ja juuret voi säkitettynä laittaa.

Eilen kävin poistamassa muutamasta jättiputkesta kukinnot metsän siimeksessä. Kukkinut ja ruskettumaan päin oleva jättiputki maastoutuu melko hyvin tiheässä risukossa. Varjoisilla paikoilla kasvava jättis on paljon pienempi kuin aukealla ja aurinkoisella paikalla kasvava. 

Tässäkin kuvassa lymyilee kolme kukkinutta jättiputkea.

Jättiputken torjunnasta ja kukintojen poistosta olen kirjoitellut moneen otteeseen Luontoturvan blogiin, juttua voi lukea tästä. Lisää kirjoituksiahan löytyy blogista, arkistosivulla on listattu avainsanoilla aiheita.

Samalla metsäalueella kuin jättiputket olivat, on ikävästi levinnyt paljon muitakin vieraslajeja. Monista pihoista tuttu pikkutalvio (Vinca minor) on levinnyt tällä alueella metsänpohjassa jo isoille aloille.

Pikkutalvio tekee niin tiiviin maton, että eipä sieltä paljoa muut kasvit kasvuun pääsekään. Tuttu kasvi varmasti monille, sitä on myyty ja myydään edelleen paljon puutarhakaupoissa. Hieno kasvi, mutta kova leviämään ja onkin melkoinen haaste saada se pysymään istutusalueellaan. Olen kirjoitellut pikkutalviosta useampaan otteeseen vuosien varrella, aiheesta voi lukea vaikka vuoden 2024 jutusta. Vieraslajit.fi sivustolla tästä kasvista jo varoitellaan.

Kurtturuusun punaiset marjat eli kiulukat paistaa loppukesän maastossa jo kauaksi ja valitettavasti näitä löytyy edelleen ympäriinsä.

Oma lukunsa on erikseen japanintatar, joka leviää helposti ja on kyllä haastava hävitettävä isoilta alueilta. Tätä polku kävellessä metsän poikki tuntuu, että on ihan Liisa Ihmemaassa, kun polku menee japanintataren valtaaman metsäaukean poikki.

Tuli taas päivän hommissa mieleen, että kaikki vierasperäiset kasvit, joita Suomeen tuodaan ja ihmiset omaksi iloksi puutarhoihin istuttavat ja myös julkisille paikoille laitettavat kasvit, täytyy pysyä istutusalueillaan.

Maltti on valttia kasvihommissakin, kannattaa tutustua etukäteen kasveihin, joita on istuttamassa. Tietoa kannattaa etsiä laajasti useammasta lähteestä, ei vain puutarhamyymälän sivuilta, siellä ei aina kerrota kasvien hankaluudesta, kuten agressiivisesta leviämisestä tai siitä, että kasvi mainitaan jo vieraslajit.fi sivustolla ja tulevaisuudessa sen kasvin käyttö ehkä kielletään kokonaan. Joillain kasveilla voi olla siirtymäaika, jolloin niitä saa vielä myydä, mutta esim. kahden-viiden vuoden päästä ne siirtyvät haitallisten listalle ja silloin ne täytyy hävittää. Tarkkana siis saa kasviostoksilla olla, kannattaa tarkastaa ainakin vieraslajit.fi sivustolta mainitaanko kyseistä kasvia siellä ja jos mainitaan, niin jättää kasvi ostamatta.

Jättiputken kukinta on alkamassa

Tiistai 23.6.2026 klo 19.28 - Miia Luontoturva

Selasin Luontoturvan sivuille aikaisemmin kirjoittamiani juttuja ja nostan tässä kymmenen vuoden takaa ajankohtaisen aiheen eli jättiputkien ja muiden haitallisten vieraskasvilajien kukinnan. Jutun voi lukea Luontoturvan blogista vuodelta 2016.

Näihin aikoihin jättiputken kukinta on alkamassa, komealupiinin kukinta on parhaillaan käynnissä ja monin paikoin on osaksi jo siemenpalotkin lupiiniin muodostuneet. Jättipalsamin kukinta on vasta käynnistymässä. Yhteistä näille kaikille on, että ne leviävät siemenistä. Tärkeintä torjunnassa on estää siementen maahan pääsy. Parempihan olisi tietysti tehdä torjunta jo ennen kasvin kukintaa. 

Jättiputken kukinta alkaa kohta

Eri lajien torjuntaan vinkkejä olen vuosien varrella kirjoitellut moneen otteeseen, jättiputken kukinnon poistosta voi lukea mm. vuoden 2016 kirjoituksesta. Kaivamisesta juttua löytyy mm. vuoden 2017 jutusta, kirjoituksessa on myös videoon linkki, jossa näytän jättiputken kukinnan poistoa. Niin paljon on tullut vuosien varrella tehtyä kaikenlaista, että olin itsekin ihan unohtanut tehneeni tuollaisen videonkin :) 

Jättiputken torjunnasta peittämällä voi lukea 2025 kirjoituksesta. Myös muiden lajien torjumisesta löytyy kirjoituksia Luontoturvan blogista.

Sitkeyttä ja jaksamista haitallisten vieraslajien torjuntaan kaikille, muistetaan myös nauttia kesästä!

Kesätunnelmia, unelmia, loistavia päiviä, rauhaa, rentoutta ja hyvää oloa!

Torjuntakausi 2026 käynnistyi

Keskiviikko 15.4.2026 klo 15.01 - Miia Luontoturva

Kevät tuli tänä vuonna niin aikaisin, että vieläkin on vaikea uskoa, että takatalvea ei tulisi. Lämpö on huidellut reilusti yli 10 asteessa vaikka öisin on vielä pakkasella voitukin käydä, ainakin täällä Päijät-Hämeessä.

Kauden ensimmäisellä maastokäynnillä tutkailin mitä on lähtenyt kasvuun ja hyvin näkyvät silmut jo kehittyneen kurtturuusuun.

Komealupiinin viime kesän kuivuneita varsia, joissa on avautuneet siemenpalot kiinni, näkyi paljon ja kyllähän sieltä juuristosta on taas jo ponnistanut ensimmäiset lehdetkin näkyville.

Komealupiinin kuivunut varsi ja siemenpalot

Komealupiini lähtee kasvuun aikaisin keväällä

Alueet, joissa jättipalsamia on ollut edellisenä kesänä paljon, tunnistaa kuivuneista varsista, joita on maassa paksu kerros. Tällä alueella en vielä jättipalsamia nähnyt kasvuun lähteneenä, mutta eiköhän sekin kohta sieltä ponnista.

Jättipalsamin kuivunut varsi ja juuri keväällä

Kurtturuusun torjunta alueella käynnistyi kasvuston alasleikkauksella ja peittämisellä. 

Viime keväänä laitetut jättiputken peitot on kestänyt hyvin talven yli paikoillaan. Hankaluutta tuolla alueella aiheuttaa sorkkaeläimet, jotka kulkevat peittojen yli ja terävät sorkat voivat tehdä peittoon reikiä, niitä sitten paikkailen kevään edetessä. Katsotaan vähentäisikö peitteiden ympärille laitettavat lippusiimat eläinten kulkua peitteiden yli.

Nyt voi sanoa, että torjuntakausi 2026 on käynnistynyt! Torjuntaan kannattaa ryhtyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Peittäminen on helpointa tehdä nyt, kun kasvit eivät ole vielä kunnolla kasvussa. Harmillisen usein torjunta jätetään keskikesään, kun homma on jo paljon vaikeampaa ja vie aikaakin enemmän. Ajoissa hommiin siis 😊

Luontoturvan koulutusta haitallisiin vieraslajeihin liittyen

Lauantai 7.2.2026 klo 17.14 - Miia Luontoturva

Haitallisista vieraslajeista puhuminen on itselle aina yhtä innostava aihe 😊 Siinä samalla usein pääsee tekemään retken toiselle paikkakunnallekin ja vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia muiden kanssa. Toki myös verkossa pidettävät koulutukset onnistuvat kyllä.

Nyt oli ilo päästä Kuopioon paikan päälle pitämään koulutusta ja samalla sai kuulla vieraslajien tilanteesta siellä suunnalla. Todettua tuli, että Suomi on pitkä maa ja vieraskasvien ongelmatkin voivat olla erilaisia ja sen vuoksi räätälöin aina koulutuksien sisällön asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaiseksi.

Koulutuksissa tuon asiat esille oman kokemuksen kautta ja havainnollistan aiheet Luontoturvan työmaakuvien pohjalta. Vieraslajien yrittäjänä 11 vuosi on meneillään ja vuosiin on mahtunut paljon tekemistä, kokemuksia ja myös havaintoja siitä mikä ei toimi...

Vieraslajeista puhutaan yhä enemmän ja koulutuksia pidänkin monelle taholle, kuten kunnille, kaupungeille, oppilaitoksille, yrityksille, yhdistyksille. Koulutettavina ovat henkilöstö, urakoitsijat, oppilaat, vapaaehtoiset, asukkaat.

Luontoturvan tekemistä koulutuksista ja tiedotuksesta voi lukea myös vuoden takaisesta blogi kirjoituksestani. Lisätietoa koulutuksista saa pirauttamalla 050-9117782 tai laittamalla sähköpostia miia.korhonen@luontoturva.com 

Joulun ihme 2025, aurinko ja uudet perunat

Tiistai 23.12.2025 klo 10.19 - Miia Luontoturva

Joulu on käsillä ja tätä kirjoittaessa aurinko on juuri näyttäytymässä puiden takaa, ihana valo! 

Kuulin, että Ruotsissa käytetään lumettomasta joulusta nimeä vihreä joulu ja sitä rupean itsekin käyttämään! Onhan se ihan eri tunnelma, kun sanoo vihreä joulu verrattuna perisuomalaiseen sanontaan musta joulu...

Tässä vihreän joulun keskellä myhäilin, että onpa hyvä, kun ei hoppuillut perunan nostossa😊 Nytpä sainkin uutta perunaa joulupöytään, kun nostin perunat 21.12.2025!

Ensimmäinen satsi perunoita on jo syötykin ja hyvää oli.

Erilainen kokemus tämäkin, uutta perunaa joulupöytään. No, ei tässä vielä kannata hakea töihin ilmatieteenlaitokselle, vaikka joku sitäkin suositteli, kun sään suhteen ennustajan lahjat näytti olevan melkoisen hyvät...

Kesällä jääkaapin perälle oli jäänyt itäneitä perunoita ja ne puolihuolimattomasti työnnettiin maahan ja unohdettiin sinne. Merkkikepit maassa aina välillä muistutteli siitä missä perunat on ja kun niiden nostaminen aina vain unohtui ja pakkasia ei näyttänyt tulevan niin totesin, että otetaan nyt sitten oman maan perunoita joulupöytään. Tosin kyllä toivon, että tämä ei ole uusi normaali, jouluna ja juhannuksena uutta perunaa omasta maasta...

Rauhallista ja omannäköistä joulua jokaiselle!

Espanjansiruetanat, kesä 2025

Torstai 20.11.2025 klo 19.01 - Miia Luontoturva

Mennyt kesä on tuntunut olevan oikein suotuisa espanjansiruetanoille. Monin paikoin niitä on tuntunut olevan tavanomaista enemmän ja tämän olen itsekin todennut.

Kuva on Sipoosta, jossa lahoavan kannon ympäriltä löytyi lokakuussa useita espanjansiruetanoita. 

Useissa kaupungeissa ja kunnissa on tehty jo vuosia töitä etanoiden torjunnassa. Riihimäki on tainnut olla edelläkävijä ja tänä vuonna kaupungissa kerättiin noin 13 700 kg etanoita! Määrä on reilusti suurempi kuin aikaisempina vuosina ja jo tästäkin voi päätellä, että säällä on tosiaan vaikutusta etanoiden määrään. Riihimäen etanatorjunnasta voi lukea lisää www.riihimaki.fi

Sateinen alkukesä oli hyvin otollinen monelle vieraslajeille, ei pelkästään espanjansiruetanoille. Ainakin itsestä tuntui, että lupiinit ja jättipalsamikin suorastaan nautti runsaasta vedestä ja sen huomasi niiden kasvussa. Ihmettelin kuivalla hiekkaharjulla hyvin kasvavia jättipalsameita, mutta ilmeisesti runsaat sateet auttoivat niitä kasvamaan olosuhteissa, jotka eivät tavallisesti ole kovinkaan hyvät jättipalsameille.

Saapas nähdä millaisen talven saamme… vähäinen lumipeite ja reipas pakkanen voisi verottaa espanjansiruetanoiden kantaa, mutta nähtäväksi jää mitä tuleman pitää.

Nyt jos mietityttää, että miltä se espanjansiruetana näyttikään ja miten sen voi erottaa ukkoetanasta tai metsäetanasta, niin Luontoturvan blogista löytyy kuvia, joista voi vertailla näiden etanoiden eroja.

Talvi on minulle levon aikaa, joten nyt on aika kääriytyä viltteihin, rauhoittua hämärän hyssyyn ja heilutella keinutuolissa varpaita, kerätä voimia ensi vuoteen 😊

Mukavaa talvea kaikille!

Jättipalsamin torjunta ja leviäminen työkoneiden mukana

Maanantai 6.10.2025 klo 19.07 - Miia Luontoturva

Jättipalsamin torjunnassa niittämällä on hyvä huomioida niittokorkeus. Liian ylhäältä niitetty kasvi tekee usein uutta kasvua. Niittokorkeus täytyisi olla alimman nivelvälin alapuolelta. Yritän tässä vielä kuvan kanssa selittää mitä tarkoitan.

Eri olosuhteissa kasvaneiden jättipalsameiden alimman nivelvälin korkeudessa voi olla suuriakin eroja. Kuivemmissa olosuhteissa kasvi näyttää keskittyvän kasvattamaan paksua ja jykevää vartta, jossa nivelvälit ovat lyhyitä. Kosteassa ja rehevässä kasvin varsi on selvästi ohuempi ja heikompi, varsi venähtää pituutta ja nivelvälit ovat suuret. Tässä kuvaa asiasta.

Niittokorkeudella on siis todellakin väliä. Maaston olosuhteet vain ovat välillä sellaiset, että niittoa ei saa tehtyä tarpeeksi alhaalta ja silloin on tärkeää käydä muutaman viikon välein torjuntapaikalla ja niittää kasvit uudelleen. Toki ne voi myös kitkeä eli vetää maasta irti juurineen, mutta laajoilla alueilla niitto on kyllä paras konsti.

Jättipalsamihan leviää siemenistä ja yhä useammin valitettavasti näkee, että mm. hakkuiden yhteydessä jättipalsami on levinnyt metsätyökoneen mukana alueella. Metsäpuiden taimet ovat vaikeuksissa, jos ne istutetaan alueelle, jonka jättipalsami on vallannut. Jättipalsami estää tiheällä ja korkealla kasvullaan metsäpuun taimienkin kasvun.

Alueet, joihin suunnitellaan metsänhoidollisia töitä, on tärkeää kartoittaa haitallisten vieraskasvien varalta etukäteen ja muistaa myös se, että jos työkone on käynyt alueella, jossa on siemenistä leviäviä kasveja, on kone puhdistettava ennen uudelle alueelle menoa. Jos puhdistamista ei voida tehdä, on varauduttava siihen, että koneen mukana tuodaan siemeniä, levitetään kasvi alueelle ja kyseista aluetta on valmistauduttava torjumaan seuraavat vuodet.

Tuntuu, että edelleenkään ei tiedosteta, että monet haitalliset kasvit leviävät siemenestä, joita me ihmiset omilla toimillamme levitämme edelleen. Siemenethän voivat tarttua kengän pohjiin, vaatteisiin, koneisiin,  renkaisiin / telaketjuihin. Maa-aineksia siirrellessä leviävät monet lajit.

Tietoa ja ymmärrystä aiheesta tarvitsevat varmasti useat tahot ja koulutusta vieraslajien leviämisen väylistä täytyisi jakaa enemmän niin töiden tilaajille kuin tekijöillekin, niin metsä- ja viheralan alan kuin kone- ja maaurakoinninkin parissa työskenteleville. Toki ymmärrystä aiheeseen tarvitaan rakennuspuolellakin, niin suunnittelu kuin toteutus vaiheessakin. Ja tietysti tietoa myös ihan kaikille meille asukkaillekin 😊

Pyjamaluteet putkikasveilla

Maanantai 25.8.2025 klo 12.57 - Miia Luontoturva

Sitä kun on tullut vuosia oltua kesät ihan pihalla, niin samalla tulee seurattua jättiputkien sun muiden haitallisten vieraskasvien lisäksi muutakin luonnon menoa.

Pyjamaluteisiin törmäsin ensimmäisen kerran 2021 ja siitä kohtaamisesta kirjoittelin silloin Luontoturvan blogiin. Muutamassa vuodessa pyjamaluteet ovat selvästi yleistyneet ja nyt niitä näkee ihan yhtenään jättiputken, karhunputken ja muiden putkikasvien kukinnoilla. On ne vaan jotenkin niin sympaattisia raitoineen ja joku on keksinyt niille hauskan nimenkin 😊 Tässä taas pyjamaluteiden kanssa kohtaaminen karhunputkella.

Pyjamalude karhunputken kukinnolla, jossa siemenet ovat jo kehittyneet

Ja kertauksena, karhunputki on meidän luonnonkasvimme, ei siis haitallinen. Jos kaipaat kertaamista siitä miten karhunputken erottaa pahamaineisesta haitallisesta vieraslajista, jättiputkesta, niin olen kirjoitellut kuvien kera näiden kasvien eroista Luontoturvan blogissa, käy kurkkaamassa erot sieltä.

Vaikka pyjamalude onkin hauska näky, niin itselle tulee aina mieleen, kun jokin laji leviää nopeasti, että voiko siitä tulla jotain haittaa. Lueskelin netin syövereissä pyjamaluteesta ja maaseuden tulevaisuus on kirjoittanut lajin olleen mahdollisesti kuminapellon tuhojen takana. Jutun voi lukea maaseuduntulevaisuus.fi. Vääjäämättä lajisto tulee tulevaisuudessa muuttumaan ja uusia lajeja saadaan nähdä varmasti vielä lisääkin, eikä se välttämättä ole ollenkaan huono juttu. Vain pieni osa vieraslajeista tai tulokaslajeista osoittautuvat haittaa aiheuttaviksi.

Sorsakoskella kuriin kutsumattomat hankkeen tapahtuma 14.6.25

Keskiviikko 18.6.2025 klo 12.53 - Miia Luontoturva

Sorsakoskella opittiin haitallisista vieraslajeista ja torjuttiin lupiinia 14.6.25 Mansikka ry:n hankkeessa kuriin kutsumattomat – yhdessä vieraslajeja vastaan. Oli mukava päästä hankkeen toimesta puhumaan vieraslajeista, aihe on minulle ainainen innostuksen aihe 😊

Lisäksi päästiin ihan käytännön hommiin ja torjuttiin lupiinia niittämällä ja kukintoja keräämällä. Ajelin Lahdesta Sorsakoskelle ja kyllähän lupiinia oli tienpientareilla monin paikoin. Matkalla oli vähän nähtävissä eroa kukinnan edistymisessä pohjoisempaan päin mennessä. Tuntuu kuitenkin, että lupiinin kukinta on aikaistunut ajateltuna 10 vuoden takaiseen ja sen takia täytyykin olla hereillä ja tarttua oikeaan aikaan toimeen. Nythän on hyvä aika niittää tai kerätä lupiinin kukintoja, näillä toimin estetään siementen leviäminen.

Jättiputken torjunta peittämällä ja kaivamalla

Tiistai 20.5.2025 klo 12.37 - Miia Luontoturva

Jättiputken torjunnasta peittämällä on minulla 10 vuoden kokemus ja peittäminenhän toimii kyllä hyvin. Tässä kuvasarjaa kohteesta, jossa aloitettiin jättiputken torjunta lokakuussa 2022.

Tämä paikka tuli työkohteekseni lokakuussa 2022, jolloin siellä oli yli 100 kukkinutta jättiputkea ja sadoittain pienempiä kasveja. Lokakuussa jättiputken siemenet ovat jo pääosin varisseet maahan ja maassa olikin siemeniä runsaasti.

Torjuntatavaksi tuli peittäminen ja alueet, joissa kasvoi eniten jättiputkia peitettiin. Peittoalueiden ulkopuolella olevat kasvit kaivettiin lapiolla pois. Työ tulee jatkumaan ainakin 10 vuotta, koska jättiputken siemen on maassa itämiskykyisenä pitkään ja uusia taimia voi nousta ympäri aluetta, paikoista jonne siemenet ovat kulkeutuneet esim. eläinten tai tuulen mukana.

Peitot ovat pysyneet hyvin talven ajan paikoillaan ja toukokuussa 2023 torjuntaa jatkettiin kaivamalla peittoalueiden ulkopuolella olevia jättiputkia pois.

Alueella käydään vuosittain kaksi kertaa ja torjuntaa jatketaan sekä peittojen kiinnitykset tarkastetaan. Peittoa on myös lisätty kuvan ulkopuolisille alueille, joissa jättiputken taimia on todettu tulevan erityisen paljon.

Tänäkin vuonna torjunta jatkuu. Pari ensimmäistä vuotta on tällaisilla alueilla eniten töitä, kun jättiputken taimia nousee paljon ja tarvittaessa peittoja lisätään. Kävin alueella pari päivää sitten ja verrattuna viime vuoteen kaivettavaa oli vähemmän. Jättiputken saa kyllä hävitettyä kokonaan, mutta työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista, aikaa tällaisille torjuntakohteille varataan 10 vuotta.

Tällä alueella peittojen pois ottamisella ei ole kiire ja ne saavatkin olla paikoillaan vuosia.

Kevään ensimmäiset vieraskasvit kasvussa

Sunnuntai 6.4.2025 klo 18.33 - Miia Luontoturva

Kevät keikkuen taas tulevi 😊 Näihin aikoihin rupeaa tuttuja kasveja putkahtelemaan esiin, kasvussa oli tänään jo jättipalsami, jättiputki ja lupiini.

Jättipalsamin taimet on hyvin tunnistettavia keväällä

Komealupiini lähtee aikaisin keväällä kasvuun

Tämä jättiputki on lähtenyt viime vuonna siemenestä kasvuun, talvehtinut ja heti kun talvi vähän helpottaa on se nyt noussut juurensa avulla uuteen kasvuun. Kyseessä on siis kaukasianjättiputki, joka kuolee kerran kukittuaan ja kukkii noin kolmantena elinvuotenaan. Tänä vuonna ei tämä yksilö vielä kuki, mutta ensi vuonna sitten onkin luvassa kukinto ja paljon siemeniä, jos tätä ei nyt poistettaisi.

Ja huomaa jättiputken karvainen varsi

Terttuseljan ja viitapihlaja-angervonkin silmut ovat jo kasvuun lähdössä ja ne onkin helppo tunnistaa.

Terttuseljan silmu on kuin tukka pystyssä räväkän värisesti ja helppo tunnistaa. Terttuseljahan ei ole haitallisten vieraslajien luetteloissa, mutta kasvi kyllä mainitaan vieraslajit sivustolla ja Lahdessakin sitä näkee paljon.

Viitapihlaja-angervo on tulossa kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi ja sitä koskevat säädökset astuvat voimaan 15.8.2025.

Lueskelin vanhoja blogi kirjoituksiani vuosien varrelta huhtikuun osalta ja ehkä nyt ollaan noin viikko etuajassa ensimmäisten vieraslaji havaintojeni suhteen keväisin. Tästä voi kurkata mitä on näkynyt huhtikuussa 2017...

Kyllä se kesä sieltä tulee tänäkin vuonna!

Kasvinsuojelupäivä 14.1.2025 Hämeenlinna

Tiistai 14.1.2025 klo 15.31 - Miia Luontoturva

Kasvinsuojeluseura ry:n Peltokasvijaoston ja HAMK:n yhteistyössä järjestämä perinteinen Kasvinsuojelupäivä oli 14.1.2025 Hämeenlinnassa.

Itseä kiinnosti erityisesti rikkakananhirssin ja viherpantaheinän tilanne ja kokemukset torjunnasta. Näistä tulikin hyvin tietoa ja myös kokemuksia Norjasta kuultiin.

Näytillä oli myös posterit, jossa kerrottiin rikkakananhirssin ja viherpantaheinän torjuntakokeiluista

Kaikki puheenvuorot olivat kiinnostavia ja esiin nostettiin myös viherrevonhäntä, jota on myös tavattu satunnaisesti Suomessa. Myös rikkapuntarpää mainittiin.

Puheenvuoroissa toistui tarkkailun tärkeys, vieraskasvien tunnistaminen ja reagoiminen leviämiseen ajoissa. Myös leviämisen reitit on tärkeä tiedostaa. Yksi leviämisen väylä on ollut ulkomailta tulleet siemenseokset, myös lintujen ruokinnassa käytettävissä seoksissa voi olla mukana esimerkiksi rikkakananhirssin siemeniä.

Norjassa on rikkakananhirssin torjuntaa tehty jo pitkään ja siellä oli havaittu, että linnuille tarkoitetuissa talipalloissa on ollut kyseisen kasvin siemeniä.

Esille nousi leviämisen reitteinä myös työkoneet, linnut, lietelannan käyttö, tulvavedet, rehu, kylvösiemenet.

Siementen maahantuontia valvotaan Ruokaviraston toimesta, mutta virastolle ei tule tietoa kaikista maahantuotavista siemeneristä. Siementarkastuslainsäädäntöön voi tutustua tästä.

Siemenkauppiaiden yhdistys tekee myös isosti työtä, jotta siementen seassa ei pääsisi leviämään vieraskasvit.

Omia kokemuksiani rikkakananhirssistä kesältä 2024 kirjoittelin Luontoturvan blogiin, siitä voi lukea tästä.

Kyllä oli taas antoisa kasvinsuojelupäivä! Kasvinsuojeluseuraan voi tutustua www.kasvinsuojeluseura.fi

Vuosi 2025 on Luontoturvan juhlavuosi!

Keskiviikko 1.1.2025 klo 17.52 - Miia Luontoturva

Vuosi 2025 onkin juhlavuosi, Luontoturva täyttää 10 vuotta!

Luontoturvan ensimmäisen kirjoituksen blogiin tein 12.10.2015 ja siinä kerroin Luontoturvan synnystä, sen voi lukaista tästä 😊

Koko Luontoturvan perusta on ollut oma innostukseni jättiputkea kohtaan ja 2015 tekemäni opinnäytetyö jättiputkien torjunnasta oli lähtölaukaus yritykselle.

Tuloksia koealueelta vuosien varrelta voi lukea tästä.

Mikä sitten on muuttunut 10 vuodessa vieraslajien parissa?

Ainakin se, että nykyään puhutaan vieraslajeista paljon enemmän. Aloittaessani vieraslajilaki- ja asetus oli juuri tullut voimaan ja silloin puhe keskittyi lähinnä jättiputkeen. Pian kuitenkin mukaan tuli muitakin lajeja, kuten jättipalsami ja komealupiini. Kurtturuusu puhutti paljon pari vuotta sitten, nyt tuntuu, että se on mielletty haitalliseksi vieraslajiksi jo melko yleisesti.

Kun jokin laji säädetään haitalliseksi vieraslajiksi, kestää siinä muutama vuosi, että asia tulee yleisesti sellaistenkin ihmisten tietoon, jotka eivät niin ole kasveista kiinnostuneet. Laaja uutisointi asiasta levittää tietoa hyvin.

Viime vuosina on säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi useita kotipihoista tuttuja kasveja ja tämä tietysti johtuu tietämyksen lisääntymisestä. On havaittu tiettyjen kasvien leviäminen maailmalla ja myös täällä. Siihen on varmasti syynsä, jos joku kasvi päätyy haitallisten vieraskasvien listalle. Näiden kasvien on esimerkiksi todettu leviävän ja aiheuttavan haittoja alkuperäislajeille ja ympäristölle.

Vieraslajit.fi sivustollahan on kattavasti tietoa lainsäädännöstä, vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Sivustoa kannattaa pitää silmällä, sieltä löytyy uusin ja ajantasaisin tieto.

Mutta mitä tämä juhlavuosi tuo Luontoturvalle tullessaan, se jää vielä nähtäväksi 😊

Iloa ja onnea kaikille vuoteen 2025!

Talven tunnelmaa Lahdesta

Torstai 19.12.2024 klo 15.24 - Miia Luontoturva

Veden äärellä mieli lepää näin joulun allakin ja talvihan on itselle sitä kesäloman aikaa, lomaa jättiputkista ja muista vieraskasveista :)

Kulkiessa Lahdessa Vesijärven rannalla, on päässyt nauttimaan monenlaisesta säästä ja olenkin räpsinyt kuvia kulkiessa, jotta voi palauttaa mieleen sään mukaan vaihtuvan maiseman. Ohut jääpeite muodostui vasta pari päivää sitten, sitä ennen pääsi nauttimaan muun muassa jäisestä palapelistä.

Ainakin näin alkutalvesta on täällä aurinko käynyt tervehtimässä useana päivänä ja se onkin ollut tervetullut vieras..

Kuvista voi bongailla Lahden maamerkkejä, kuten hyppyrimäet ja radiomastot.

Näissä maisemissa saa tuudittautua talven hämärään, jota valon pilkahdukset piristää.

Aivan mahtavia luonnon muovaamia taideteoksia on voinut nähdä rannalla, kun aallot roiskutti vettä rantakivikkoon ja jäädytti kasvit mitä ihmellisimpiin asentoihin.

Ja täytyyhän kesälomalla päästä tietysti uimaan ja sattui vielä auringonpaistekin, vähän vilpoisaahan vesi nyt on, mutta virkistävää kylläkin :)

Vesijärvisäätiö tekee muuten hienoa työtä Vesijärven hyväksi, käykäähän vilkaisemassa säätiön sivut tästä.

Rauhallista ja rentouttavaa joulua kaikille!

Yritykset mukaan luontotyöhön

Sunnuntai 24.11.2024 klo 17.38 - Miia Luontoturva

On hieno homma, että yritykset ovat ryhtyneet antamaan panostaan luontotyöhön. Yksi tapa on mahdollistaa henkilökunnalle työajan puitteissa tehtävää luontotyötä valituissa kohteissa. Tästä esimerkki on yhteistyössä toteutetut vieraslajien kitkentä talkoot, jossa Oulun maa- ja kotitalousnaiset kartoittivat kitkentäkohteet ja Pohjolan OP:n henkilökunta teki alueilla torjuntaa. Lue lisää tästä.

Lahdessa Luontoturva oli Lahden kaupungin toimesta OP:n henkilökunnan kanssa tekemässä jättipalsamin kitkentää ensimmäisen kerran 2017. Hollolassa vastaavaa tehtiin 2021 ja silloin jättipalsamia torjuttiin Hedelmätarhan lammen ympäristöstä Vesijärvi-viikon aikana. Vesijärvi-viikon ohjelmaan kuului tuolloin myös Lahdessa CGI:n henkilökunnan tekemä jättipalsamin torjunta.

Olen jo vuosia puhunut tästä aiheesta ja yrittänyt innostaa yrityksiä tulemaan mukaan vieraslajien torjuntaan. Muutama tunti jotain erilaista toimintaa, kuin se oma työ, piristää kummasti ja vielä kun pääsee olemaan osana luontoon liittyvää työtä, niin kyllä siitä hyvä mieli tulee 😊 Ja samalla tietysti vieraslajien tietoa saadaan lisättyä.

Tätä samaa olen yrittänyt myös markkinoida kunnille / kaupungeille, voisiko tyky-päivinä suunnata yhdessä johonkin alueen tärkeään luontokohteeseen ja viettää siellä muutama tunti tehden käytännön työtä luonnon hyväksi? Samalla saataisiin viestittyä asukkaille, että kunta on tosissaan kiinnostunut alueensa luonnosta ja on valmis antamaan kunnan työntekijöille mahdollisuuden tehdä käytännön työtä luonnon hyväksi. Oman kokemuksen mukaan sisätyötä tekevät ovat olleet iloisia mahdollisuudesta päästä karsinasta pois luonnon helmaan pariksi tunniksi ja samalla siinä tulee eri tavalla poristua työkavereidenkin kanssa.

Kouluille ja päiväkodeille sopisi myös tällainen toiminta ja ensimmäisen kerran olin 2017 Lahden alueen koulujen kanssa tekemässä jättipalsamin kitkentää, siitä voikin lukea Luontoturva blogista. Yhteistyötä kaupungin ja koulujen / päiväkotien kanssa on tehty useiden vuosien ajan.

Pengoin vanhoja Luontoturvan arkistoja ja kaikenlaistahan sitä on tullut tehtyä, myös palvelutalon porukkaa asukkaista henkilökuntaan on ollut osallistumassa jättipalsamin kitkentään 2017 ja siitäkin muutama sananen lisää tästä.

Mitenhän sitä saisi enemmän innostettua eri tahoja mukaan luontotyöhön?

KUUMA-vieras hanke jatkuu Keski-Uudellamaalla

Tiistai 30.4.2024 klo 12.32 - Miia Luontoturva

Viime vuonna alkoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen KUUMA-vieras hanke, joka jatkuu edelleen. Hankkeessa lisätään tietoisuutta haitallisista vieraslajeista sekä osallistetaan ja innostetaan ihmisiä oman lähiympäristön suojeluun. Hankealueeseen kuuluvat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula.

Luontoturva on yhdessä Maastoxin kanssa mukana hankkeessa ja onkin ollut mukava päästä näkemään Keski-Uudenmaan kuntien tilannetta vieraslajien parissa. Viime vuodet olen touhuillut pääasiassa Päijät-Hämeessä, joten nyt on päässyt vähän etelämmäksi :)

KUUMA-vieras hanke alkoi 2023 ja sai lisärahoitusta vuosille 2024-2025 Metsä Groupin luonto-ohjelmasta.

Hankkeeseen voi tutustua tästä.

Kurtturuusu talvella

Torstai 29.2.2024 klo 15.49 - Miia Luontoturva

Useana vuotena olen talvella kirjoitellut ja laittanut kuvia Luontoturvan sivuille kurtturuusun pensaista ja pitäähän päivitys niistä tehdä tänäkin vuonna.

Tässä vanhassa kurtturuusujen pensasrykelmässä on talvellakin paljon marjoja eli kiulukoita ja niiden sisällä siemeniä. Toissa talvena laskin yhdessä kiulukassa olleen 91 siementä ja kun siementen itävyys on melkoisen hyvä, niin potentiaalisia uusia kasvin alkuja on tässä pensasrykelmässä paljon... Vuodelta 2022 talven kurtturuusu kuulumisia voi lukaista tästä.

Yhdessäkin kurtturuusun marjassa eli kiulukassa on paljon siemeniä

Kurtturuusun tunnistamisesta olen kirjoitellut useaan otteeseen, parin vuoden takaista juttua kuvineen voi vilkaista tästä.

Ja miksi kurtturuusu onkaan luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, niin siitä voi kertauksena lukaista juttua tästä.

Maaliskuu on jo ihan ovella eli kevätkin se tekee tuloaan, leppoisaa kevään odotusta!

Metsämieltä luovuudella

Perjantai 16.2.2024 klo 8.46 - Miia Luontoturva

Luovuus on viime vuosina tullut yhä vahvemmin elämään mukaan ja metsämieli- ajatukseen tutustuttuani luovuus lähti vallan lentoon :) Valokuvaus ja tunteiden esiintuonti valokuvien, maalauksien ja tekstien kautta oli hautautuneena monta vuotta, mutta nyt siihen on taas uutta puhtia.

Haitallisten vieraskasvien torjunta vie kyllä luonnon ääreen, mutta siinä kun jättimäisten jättiputkien kanssa taistelee sadeasupäällä hiki roiskuen, niin siinä sisäinen zen ottaa lopputilin ja luovuus tuppaa jäämään vähän taka-alalle :)

Päätoimena on edelleen vieraslajit, mutta pieniä sivupolkujakin on suunnitteilla.

Lahdessa, Kahvisaaressa, pidän yhteistyössä kaupungin kanssa 19.6.24 klo 17.30 - 19 ilmaisen luovuutta luonnosta hetken. Kahvisaari on kaunis paikka, joka varmasti laittaa luovuuden kukkimaan ja mielen rauhoittumaan! Ja vesisamoilijoille kiitos, että tällainen saadaan järjestää Kahvisaaressa, jossa on heidän retkimelontatukikohta! Tästä tulee tarkempaa mainosta myöhemmin.

Lahden kirjastoihin on tulossa myös luontoon, luovuuteen ja rauhoittumiseen liittyvä näyttely

Kärpäsen kirjasto 3 - 29.4.2024 (Kasakkamäentie 16)

Launeen kirjasto 1 – 17.5.2024 (Aurakatu 11)

Ahtialan kirjasto 4 – 27.6.2024 (Alasenkatu 2)

Lahden kaupunginkirjasto 1 - 30.7.2024 (Kirkkokatu 31)

Luonnosta luovuutta ja jaksamista arkeen. Luonnossa liikkuessa mieli rauhoittuu ja luovuus puhkeaa kukkaan. Valokuvia, ajatuksia ja maalauksia luonnon inspiroimana. Lisätietoa Miia Korhonen 050-9117782 miia.korhonen@luontoturva.com

Ja Lahdessa, Villähteen autokorilla Lounaskorissa on vielä helmikuun ajan Luovuutta luonnosta näyttely laajempana, kuin mitä kirjastoihin pystyy viemään.

Kasvinsuojeluainetutkinnosta

Torstai 15.2.2024 klo 16.57 - Miia Luontoturva

Uusin juuri oman kasvinsuojeluainetutkintoni, joka on voimassa 5 vuotta.

Tutkinnossa painotetaan integroitua kasvinsuojelua IPM, joka tarkoittaa kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä yhdistämällä erilaisia menetelmiä. Ajatuksena on, että kemiallinen torjunta ei ole ensisijainen vaihtoehto, vaan mietitään monia muitakin tapoja, joilla voidaan vähentää ja torjua tuholaisia, tauteja ja rikkakasveja.

Tällaista ajatusta olen suosinut omassakin työssäni. Haitallisten vieraslajien torjunnassa käytän mekaanisia menetelmiä, kuten kaivamista, peittämistä, niittämistä, kukintojen poistoa ja näiden yhdistelmiä. Myös torjunnan ajankohdalla voi vaikuttaa torjunnan tulokseen.

Usein kuulen kysymyksiä siitä, kenen täytyy suorittaa tuo tutkinto ja tässä kertauksena:

Ammattikäyttöön tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita saa ostaa ja käyttää vain tutkinnon suorittanut henkilö. Jos torjunnan suorittaa urakoitsija, voi tilaaja ostaa aineita tutkinnon suorittaneen urakoitsijan todistuksella urakoitsijan käyttöön.

Myös ammattikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden myyjältä vaaditaan tutkinnonsuorittaminen. Vähintään yhdellä myyjällä myyntipisteessä täytyy olla tutkinto. Myyjän ei tarvitse suorittaa tutkintoa, jos valmisteita myy harrastekäyttöön tai jos valmiste ei ole luokiteltu kemikaalilain mukaan.

Tarkempaa tietoa aiheesta saa Tukesin sivuilta, josta löytyy tutkintoa järjestävät tahot ja henkilöt sekä tutkintoon valmistavaa materiaalia.

Pelkän tutkinnonhan voi suorittaa netissä, mutta itse tykkään käydä myös koulutuksen, joka ei siis ole pakollinen osio. Kävin ProAgrian kasvinsuojeluainekoulutuksen, jonka jälkeen suoritetaan tutkinto. Koulutuksia järjestetään verkossa tai lähikoulutuksena.

ProAgrian koulutuksessa keskityttiin lähinnä peltoviljelyyn ja se sopii minulle, koska puutarha- ja hortonomiopintoni ovat suuntautuneet tuotannon puolelle. Tutkinnon tenttiä suorittaessa voi valita mitä tutkinnonsuuntia haluaa tentissä painotettavan (peltoviljely, avomaan puutarhaviljely, kasvihuoneviljely, muu (esim. golfkentänhoito, viheraluetyö)) ja kysymykset tulevat painotetusti valitulta alueelta.

Haitallisia vieraslajejakin sivuttiin koulutuksessa. Vaikea rikkakasvitilanne peltoviljelyssä tarkoittaa sitä, että lohkolla esiintyy laajamittaisesti helposti leviäviä rikkakasveja, kuten hukkakauraa, persianjättiputkea, armenianjättiputkea, kaukasianjättiputkea, keltamajavankaalia, alaskanlupiinia, hamppuvillakkoa, tarhatatarta, japanintatarta, sahalinintatarta, komealupiinia, kurtturuusua, lännenpalsamia, jättipalsamia tai marunatuoksukkia.

Peltoviljelyyn liittyy monia eri asioita, jotka on haitallisten vieraskasvienkin torjunnassa otettava huomioon, kuten että suojakaistoilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita. Poikkeuksena on vaikea rikkakasvitilanne edellä mainituista lajeista ja silloin lupaa pyydetään alueen ELY-keskukselta.

Suomessa hyväksytyt kasvinsuojeluaineet löytyvät kemidigistä.

Kasvinsuojeluaintetutkintoa pidän tarpeellisena ja vaikka en itse sitä varsinaisesti tarvitsekaan, niin tutkintomateriaalista ja koulutuksesta saa ajantasaista tietoa aiheesta ja uusinkin säännöllisesti tutkinnon.