Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Lupiinin torjuntaa Salpausselän maastoissa

Sunnuntai 29.7.2018 klo 19:36 - Miia Korhonen

Sää on varmasti yleisin puheenaihe tällä hetkellä, joku nauttii auringosta ja toinen taas ei. Minä kuulun jälkimmäisiin, helle ei helli ja talvea sekä avantouintia on juuri nyt kova ikävä… Säätä ei voi valita, mutta työmaisemat on ainakin olleet kohdallaan Lahden Salpausselän mäkisissä maastoissa.

Jos haluaa saada hien pintaan ja ihailla mäkisiä maastoja kannattaa suunnistaa Lahden Salpausselän reiteille. Kartta löytyy Lahti.fi sivuilta. Mäkiä ja hikeä piisaa...

Salpausselän alueella komealupiini on levinnyt MM-kisalatujen läheisyydessä ja kesäkuussa kuljin ympäri Salpausselkää siimaleikkurilla pistämässä lupiinia matalaksi. Tarkoitus on nyt ensi hätää estää kasvin leviäminen edelleen estämällä uusien siementen maahan pääsy. Tehokkainta olisi tietysti kaivaa lupiini juurineen pois, mutta isoilla alueilla se on hankala toteuttaa.

Lupiini leviää hyvin kuivilla ja hiekkaisilla harjuilla

Harvoin saa samaan kuvaan lumipallon ja kukkivan lupiinin, mutta Lahdessahan kaikki on mahdollista ja luntakin on saatavilla koko kesän 😊

Yllättävänkin vähän oli tullut uusia lupiinin kukintoja kesäkuisen kasvustojen alasleikkauksen jälkeen. Liekö kuivuus ja helle ollut osasyynä. Alueita tarkkaillaan ja uudet kukinnot käydään poistamassa ennen kuin siemenet pääsevät maahan.

Jos haluaa estää lupiinin leviämisen ja poistaa jo kehittyneitä siemenkotia kannattaa kodat leikata jätesäkkiin ja toimittaa alueen jätekeskukseen. Ei kannata laittaa siemenkotia omaan kompostiin, siemenet voivat säilyä itämiskykyisenä irti leikatuissa siemenkodissa ja jatkaa elämää kompostissa. Jos siemenkodat ovat jo avautuneet niin siemenet on päässyt jo maahan ja torjunta on siinä vaiheessa myöhäistä. Seuraavana vuotena kannattaa olla aikaisemmin liikkeellä.

Lupiinin siemen kypsyy siemenpalon sisällä ja tippuu maahan siemenkodan avautuessa

Toki aina voi tietysti kaivaa lupiinin pois juurineen.

Lupiini on typensitoja kasvi, joka ottaa juuren typpinystyröillä typpeä ilmasta ja voi muuttaa maaperää ravinteikkaammaksi eli itselleen suotuisammaksi.

Hyvä olisi kuitenkin tiedostaa, että lupiininkin siemenet liikkuvat ihmisten, koneiden ja maansiirtojen mukana uusille alueille. Maassa olevat siemenet tarttuvat helposti kengän pohjiin ja kulkeutuva eteenpäin. Ylös kaivetut juuret ja irti leikatut siemenkodat kannattaa toimittaa alueen jätekeskukseen. Luontoonhan ei tietysti enää kukaan vie puutarhajätettä, eikös niin?

Salpausselkä on kyllä näkemisen arvoinen ja Salpausselän synnystä voikin lukea tarkempaa tietoa Lahden kaupunginmuseon sivuilta.

Luontoturvan kevät kiireet

Sunnuntai 6.5.2018 klo 18:42 - Miia Korhonen

Kevään korvilla haitallisten vieraslajien rintamalla on ollut mukavasti kiirettä. Niin kuin hallintasuunnitelmassakin todetaan, paras keino estää vieraslajien leviäminen on laaja tiedottaminen vieraslajeista ja niiden riskeistä. Tärkeää on estää haitallisten lajien myynti, osto ja kasvatus sekä karkaaminen ympäristöön.

Luontoturva tekee tiedotusta haitallisista vieraskasveista valokuvanäyttelyn keinoin. Näyttelyjä on tänäkin keväänä jo ollut useassa paikassa. Tällä hetkellä näyttelyitä on Kärkölässä, Asikkalassa ja Lahden alueen kirjastoissa.

Hienoa on, että myös oppilaitokset ovat olleet kiinnostuneita vieraslajeihin liittyvistä asioista ja Luontoturva onkin ollut puhumassa aiheesta mm. tuleville puutarhureille.

Haitalliset vieraskasvit puhuttavat myös metsäpuolta ja METOn järjestämällä luentokiertueella Luontoturva on puhumassa vieraskasveista metsäympäristössä. Luennot aloitettiin Heinolasta ja kesäkuussa jatketaan Lohjalle ja Vantaalle. Lisätietoa tulevista luennoista METOn ja Luontoturvan sivuilta.

Parina edellisenä vuotena Lahden alueella on pidetty luentoja alueen vieraskasvilajeista ja sama jatkuu tänä keväänä. 15.5.2018 klo 17.30 - 18.30 Lahden kaupunginkirjastolla on Luontoturvan luento alueen haitallisista vieraskasveista. Osoite Kirkkokatu 31, 15140 Lahti, musiikkiosaston monitoimitila 2 krs.

Vesijärvi-viikko on jo perinne Lahden seudulla ja tänä vuonna sitä vietetään 4-10.6.18. Luontoturva on 5.6.18 Lahden pääkirjastolla esittelemässä alueen haitallisia vieraskasveja. Mukana on eläviä esimerkkejä tunnistamisen helpottamiseksi.

Viime keväänä Lahden alueen peruskouluissa oli kiinnostusta jättipalsamin torjuntaan ja tänä keväänä jatketaan samalla mallilla. Luontoturva käy oppilaiden kanssa tutustumassa maastossa jättipalsamiin. Tavoite on, että koulut voivat käydä jatkossa omatoimisesti kitkemässä koulun lähialueita ja tarkkailla alueilla tapahtuvia muutoksia, kun jättipalsami saadaan alueilta hävitettyä. Joillain alueilla oppilaiden on ollut vaikeuksia kerätä kasviota, koska jättipalsami on levinnyt ja tukahduttanut muiden kasvien kasvun.

Jättiputken torjunta otetaan monin paikoin tosissaan ja hienoina esimerkkeinä on Lahti ja Asikkala, joissa jättiputkia autetaan torjumaan veloituksetta yksityisten tonteiltakin. Luontoturva hoitaa torjuntaa alueilla.

Jättiputken torjuntakausi on Lahdessa jo alkanut. Tavoitteena on päästä puuttumaan leviämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja Lahden sekä Asikkalan asukkailta toivotaankin ilmoituksia havaituista jättiputkista.

Jättiputki kevät auringossa ponnistaa kasvuun

Vieraslajien torjuntaan on kiinnostusta useilla tahoilla ja apua esimerkiksi jättiputkien torjuntaan Pirkanmaalla voi kysyä Villi vyöhykkeen Jere Niemiseltä jere.nieminen@villivyohyke.fi. Villi vyöhyke tekee tilauksesta haitallisten kasvien torjuntaa.

Uudellamaalla apua haittakasvien torjuntaan voi kysyä Kivapihalta Pekka Tantulta pekka@kivapiha.com

Luontoturvan sesonki on siis polkaistu käyntiin ja nyt taas selätetään jättiputkia ja muita haitallisia vieraskasveja!

Kevät toi jättiputket

Maanantai 23.4.2018 klo 14:06 - Miia Korhonen

Kevät on taas tullut ja pääsin paiskaamaan hansikoitua kättä ystäväni jättiputken kanssa. Ensimmäisten jättiputkien kanssa sitä jaksaa vielä olla iloinen, kun niitä näkyy. Kesää ja syksyä kohden se riemu sitten taas muuttuu ja rupeaa odottamaan, että tulisi talvi ja luonto hoitaisi jättiputketkin hetkeksi…

Mutta nyt vielä riemumielin nappasin ylös ponkaisseet jättiputket mukaani ja samalla tietysti ikuistin tämänkin kevään kasvun ihmeen. On muuten helppo nyppäistä tässä vaiheessa pienet jättiputket pois, kun maa on märkä ja juuri pieni. Kevät on ihmisen parasta aikaa ja myös jättiputkien torjuntaan suuntaan mieluiten heti keväällä. Pääsee sitten kesällä vähemmällä.

Otin muutaman kuvan kukkineiden karhunputkien ja jättiputkien eroista. Kuivuneita varsiahan nyt näkee siellä ja täällä, mutta onneksi useimmiten korkeat kuivuneet varret kuuluu karhunputkelle.

Nautitaan keväästä ja ihanasta auringosta!

Kitkentä on tehokasta torjuntaa jättipalsamilla

Keskiviikko 9.8.2017 klo 22:20 - Miia Korhonen

Toiseksi viimeiset jättipalsamin talkoot vietettiin tänään Lahdessa.

Tulipa hyvä mieli kun näki, että aikaisemmin kesällä tehty kitkentä on todella tuottanut tulosta! Ajatus on ollut, että kaikilla kitkentään valituilla alueilla tehdään kitkentää kolme kertaa kesässä ja tämä on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi.

Isossakin jättipalsamissa on pienet juuret ja kasvi lähteekin helposti irti kevyesti vetämällä.

Tässä kuvaa kitkennän tuloksista. Tämä alue on kitketty todella tarkasti ja koko puron ja sen ympäristön vallannut jättipalsami on hävitetty mahdollisimman tarkasti. Jättipalsamin alta paljastui hieno kivikkoinen rinne solisevine puroineen!

Tätä kuvaa ottaessa käännyin edellisen kuva ottamisen jälkeen 180 astetta... Kuvissa huima ero, tässä kuvassa ei vielä kitkentää ole tehty ja puro ympäristöineen on peittynyt jättipalsamiin.

Tässä vielä "vähän" tekemistä jättipalsamin kanssa

Kitkentä on kyllä tehokasta jättipalsamin torjuntaa! Ja Lahdessa vielä viimeinen rutistus on 12.8.17 lauantaina Jalkarannassa, Korpikankareella Paasikadun päässä klo 10 - 14.

Jättipalsamien kitkentä alkoi Lahdessa

Keskiviikko 7.6.2017 klo 22:30 - Miia Korhonen

Sää suosi ja aurinko pisti parastaan kun Lahdessa käynnistyi opastetut luonnonhoitoretket, joissa kitkettiin yhdessä jättipalsamia.

Paikkana oli Merrasojan varsi ja ripeät kitkijät saivat jättipalsamia saaliiksi useamman jätesäkillisen vaikka jättipalsami ei tällä hetkellä olekaan nimensä veroinen vaan pituutta kasvilla oli maksimissaan 10 cm. Kylmä kevät on viivästyttänyt jättipalsaminkin kasvua viime vuoteen verrattuna, mutta hienosti saatiin palsamia kitkettyä!!

Ohikulkijoidenkin kiinnostus oli suurta ja kyselyjä tuli paljon, että mitä tehdään. Jättipalsami ja haitallisten vieraslajien tietoutta tuli jaettua näinkin.

Suuri kiitos osallistujille ja jättipalsamin hävittäminen Merrasojan alueella jatkuu jo seuraavan kerran lauantaina 10.6.17. Vielä jäi jättipalsamia jäljelle, joten tervetuloa ulkoilemaan, puhumaan haitallisista vieraslajeista ja kitkemään jättipalsamia yhdessä!

Kesän 2017 opastetut luonnonhoitoretket, joissa kitketään jättipalsami yhdessä löytyvät tästä. Lisätietoja: Miia Korhonen 050-911 7782 miia.korhonen@luontoturva.com

Havaintoja luonnosta ja haitallisia vieraslajeja

Torstai 25.5.2017 klo 20:58 - Miia Korhonen

Ihan pihalla on mennyt viime päivät... Jättiputki on erottunut maastossa nyt hyvin, kun muu kasvillisuus ei ole vielä kerennyt kasvuun mukaan. Vaikka ei jättiputkeakaan ole aina niin helppo löytää vaikka tietäisi, että alueella saattaa olla jättiksiä. Välillä täytyy kiertää aluetta moneen suuntaan ennen kuin huomaa piilottelevan kasvin jonkin näreen takaa.

Jättiputken kanssa piilosilla

Tämä jättiputki piileskeli meluvallissa. Alueella ei ole ollut kukkivia jättiputkia 6 vuoteen eli jos jossain on ollut kukkiva jättiputki ja siemen on päässyt maahan niin aluetta täytyy tarkkailla ja torjua useita vuosia!

Harmillisen "normi päiviä" on ollut eli jättiputken uusiakin esiintymiä on löytynyt ja kaverina on ollut monessa paikassa tatar. On tullut huomattua, että muutkin kuin haitallisiksi luokitellut tattaret leviävät luontoon ja erityisesti puutarhajätteen mukana. Kun jokin kasvi koetaan ongelmaksi tontilla niin sitä ryhdytään hävittämään kyllä pihasta, mutta liian usein viedään kasvijäte oman tontin ulkopuolelle maastoon. Tai tuupataan pihan perälle piiloon kompostiin, josta kasvit sitten leviävät edelleen.

Ja jos jokin kasvi on ongelma omalla tontilla, niin on se sitä myös muualla. Ongelman siirtoa siis, siitä tässä muutama kuva viime päiviltä.

Erittäin hankalia paikkoja torjua ovat jyrkät kivikkoiset rinteet. Rinteen yläpuolelta on työnnetty puutarhajäte alas. Useasti rinteen alalaidassa on sitten vielä oja / puro, jota pitkin siemenet ja juuren palat siirtyy eteenpäin. Poissa silmistä, poissa mielestä... Täällä mm. jättiputket ja tattaret ovat levinneet.

Lahdessa on paljon vesistöä ja suuriakin puroja, ojia ja jokia ihan talojen takapihoilla. Kuten tässä kuvassa

Virtaavan veden mukana leviävät mm. jättiputken siemenet uusille alueille

Nyt voitaisiinkin polkaista käyntiin valtakunnallinen tarkista takapihasi kampanja! Takapihalta voi löytyä kaikkea hienoa ja kaunistakin mitä ihastella, mutta jos takapihalta ja lähiympäristöstä löytyykin haitallisia vieraslajeja kannattaa ryhtyä toimeen.

Japanintatar, haitallinen vieraslaji

Japanintatartakin olen parina päivänä bongannut useammasta paikasta. Yläkuva on kaupungin puiston laitamilta, jonne japanintatar rynnii vauhdilla.

Onneksi kuitenkin luonnossa voi ihailla kaikkea mukavaakin. Aikaisin aamulla olin jo jättiputki jahdissa ja törmäsin siileihin. Siilit olivat lähellä vilkasta autotietä ja pidinkin niille aamutuimaan luennon liikenteen vaaroista. Toivottavasti meni oppi perille! Ainakin toinen kuunteli tarkkaavaisesti :)

Kohtaaminen kevät aamuna

Aurinkoista kevättä!

Luontoturvan luennolla eläviä esimerkkejä haitallisista vieraskasvilajeista

Tiistai 16.5.2017 klo 18:35 - Miia Korhonen

Kevään mittaan olen pitänyt useita yleisimpiin haitallisiin vieraslajeihin liittyvää luentoa ja infotilaisuutta. Tähän aikaan onkin mukava päästä puhumaan vieraskasvilajeista, koska voi viedä näytille eläviä esimerkkejä. Tässä muutamia kuvia Lahden alueen haitallisten vieraskasvien infotilaisuudesta.

Elävää esimerkkiä siitä miltä jättipalsami näyttää juuri tällä hetkellä

Lupiinin kasvua keväällä ja kuvia

Jättiputken siementaimia ihasteltiin muovipussin läpi ja kuvista

Talvitunnelmaa kevään keskelle kuvin ja kuivunein varren kappalein

Riihimäelle suuntaan 18.5.17 seuraavaksi puhumaan haitallisista vieraskasvilajeista ja 3.6.17 Sammattiin. Yleisölle avoimista luennoista, infoista ja valokuvanäyttelyistä tiedot Luontoturvan tapahtumat sivulla.

Ja jotta ei jäisi pelkän puheen tasolle niin käytännön hommiakin pääsee tekemään. Tässä kuvaa tältä päivältä.

Jättiputken siementaimia kuvan täydeltä

Kuvan paikassa on tosiaan jättiputken siementaimia maa mustanaan. Torjuntatavaksi valikoitui peittäminen, vaikka se työlästä tässäkin kohteessa on. Peittämiseen päädyin koska alueella on lähellä vedenottamo ja leikkikenttä. Peittämällä jättiputket saa nopeasti piiloon, ei lapsoset sitten polta itseään ja vedenottamon takia kemiallinen torjunta ei tule kyseeseen.

Isoimmat jättiputket kaivoin ensin pois, koska ne hipoivat jo polvea. Niin isot jättiputket eivät meinaa talttua peitonkaan alle vaan meinaavat väkisin nostaa peiton ylös. Ihan painiksi pitää pistää jos isommat jättikset meinaa saada pysymään peiton alla :)

Aurinkoista ja jättiputketonta kevättä!

Jättipalsamin hävittäminen Lahdessa

Torstai 12.1.2017 klo 10:11 - Miia Korhonen

Heti tammikuusta tuntuu että aika juoksee alamäkeen ja ei aikaakaan, kun on taas kevät! Kesää olen jo suunnitellut ja yhtenä isompana projektina on Lahden kaupungin toimesta järjestetyt luonnonhoitopäivät, joissa kitketään jättipalsamia yhdessä.

Jättipalsami on levinnyt melkeinpä koko Suomeen ja Lahdenkin alueella sitä on jo riesaksi asti. Lahden kaupunki on ottanut ongelmaa niskasta kiinni ja nyt yritetään saada ihmiset huomaamaan ympäristöään ja ymmärtämään jättipalsamin haitat. Jättipalsamin hävittämiseen Lahdesta tarvitaan kipeästi asukkaiden apua.

Jättipalsamista tietoa, Lahdessa järjestettävien jättipalsamien kitkemispaikkojen kartat ja kellonajat löytyvät tästä.

Lahden alueella jaetaan muutenkin paljon tietoa jättipalsamin ja muiden haitallisten lajien haitoista. Tulossa on valokuvanäyttelyitä ja infotilaisuuksia. Näistä lisää tietoa tästä. Tiedotusta vieraslajien mahdollisista haitoista pitäisikin lisätä myös muissa kaupungeissa ja kunnissa.

Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka on levinnyt Lahdessakin laajoille alueille. Jättipalsami leviää nopeasti siemenestä estäen muiden kasvien kasvun. Se myös houkuttelee kukillaan pölyttäjiä, jolloin muut alueen samaan aikaan kukkivat kasvit voivat jäädä ilman pölytystä ja häviävät.

Jättipalsami viihtyy erityisesti kosteilla paikoilla leviten ojien, purojen ja jokien varsilla yhtenäiseksi tiiviiksi kasvustoiksi. Tiheät jättipalsamien kasvustot estävät muiden kasvien kasvun. Yksivuotisena kasvina jättipalsamien juuret eivät sido maata samalla tavalla kuin alkuperäisten kosteiden paikkojen kasvien juuret. Ilman tukevien juurien tukea maa-ainesta voi huuhtoutua vesistöihin ja tämä heikentää vedenlaatua ja voi vaikeuttaa muun muassa taimenen lisääntymistä.

Vaikka jättipalsamia onkin monin paikoin paljon, on sen hävittäminen kuitenkin mahdollista. Jättipalsamin siemen ei muodosta pitkäikäistä siemenpankkia maahan. Torjunnassa tärkeintä on estää kukinnan muodostuminen ja siementen pääsy maahan. Tarkalla ja sitkeällä kitkemisellä jättipalsami voidaan hävittää jopa vuodessa.

Jättipalsamin torjunnassa ei tarvita erityisiä suojavarusteita toisin kuin jättiputken torjunnassa. Jättipalsamin kitkentä voisikin siis olla ohjelmassa koululaisten ja yritysten ulkoilupäivillä! Samalla voisi havainnoida omaa ympäristöään ja sitä minkä muutoksen jättipalsamin hävittäminen alueelta tekee. Alueen parin vuoden tarkkailulla näkisi, mitä alkuperäisiä lajeja on kasvanut jättipalsamien valtaamalla alueella. Jättipalsamia kitkiessä tulee tietysti myös ulkoiltua ja kuntoiltua! Ja tietysti netistä löytyy myös ohjeita ja reseptejä jättipalsamin syömiseen, jos sen haluaisi syömällä hävittää…

Kaikki siis joukolla jättipalsamin hävittämiseen! Omalta tontilta jättipalsami kannattaa hävittää heti, jos se sinne ilmestyy. Useat kaupungit ja kunnat järjestävät jättipalsamien kitkemistalkoita ja niihin kannattaa osallistua. Huomattavaa tietysti on, että myös jättipalsamin kitkeminen vaatii maanomistajan luvan.

Jos kitkemisjätettä ei voi käsitellä omalla tontilla on se vietävät alueen jätekeskukseen. Luontoon puutarhajätettä ei saa viedä! Jättipalsami kannattaa kitkeä ennen kukinnan alkua. Kitkemisjätteen voi kasata muovin päälle ja kuivattaa ennen kompostiin laittoa tai mädättää suljetussa jätesäkissä. Tärkeintä on pitää silmällä että kitketyt kasvit eivät pääse lähtemään uuteen kasvuun. Jättipalsaminkin kasvuhalu on suuri ja juurineen maasta kiskaistu kasvi voi jatkaa kasvuaan kompostikasan päällä. Yksi keino on kasata kitketyt jättipalsamit yhteen paikkaan ja levittää päälle muovi muutaman viikon ajaksi. 

Jos jättipalsamin kitkee silloin, kun kukat ovat jo muodostuneet, niin täytyy olla erityisen tarkkana kasvijätteen hävittämisen kanssa. Juurineen kitketty tai katkaistukin jättipalsami voi jatkaa kukintaa ja kehittää siemenet. Torjunnan kannalta on siis tärkeintä estää siementen kehittyminen ja maahan pääsy. Torjuttua aluetta täytyy tarkkailla koko kesän ajan. Jättipalsamin taimet lähtevät hieman eri aikaan kasvuun, joten jo torjutullekin alueelle voi ilmestyä uutta kasvua saman kesän aikana. Yksikin kukkimaan ja siementämään päässyt jättipalsami voi tuottaa useita tuhansia uusia alkuja seuraavana kesänä, joten tarkkana täytyy olla!

Myös niittämällä voi jättipalsamia hävittää, mutta niittoakin täytyy tehdä useaan kertaan kesässä. Niitetty jättipalsami lähtee helposti uuteen kasvuun ja myös kukkii.

Ei siis muuta kun odotellaan kevättä ja syöksytään jättipalsamin kimppuun porukalla!

Vanha päättyy, uusi alkaa

Perjantai 23.12.2016 klo 19:00 - Miia Korhonen

Vuosi lähenee loppuaan ja uusi on taas alkamassa. Uusia ajatuksia on vuoden mittaan kerääntynyt paljon. Haitallisista vieraslajeista puhutaan tulevaisuudessa varmasti enemmänkin ja yhä useammat tietävät ainakin jättiputken, jättipalsamin ja lupiinin.

Monet kaupungit ja kunnat ovat heränneet huomaamaan alueillaan riehuvan jättipalsamien tilanteen ja talkoita järjestetäänkin usean kaupungin ja kunnan alueella. Näin esimerkiksi Lahdessa, jossa Luontoturvakin on mukana talkoiden järjestämisessä. Talkoiden aikatauluista ym. tulee piakkoin lisää tietoa Luontoturvan sivuille.

Myöskin luentoja, kursseja, valokuvanäyttelyitä ja infotilaisuuksia haitallisiin vieraslajeihin liittyen on luvassa tulevana vuotena. Niitä lisäilen tapahtumat lehdelle.

Nyt on kuitenkin aika rauhoittua suklaarasia kainalossa viltin alla ja kerätä voimia pari päivää, jotta jaksaa toivottaa tervetulleeksi vuoden 2017!

Tunnistatko kuvan kauniit siemenet?

Harmittoman ja hauskan näköisiä siemeniä, mutta sitten niistä kasvaakin ei niin harmiton ja kiva kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum)...

Jättiputki on hävitettävissä Suomesta kokonaan

Sunnuntai 27.11.2016 klo 7:29 - Miia Korhonen

Menneenä kesänä jättiputkea tuli torjuttua yli 200 kohteessa. Paras teho torjunnalla oli, kun torjuttavalle alueelle pääsi heti keväällä töihin. Keväällä maa on kosteaa ja kaivamista käytin torjuntakeinona monessa kohteessa. Mielummin sitä heiluu lapion varressa keväällä, kun muu kasvillisuus on vielä matalaa tai vasta heräilemässä, ilma on mukavan viileää, maa on kosteaa, hyttysistä ei ole tietoakaan ja jättiputketkin ovat alle polven korkuisia. Tilanne onkin sitten ihan toinen heinäkuussa, jolloin on kauhea helle, maa kovaa, hyttysiä niin ettei eteensä näe ja jättiputki neljä metriä korkea…

Jättiputken taimia

Jättiputkikasvustojen peittäminen on keväällä, huhtikuun tienoilla nopeaa ja sitähän ihan mielikseen tekee. Muut kasvit eivät ole vielä nousseet ja jättiputket ovat vasta työntyneet esiin. Peittäminen kesä – heinäkuussa pistääkin sitten hikoilemaan vähän enemmän. Kasvustot täytyy niittää alas ja kasvijätettä tulee paljon. Peittäminen täytyy tehdä muutaman päivän sisällä niitosta, muuten niiton joutuu tekemään uudestaan. Niitetty jättiputkihan kasvaa viikossa noin 20 cm. Kevään tunnelmia ja aikaisesta peittämisestä voi lukea blogista: taistelu jättiputkia vastaan

Aloita peittäminen jo keväällä

Kaivajalle keveämpi toimenpide on pyörähara ja sen käyttöön tykästyin. Ongelmana tietysti on, että maasto täytyy olla sopiva, ei kivikkoa ja juurakoita. Pyöräharan käyttöä esittelinkin blogissa: lapiolla ja pyöräharalla jättiputkea vastaan vedenottamolla

Pyörähara jättiputken torjunnassa

Kaukasianjättiputkella kukintojen poisto voi toimia torjuntakeinona, mutta siinä kukintojen poiston oikea aikaisuus on tärkeää. Aiheesta kirjoittelin tarkemmin blogissa: jättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Kaukasianjättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Muistutuksena viime kesältä mieleen jäi, että työkoneiden mukana useat vieraskasvilajit voivat levitä. Nähtävissä oli, että jättiputkikin on paikoin levinnyt metsätyökoneiden mukana. Kuopiossa vieraillessani näin esimerkin siitä, että myös piennarniitto voi levittää jättiputkea, jos niiton tekee kukkivaan kasvustoon. Myös muut siemenestä leviävät lajit kuten jättipalsami ja komealupiini voivat levitä työkoneiden mukana.

Päälimmäiseksi menneestä kesästä jäi kuitenkin varmuus siitä, että jättiputki on hävitettävissä Suomesta kansallisen vieraslajistrategian määrittelemässä ajassa eli vuoteen 2025 mennessä. Hävittäminen vaatii vain järjestelmällistä ja valvottua torjuntaa sekä aitoa kiinnostusta asiaan. Lahti on ottanut tosissaan jättiputken hävittämisen alueeltaan ja tämä näkyy siinä, että kasvia on torjuttu kaupungin omien maiden lisäksi myös yksityisten mailta. Yksityisille on tarjottu apua jättiputken hävittämiseen Lahden kaupungin toimesta veloituksetta. Tähän on päädytty siitä syystä, että jättiputki leviää tontin omistussuhteista piittaamatta ja kaikilla yksityisillä tonttien omistajilla ei ole tietoa, taitoa eikä mahdollisuutta hävittää jättiputkea mailtaan. Pistetään siis stoppi jättiputken leviämiselle kaikki yhteistuumin!

Tutustu kansalliseen vieraslajistrategiaan!

Nyt tuntuu, että ainakin Lahden suunnalla talvi keikkuen tulevi… Ensilumi tuli aikaisin ja jättiputkikin taipui talven alla. Lumi kuitenkin suli pois, ilma lämpeni ja jättiputken taimet sinnittelevätkin sitten vielä kauniin vihreänä! Sitkeä kasvi.

Jättiputken taimi marraskuussa Lahdessa ensilumien sulettua pois

Jättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Maanantai 8.8.2016 klo 22:05 - Miia Korhonen

Kaukasianjättiputki kuolee kerran kukittuaan, joten kukintojen poistoa voi käyttää torjuntakeinona. Kukintojen poistossa ajankohta on tärkeä tietää. Liian aikaisin poistettaessa jättiputki tekee uuden kukinnon ja jos kukinnot poistaa liian myöhään ovat siemenet jo varisseet maahan. Huomattavaa on, että samalla alueellakin olevat jättiputket kukkivat eri tahtiin. Tästä esimerkkinä otin kuvia ja videon pätkän Lahdesta, jättiputkien torjuntaan keskittyvältä koekentältä.

Useasti ihmisillä on uskomus, että jos jättiputken katkaisee maanrajasta ei uutta kasvua tai kukintoa tulisi. Tämähän on väärä luulo. Kaukasianjättiputki kyllä kuolee kukinnan jälkeen, mutta jos kukinto poistetaan liian aikaisin on kasvilla vielä voimaa tehdä uusi kukinto. Niitto yksistään ei siis ole torjuntakeinona tehokas.

Tässä kuvassa kukkiva jättiputki, jonka edessä on lapio, on valmis kukintojen poistoon. Merkkinä siitä on, että kukinto on menettänyt parhaimman valkoisen loistonsa ja kukat ovat ruvenneet ruskettumaan. Osaan kukintoa on jo muodostunut siemeniäkin.

Kukinnon koosta saa jonkinlaisen käsityksen kun vertaa sitä lapioon... Kuvasta näkyy, että kukintoon on jo muodostunut siemeniä ja tässä vaiheessa ei kasvilla ole enää voimaa tehdä uutta kukintoa. Katkaisin jättiputken läheltä maanrajaa ja siinä ei riittänyt isojen oksasaksien terien väli. Kukkivan jättiputken varsi on helposti 10 cm halkaisijaltaan.

Uutta kasvua ei ole tullut oikeaan aikaan katkaistusta jättiputkesta. Kuvassa katkaistun kasvin ympärillä näkyvä vihreä kasvu on uusia siementaimia, joita nousee alueella vielä monta vuotta. Alueella on ollut vuosia kukkivia jättiputkia joiden siemenet ovat päässeet maahan ja maahan on muodostunut siemenpankki.

Väärään aikaan katkaistu kukkiva jättiputki tekee uuden kukinnon. Uusia kukintoja voi olla vaikea huomata, koska ne voivat olla hyvinkin matalia. Tässä kuvassa oleva jättiputki on katkaistu samaan aikaan kuin ensimmäisissä kuvissa ollut jättiputki, mutta kukinnot kehittyvät eri aikaan ja ne myös täytyy poistaa eri aikaan.

Kotilot tuntuvat pitävän jättiputkista, varsinkin jos lehden katkaisee ja jättää sen maahan on lauma kotiloita pian sen kimpussa. Kotiloiden käsittelyn jälkeen ei isostakaan lehdestä ole jäljellä kuin ranka, alueilla joissa kotiloita on paljon. Toisaalta katkaistu jättiputki, jonka varteen sisälle on satanut vettä, toimii kotilon pyydyksenäkin.

Ja jättiputkea käsitellessä muistakaa suojavarustus! Poistetut kukinnot voi laittaa jätesäkkiin ja toimittaa oman alueensa jätekeskukseen. Poistettuja kukintoja ei saa jättää maahan, koska kukinnot kehittyvät vielä irtileikattunakin.

Kukkivan jättiputken koosta saa jonkinlaisen käsityksen tästä videosta

Jättiputkien torjuntaa heinäkuussa

Keskiviikko 13.7.2016 klo 20:55 - Miia Korhonen

Uusia jättiputkien siementaimia putkahtelee esiin vielä pitkälle syksyyn. Tänäänkin kitkin käsin kasoittain jättiputken siementaimia alueelta, joka on todella märkää. Taimet lähtivät hyvin juurineen irti, kun vähän ravisti ja nykäisi. Alue jossa työskentelin oli Lahti Aquan vedenottamo, josta kirjoittelin jo aikaisemminkin. Alueella jättiputken torjunta tehdään mekaanisesti eli kitkemällä, kaivamalla ja Nekon pyöräharalla, joka on uusi kokeiluväline jättiputkien torjunnassa. Pyörähara tuntuukin toimivan hyvin. Haraan sillä noin kolmen viikon välein ja joka kerran jälkeen uusia siementaimia on tullut vähemmän.

Joka paikkaan pyöräharalla ei pääse ja pienet siementaimet alueelta kitkinkin käsin. Kitkeminen oli helppoa, kun ei tarvinnut lapiotakaan käyttää, sen kuin vain veti taimia ylös. Ensi vuonna alue olisi ollut hyvin toisen näköinen ja jättiputket eivät olisi enää niin vaan irti lähteneetkään. Tärkeää on siis tietää alueet missä on ollut kukkivaa jättiputkea, jotta tietää aluetta tarkkailla. Edellisenä kesänä kukkineen jättiputken siementaimia lähtee kasvuun seuraavana kesänä ja ne on hyvä opetella tunnistamaan ja torjumaan. Kannattaa myös opetella tunnistamaan kukkinut jättiputki talviasussakin!

Jättiputken siementaimia

Jättiputken kukintaa olen päässyt ihastelemaan ja vihastelemaan… Niin komea kukinto, mutta niin haitallinen! Suuressa koossa on tietysti se hyvä puoli, että kukkivan jättiputken näkee jo kaukaa eikä se piiloudu edes maitohorsman sekaan vaikka horsmakin kasvaa helposti reilut 1,5 metriä korkeaksi. Tänään juuri bongasin jättiputken, joka yritti piilotella horsmapellossa. Katkaisin kukinnot, laitoin ne jätesäkkiin ja toimitan kukinnot jätekeskukseen. Pätkin jättiputken varren ja lehdet pienemmiksi ja kaivoin juurakon ylös. Se hyvä puoli viime päivien rankkasateista on, että maa oli todella märkää ja kaivaminen helppoa. Pätkin juurakon lapiolla pieniksi paloiksi ja toimitan senkin jätekeskukseen. Tällä hetkellä tehtävässä torjunnassa hankaluutena ovat muut kasvit, jotka estävät jättiputkia näkymästä paitsi tietysti kukkivat yksilöt erottaa kyllä. Niin ja tietysti jättiputkea käsitellessä on suojauduttava kunnolla. Kasvineste iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovamman kaltaisia oireita, joten kasvinestettä ei kannata iholle päästää!

Jättiputki piilosilla horsmapellossa

Jättiputken kukinnoissa käy aikamoinen kuhina, kun kaikenmaailman pörriäiset niissä vierailee. Vihaista pörinää voikin olla tiedossa, kun tipauttaa kukinnon maahan, jossa on parhaimmillaan kymmeniä vierailijoita.

Jättiputken kukinnoissa käy kuhina

Päivät kun ulkona liikuskelee niin näkee kaikanlaista. Tänä vuonna kirvoja tuntuu olevan paljon ja sehän tietää leppäkertuille ruokaa. Karhunputkessa näkyikin olevan leppäkerttuja, jotka taisivat tulla siihen kirvojen houkuttelmana. Jossain päin maailmaa leppäkerttuja pidetään onnen tuojina tai niiden uskotaan ennustavan hyvää säätä. Tänäänkin näin niin paljon leppäkerttuja, että pitäisi onnea ja hyvää keliä olla tiedossa ja paljon! Katsotaan pitääkö paikkansa :)

Lapiolla ja pyöräharalla jättiputkea vastaan vedenottamolla

Sunnuntai 29.5.2016 klo 15:19 - Miia Korhonen

Nyt rupeaa näkemään jo untakin jättiputkista! Jättiputket kasvavat nyt kiivaasti ja torjuntaa onkin saanut tehdä urakalla. On ollut hienoa huomata, että ihmiset ovat tiedostaneet jättiputkien haitallisuuden ja vuoden vaihteessa voimaan tullut kansallinen vieraslajilaki tuo tietysti pontta torjuntaan.

Yhtenä hienona esimerkkinä tahosta, joka on ottanut jättiputkien torjunnan tosissaan on Lahti Aqua. Yhdelle vedenottamon alueelle on päässyt jättiputki leviämään ja sitä nyt torjun useaan kertaan kesän aikana. Torjunta tehdään mekaanisesti elikkäs kaivamalla lapiolla. Kyllä on kunto kohillaan syksyllä, kun kesän on heilunut lapion varressa :)

Vedenottamolla oli päässyt kukkimaan useita jättiputkia, joten maassa on siemenpankki ja uusia jättiputkien taimia luvassa vielä monta vuotta eteenpäin.

Ensimmäinen homma alueella oli kaivaa kaikki näkyvissä olevat jättiputket pois. Hyvä juttu tässä oli se, että homman pääsi aloittamaan toukokuun alkupuolella, jolloin vanhemmat jättiputket olivat vielä matalia ja maa oli kosteaa, se helpotti kaivamista.

Kaivaminen on helpompaa jättiputken ollessa matalaa ja maan kosteaa

Ensimmäisellä käyntikerralla alueella kaivoin parisataa jättiputkea pois. Vanhempi kasvusto nousee keväällä ensimmäisenä, joten työhön on hyvä päästä ajoissa. Vedenottamon alue on jättiputkelle ihanteellinen paikka, kosteaa ja ravinteikasta. Tuollaisella paikalla jättiputki lähteekin aikaisin kasvuun ja kasvaa hurjaa vauhtia.

Toukokuun alkupuolella jättiputki voi olla jo metrin korkea

Kun vanhempi jättiputkien kasvusto on saatu kaivettua pois niin jatkossa parin viikon välein käydään poistamassa uudet siementaimet. Siementaimia voi olla noin 2000 kpl neliöllä ja olenkin miettinyt parasta konstia niiden poistamiseen. Päätin kokeilla siementaimiin Nekon pyöräharaa. Omat kukkapenkkien reunat pidän pyöräharalla puhtaana rikoista ja vihannesmaalla vekotin on rivinvälien harauksessa oiva peli, joten miksi se ei sopisi jättiputkien siementaimillekin? Myös hautausmailla ja puistoissa pyöräharalla voi pitää käytävät puhtaina rikkaruohoista. Joten tuumasta toimeen!

Nekon pyöräharalla jättiputken siementaimien kimppuun

Pyöräharan terä katkaisee jättiputken siementaimen juuren noin viiden sentin syvyydestä. Katsotaan miten monta kertaa täytyy harata, jotta kasvu pysyy kurissa. Parin viikon välein käyn työntelemässä vedenottamolla pyöräharaa. Isommat jättiputket kaivan lapiolla pois. Maassa on siis runsas jättiputken siementen siemenpankki, joten vielä useana vuotena täytyy torjuntaa tehdä.

Pyöräharalla käsitelty alue, jossa kasvaa jättiputken siementaimia

Pyöräharalla tai millä tahansa vekottimella, kun tehdään töitä puutarhassa, kasvimaalla tai vaikkapa alueella jossa kasvaa jättiputkia täytyy muistaa työväline hygienia. Lapiossa, kengänpohjissa, renkaissa ym. siirtyy helposti uusille alueille rikkaruohon ja myös haitallisten vieraslajien siemenet. Myös erilaiset kasvitaudit voivat siirtyä työvälineiden mukana. Kaikki työvälineet ja myös saappaat on siis syytä pestä aina käytön jälkeen ja varsinkin ennen kuin siirtyy uudelle alueelle töihin.

Nyt on paras aika torjua jättiputkea

Torstai 12.5.2016 klo 7:16 - Miia Korhonen

Nyt eletään parasta jättiputkien torjunta-aikaa. Jättiputki on vielä melko matalaa. Kosteissa ravintorikkaissa paikoissa se on noin polven korkuista, muualla matalampaa.

Jättiputkien torjuntaan keskittyvällä koealueella kokeilin siementaimien peittämistä mullalla. Tein kehikon, joka on noin 12 cm korkea. Kehikon laitoin alueelle, jossa on paljon siementaimia ja kehikon sisään tamppasin kerroksittain multaa niin paljon kuin kehikon sisään mahtui.

2.5.16 aloitettu multakoe

Katsotaan nouseeko jättiputken pieni siementaimi tiivistetyn multakerroksen läpi ja jos nousee niin milloin. Jättiputken siemenethän eivät ole kovin syvällä maassa, joten haluan nähdä minkälainen multakerros siementaimien päällä on riittävä, jotta kasvi ei siitä kasva. Siementaimetkin kasvavat hurjaa kyytiä, viikossa ovat venähtäneet noin 10 cm.

Katsotaan milloin laatikosta nousee jättiputkia vai nouseeko?

Jättiputki on melko helppo kaivaa ylös erityisesti keväällä kun maa on kosteaa. Siementaimella juuri on kuin pieni porkkana.

Kuvassa keskellä on jättiputki, joka on toisen vuoden taimi. Reunoilla olevat jättiputket ovat siemenestä ensimmäistä kertaa elämään kurkoittavia. Tällaiset taimet saa helposti ylös. Iso kukkiva jättiputki on todennäköisesti kolmen vuoden ikäinen ja juuristo on jo paljon isompi. Isonkin jättiputken ylös kaivaminen onnistuu, mutta hieman enemmän työtä se vaatii. Suomessa yleisimmin esiintyvä jättiputki on kaukasianjättiputki, joka kuolee kerran kukittuaan.

Ylös kaivetetut juuret voi pilkkoa lapiolla ja jättää vaikka muovin päälle kuivumaan auringossa tai mädättää suljetussa jätesäkissä. Juuret voi toimittaa oman alueen jätekeskukseen. Jos kompostoi juuret omalla pihalla on varmistettava että kasvi ei lähde uuteen kasvuun eli juuri on pilkottu ja kuivatettu tai mädätetty kunnolla. Huomasin, että hyvin kosteaan ja mutaiseen maahan jäänyt ylös kaivettu jättiputki rupesi työntämään uutta lehteä, joten ylös kaivetut kannattaa tosiaan ensin käsitellä ennen niiden kompostointia.

Ja tietysti pitää muistaa suojautua jättiputkea käsitellessä!

Talvi ja jättiputki

Torstai 28.1.2016 klo 23:17 - Miia Korhonen

Talvi on hyvää aikaa suunnitella ensi kesän kuvioita jättiputken koealueelle Lahdessa. Toiveissa olisi saada jokin taho tai tahoja mukaan jollain lailla toimintaan. Ajatus voisi olla esimerkiksi, että ympäristöstään kiinnostunut yritys ostaisi Luontoturvalta työtunnin tai pari alueelle ja yritys olisi mukana kehittelemässä uusia ideoita ja tapoja torjuntaan.

Aluehan on huono esimerkki siitä mitä voi tapahtua, kun puutarhajätettä vie luontoon. Todennäköisesti jättiputki on päätynyt tällekin alueelle puutarhajätteen mukana tai vaihtoehtoisesti maansiirtojen seurauksena. Jotain hyvääkin asiassa on, alue sopii erinomaisesti koealueeksi, jossa etsitään jättiputkelle mahdollisimman ympäristöystävällisiä torjuntatapoja!

Muutamia ajatuksia on tullut mieleen, mitä uutta voisi kokeilla jättiputken torjunnassa, mutta ajatuksia täytyy vielä hieman jalostaa :) Sisäinen Pelle Peloton pyrkii esiin...

Tässä vielä lisää talvikuvia jättiputkista sekä koealueelta. Jättiputket ovat talvella kauniita, kun lumi koristelee ne eikä tarvitse varoa kivuliasta jättiputken kosketusta! Muista tarkkailla ympäristöäsi, saatat löytää yllättävistä paikoista kuivuneita paksuja rankoja, jotka tarkemmin katsottuna paljastuvatkin kesällä kukkineiksi jättiputkiksi!

Talvi on taittanut jättiputkenkin, joka on tehnyt tehtävänsä ja synnyttänyt kesällä kukinnon, kehittänyt siemenet ja mahdollistanut seuraavan jättiputkien sukupolven synnyn!

Tämä varsi on kesällä 2014 kukkineen jättiputken ja varsi on edelleen kuivuneena pystyssä! Väri vain on varressa haalistunut, mutta sitkeästi se törröttää yksin pellon reunassa pystyssä.

Vaikea uskoa, että kolmen kuukauden kuluttua jättiputki on herännyt talviuniltaan ja maalannut tämän maiseman vihreäksi räjähtävän nopealla kasvullaan!

Jättiputki joulun alla

Lauantai 19.12.2015 klo 22:18 - Miia Korhonen

Blogi jättiputkesta ja yrityksestä nimeltään Luontoturva Ky

Torstai 10.12.2015 klo 19:16 - Miia Korhonen

Luontoturva Ky yrityksen synty ja jättiputken koealue Lahdessa

Kiinnostukseni kasveihin ja rikkaruohoihin lähti varmasti jo lapsuudesta, silloin ei vieraslajeista puhuttukaan.  Muistan nyt jo edesmenneen mummoni olleen aina keväästä syksyyn mökillään kukkahattu päässä, saappaat jalassa, aseistautunut päästä varpaisiin rikkaruohon torjuntaan soveltuvilla välineillä. Mummoni antoi kyytiä kaikelle mikä uhkasi hänen komeaa perennapenkkiään tai vihannesmaitaan. Ei kasvanut porkkanan riveissä tai liljojen välissä rikkaruohoa. Torjunta-aineita ei käytetty vaan taisteluun käytiin hikipäässä harat ja kuokat viuhuen. Toisaalta yksi mummoni metodi rikkaruohojen torjunnassa oli syödä niitä. Eräätkin nokkoset ja voikukat ovat kulkeneet omankin ruuansulatuskanavani kautta.

Minäkin tähän taisteluun rikkaruohoja vastaan jouduin nuoruudessani osallistumaan, vaikka silloin olisin mieluimmin jossain varjoisassa nurkassa kirjoja lukenut. Samoin joka vuotinen perunan ja porkkanan kylvö ja nosto on piirtynyt mieleeni ikuisiksi ajoiksi. Parasta näissä, silloin työleireiksi kutsumissani ajan jaksoissa, oli mummon tekemät lihapullat, jonne olivat sekaan ne rikkaruohotkin joutuneet.

Oman mummonmökin hankkiessani sain mökin mukana jatkuvat riesat nimeltään vuohenputki, piparjuuri, nokkonen, voikukka sekä karhunköynnös (eli elämänlanka, kuristajakasvi, isokierto, rakkaalla lapsella on monta nimeä…). Nämä kasvit ne kasvoivatkin vallan hyvin kukkapenkeissä, marjapensaiden alla ja yleensäkin pitkin tonttia. Näiden torjuminen oli jatkuvaa taistelua ja tilanteen mukaan oli kuka kulloinkin niskanpäällä. Välillä hetken tuntui, että luonto on antautunut ja antaa minun päättää mitä missäkin kasvaa. Kunnes meni viikko ja huomasin taas jääneeni alakynteen. Sitkeällä taistelulla sain kuitenkin vallattua kukkapenkit itselleni vaikka se vaatikin jatkuvaa tarkkailua, herpaantua ei saanut.

Tämä sama tulee mieleen, kun puhutaan nyt niin paljon tapetilla olevista vieraskasvilajeista. Erityisen haitalliset vieraskasvilajit, kuten jättiputki, täytyy hävittää Suomesta. Siihen sopii aseeksi sama asenne, kuin se, millä mökilläni pääsin perennapenkkejäni piinaavista kasveista eroon eli sitkeä taistelu ja jatkuva tarkkailu. Helppoa jättiputken torjunta ei ole, eikä sitä hetkessä olla Suomesta hävitetty, mutta mahdollista sen hävittäminen on! Jos mummoni tontille olisi erehtynyt jättiputki tulemaan, olisi kasvi saanut varmasti pikaisen lähdön. Siinä olisi mummo kukkahattu vinossa, lapiolla aseistautuneena näyttänyt jättiputkelle kuka sillä tontilla se pomo olikaan.

Mummoni energia ja asenne mielessä perustin yrityksen nimeltään Luontoturva Ky. Perusajatuksena on torjua vieraskasvilajeja ympäristönäkökohdat huomioiden sekä opastaa ja luennoida aiheesta.

Tutustuin jättiputkeen jo useampi vuosi sitten ja torjuin sitä edellisessä työpaikassani. Päätettyäni opiskella vielä hortonomiksi näin kypsemmällä iällä, halusin tehdä opinnäytetyön jättiputken torjunnasta. Työ olikin helppo toteuttaa Lahdessa, jossa kaupunki on jo vuosia ollut mukana torjumassa jättiputkea. Lahden kaupungin tuella sain tehdä koealueen, jossa kokeilin erilaisia menetelmiä jättiputken torjuntaan.

Ajatuksena oli ja on edelleen, löytää jättiputkelle lisää luontoystävällisiä torjuntatapoja. Tiedetään, että torjunta-aineet, joissa on glyfosaattia, tehoavat jättiputkeen, mutta uskon, että on olemassa myös muita tehokkaita tapoja. Kunhan ne vain löydetään! Lahti on pohjavesialuetta ja siellä halutaan asiat tehdä mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja vastuullisesti. Kemiallista torjuntaa käytettäessä onkin tärkeää ottaa huomioon ympäristönäkökohdat ja tietysti myös itse torjujan terveys. Jättiputken torjunnassa voidaankin soveltaa integroitua kasvinsuojelua eli katsotaan tapauskohtaisesti millä keinolla tai eri keinojen yhdistämisellä torjutaan. Kemiallinen torjunta voi olla joissain tapauksissa se järkevin vaihtoehto, mutta myös mekaaniset toimenpiteet, kuten kaivaminen tai peittäminen voivat tulla kyseeseen. Keinon valintaan vaikuttavat esiintymän laajuus, sijainti, ympäröivä kasvusto sekä asiakkaan toiveet.

Perustettuani Luontoturva yrityksen jatkoin yhteistyötä Lahden kaupungin kanssa. Sain vuokrata Lahden  kaupungilta alueen, jonne olin perustanut kouluaikana jättiputken torjuntaa varten koealueen. Alueella kasvaa laaja jättiputkiesiintymä, joten sinne sai helposti tehtyä 33 kpl ruutuja, joiden koko on 3 x 4 metriä. Alueella kokeilin kesällä 2015 eri tuotteita jättiputken torjunnassa. Tuloksiin ja jättiputkeen pääsee tutustumaan opinnäytetyöni kautta tästä.

Keväällä 2016 näkee miten kesällä kokeilemani tavat ovat oikeasti tehonneet. Tämä blogi on perustettu siksi, että voin kertoa kuulumisia ja kokemuksia jättiputken koealueeltani. Tulen kuvien kera näyttämään miten jättiputken tunnistaa pienestä siementaimesta aina isoon 4 metriä korkeaksi yksilöksi asti. Havainnollistan myös erilaisia torjuntamenetelmiä joita käytän, sekä kerron erilaisista tekemistäni torjuntakokeista. Toivon myös, että Te lukijat kerrotte omista kokemuksistanne jättiputken tai muiden vieraskasvilajien kanssa ja mahdollisista ideoista ja ajatuksista, joita voisin kokeilla koealueellani.

Koealueeseen pääsee tutustumaan lehtiartikkelin kautta, jossa on alueelta otettua panoraamakuvaa.