Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Jättipalsamin torjunnan haasteet

Sunnuntai 18.9.2022 klo 13.07 - Miia Korhonen

Jättipalsamin torjuntakausi on tälle vuodelle ohi. Mietin torjunnan haasteita ja suurin on varmasti se, että torjunnassa ei riitä 95 % tulos vaan kasvi täytyy saada torjuttavalta alueelta 100 % pois. Yhtään siementä ei saa päästä maahan ja tämä on se ongelma erityisesti isoilla ja hankalakulkuisilla alueilla.

Olen tehnyt jättipalsamin torjuntaa Lahdessa luonnonsuojelualueilla useita vuosia. Alueet ovat laajoja, reheviä, osaksi hankalakulkuisia ja on todella haastavaa löytää korkean muun kasvillisuuden seasta ne viimeisetkin piileskelijät, jotka ovat pienimmillään n. 10 cm korkeita ja tekevät ehkä pari siementä. Mutta ne parikin siementä riittävät siihen, että seuraavana vuotena tulee uutta kasvua.

Kukkiva jättipalsami voi tosiaan olla kooltaan 10 cm – 3 m ja varren koko ero on huima. Ja vaikka kasvi viihtyy kosteilla alueilla niin kyllä se kuivemmassakin kasvaa, tosin huomattavasti pienempänä.

Haasteena on myös se, että torjuttavilla alueilla voi olla usean eri maanomistajan alueita ja kuitenkin kasvi täytyy saada torjuttua kokonaan alueelta. On hippasen turhauttavaa torjua osalta alueelta, jos vieressä on palsami pöheiköt, joita ei torjuta….

Kuvan alueella jättipalsamia torjutaan kunnan toimesta ojista ja tien varrelta, jotka ovat kunnan aluetta, mutta aidan takana täytyisi torjuntaa tehdä muun tahon toimesta.

Torjunnassa on otettava huomioon se, että niitettäessä liian ylhäältä katkaistu kasvi voi haarautuu ja tehdä uutta kasvua. Torjuttavilla alueilla täytyy käydä useaan kertaan kasvukaudessa.

Jättipalsamin juurihan on pieni ja kasvi on helppo kitkeä pois juurineen. Joskus sattuu näkemään maahan taipuneen kasvin, joka on tehnyt uudet juuret varren nivelkohdasta ja näky on aika hauska, taiteellinenkin. Juuret voivat olla kauniitakin :)

Asioita voi tosiaan esittää taiteenkin kautta ja tästä on esimerkki vuodelta 2017, jolloin Lahdessa ravintola Hiidenkivessä järjestettiin Luontoraivo valokuvanäyttely. Näyttelyssä esitettiin kasveista vähän erilaisia kuvia ja samalla annettiin myös tietoa kasveista. Näyttelyn järjesti ja kuvat kuvasi M.Marttinen. Luontoturva oli mukana antamassa tietoa kasveista.

Tuon näyttelyn kuvat on olemassa edelleen, ehkä ne pitäisi saada taas jonnekin esiin, vähän erilaisia kuvia.

Ja tietenkin torjunnan oikea-aikaisuus vaikuttaa torjunnan tulokseen. On turha enää niittää kasvustoja loppukesällä, kun kasvissa on jo siemenkodat muodostuneet ja siemenet sinkoaa ympäriinsä, kun kasviin koskeekin. Loppukesästä voi yrittää katkaista kukinnot siemenkotineen ja laittaa jätesäkkiin, jonka hävittää hallitusti loppuun asti eli laittaa omaan sekajäteastiaan tai toimittaa alueen jäteasemalle. Lahden alueen jäteaseman vieraslajien käsittelystä kirjoittelinkin aiemmin.

Jättipalsamista olen kirjoitellut useaan otteeseen männä vuosina ja niitä voi lueskella Luontoturvan blogista. Tässä esimerkiksi kirjoitus 2021.

Jos tänä vuonna jättipalsamin torjunta jäi tekemättä, niin ensi vuonna sitten vaan tarmolla toimiin jo alkukesästä :)

Kasvien leviäminen maansiirtojen mukana

Lauantai 3.9.2022 klo 9.30 - Miia Korhonen

Kasvien leviämisen väylät oli mielessä, kun ajelin Porvoossa. Monet kasvit päätyvät uusille alueille maansiirtojen mukana ja tämä tuli mieleen tästä kuvasta.

Alueelle on tehty uusi kevyen liikenteen väylä ja samalla tietysti on tuotu uutta maata. Useimmiten lupiini on se, joka lähtee kasvuun maansiirtojen jälkeen, mutta ei, täällä näyttääkin valtalaji olevan tomaatti. Myös muita puutarhankasveja on lähtenyt tällä alueella kasvuun.

Tämä kertoo siitä, että maan mukana on ollut erilaisia kasvien siemeniä, jotka eivät ole kompostointikäsittelyssä kuolleet. Tuotu maa-aines näyttikin todella muhevalta mullalta.

Tomaatinkin siemen on yllättävän kestävä ja joskus jonkun yksittäisen tomaatin näkee alueilla, jonne maata on tuotu. Missään en ole nähnyt tomaattia tässä mittakaavassa tien penkereillä, jossa se kasvoi paremmin kun omat kasvatetut tomaatit… Hauska näky, mutta kääntöpuolena on, että alueella on paljon kaurista ja peuraa, eikä niitä varmasti haluta houkutella tienlaitoihin syömään. Vahinkoriistapelto ei ole varmasti ollut ajatuksissa.

Esimerkki siitä, että maansiirtoja suunnitellessa myös kasvien siirtyminen on otettava huomioon. Tässä ei nyt haitalliseksi luokiteltuja vieraskasveja näkynyt, mutta on muistettava, että mitään vierasperäistä kasvia ei saa päästää leviämään luontoon.

Lepaan puutarhanäyttelyt 2022

Sunnuntai 14.8.2022 klo 11.34 - Miia Korhonen

Välillä on mukava päästä tekemään muutakin kuin haitallisten vieraskasvien torjuntaa. Lepaan puutarhanäyttelyssä 11-13.8.22 pääsikin taas Nekon osastolla esittelemään miten kasvit saa kasvamaan :) Nekohan on Hämeenlinnalainen perheyritys, joka on aloittanut toiminnan 1941.

Tänäkin päivänä tehdään lannoiteliuosta, jonka markkinointi alkoi 1962. Hyväksi havaitut tuotteet on suunnattu ammattiviljelijöille sekä kotikäyttöön. Valikoimissa on luomu- sekä tavanomaisia lannoitteita, joiden pakkauskoot vaihtelevat 250 ml kotikäyttöön tarkoitetusta pullosta 1000 l konttiin ammattiviljelijöille.

Nekon kasviravinne on ollut itsellä jo vuosia käytössä ja se käy kesäkukkien lisäksi myös vihanneksille, marjakasveille sekä viljoille.

Vaihtelua päätyöhön, kun yleensä joutuu miettimään miten jotkin kasvit saa hävitettyä niin on hyvä välillä saada taas tuntumaa siihen, mitä kasvit tarvitsevat kasvaakseen ja voidakseen hyvin. Nekon lannoitteisiin voi tutustua Neko.fi.

Neko myydään myös pyöräharaa, jonka kysyntä on selvästi kasvanut viime vuosina. Siitä sai Lepaallakin kertoa moneen otteeseen parin päivän aikana. Laite sopii rikkaruohon torjuntaan kasvimaalla, riviväleissä, hiekka / kivituhka / sorakäytävillä ja kukkapenkkien reunuksilla. Sillä saa kantattua käytävätkin helposti.

Seurakunnat ja kaupungit tuntuvat käyttävän enenevässä määrin pyöräharaa. Kirjoittelin sen tehokkuudesta verrattuna akkukäyttöiseen heiluriharaan jo 2016, siitä kokemuksesta voi lukea Nekon blogista ja katsoa videon pätkänkin kokeilusta.

Itse olen pyöräharaa käyttänyt rikkaruohojen lisäksi jättiputken taimien torjunnassa apuna, toimii siihenkin, jos maasto on sopiva. Aiheesta kirjoitelin Luontoturvan blogiin 2016. Tuossa kirjoituksessa kuvatulla alueella käyn edelleen kaksi kertaa kesässä tarkastamassa tilanteen ja kaivelemassa yksittäiset jättiputket pois, joita tulee edelleen maassa olevasta siemenpankista. Alueella on päässyt jättiputken siemeniä maahan viimeksi 2015 ja vielä muutaman vuoden voi varustautua siihen, että alueella täytyy käydä ja kuopasta kasvuun lähteneet jättikset pois. Pyörähara on ollut tuossa kohteessa alkuvaiheessa apuna siementaimien torjumisessa.

Töiden lomassa kerkesi Lepaalla ottamaan myös väriterapiaa kukkien muodossa, joita alueella on tietysti paljon.

Jos tämän kesän Lepaan näyttelyt jäi käymättä niin ensi vuonna sitten! Loppukesän väriloista saa ihailla Lepaalla vuosittain elokuussa. Lepaan puutarhanäyttelyä on järjestetty jo vuodesta 1964.

Lahti ja Hollola vieraslajien talkoot

Sunnuntai 17.7.2022 klo 15.03 - Miia Korhonen

Vielä kerkiää osallistumaan Lahdessa ja Hollolassa haitallisten vieraslajien talkoisiin.

18.7.22 maanantaina klo 17.30 Lahdessa talkoillaan jättipalsamin parissa Kerinkallion viljelypalstojen läheisyydessä (Kerinkallionpolku, viljelypalsta). Ota käsineet mukaan.

20.7.22 keskiviikkona klo 17.30 Lahdessa Ahtialassa Laitumen leikkialueen (Mustikkapolku) ympäristössä etsitään espanjansiruetanoita. Ota oma astia mukaan, mihin voi kerätä etanoita esim. tyhjä maitopurkki.

21.7.22 torstaina klo 17.30 Hollolassa ollaan jättipalsamin kimpussa Hedelmätarhan lammen (Hedelmätarhantie) ympäristössä sekä Kartanon viljelypalstojen ympäristössä, tapaaminen viljelypalstojen parkkialueella (Siementie). Ota käsineet mukaan.

Kaikissa paikoissa puhutaan myös muista alueen haitallisista vieraslajeista. Lahden talkoot järjestää Lahden kaupunki liittyen osallistuvaan budjetointiin (osbu), lisätietoa www.lahti.fi.

Hollolan talkoot järjestää Hollolan kunta. Talkoot liittyvät ELY:n myöntämään hankerahoitukseen jättipalsamin torjuntaan liittyen. Lisätietoa www.hollola.fi .

Talkoissa paikalla Miia Korhonen Luontoturva ky.

Tunnista kurtturuusu

Sunnuntai 3.7.2022 klo 19.53 - Miia Korhonen

Kurtturuususta puhutaan ja uutisoidaan paljon, koska kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi.

Huomattavaa kuitenkin on, että muita ruusuja ei ole säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi ja todellakaan kaikki ruusut eivät ole haitallisia ja nyt täytyykin miettiä, että tarvitseeko se oma ruusupensas poistaa vai ei.

Tunnistamisen kanssa painii moni ja tässä muutamia asioita, joiden perusteella siitä omasta ruusupuskasta voi yrittää tunnistaa, että onko se kurtturuusu.

Katso kukkaa, kurtturuusussa se on valkoinen tai aniliininpunainen (joskus myös vaaleanpunainen). Kukan väri on yllättävän vaikea määritellä sanallisesti, koska jos sanoo vaaleanpunainen tai aniliininpunainen voi sekin tarkoittaa jonkun silmissä ihan eri sävyä kuin toisen ja tietysti jokainen kasvikin on yksilö ja sävyerojakin voi niissä olla. Kukassa on kuitenkin 5 terälehteä.

Seuraavaksi katso lehteä, sen muotoa ja kokoa. Lehti on paksu, vahamaisen oloinen, uurteinen, kurttuinen, alapinnaltaan karvainen. Kokeile miltä lehti tuntuu kädessä.

Sitten katso kasvin vartta ja oksia. Kurtturuusulla on tiheäpiikkinen varsi. Piikit ovat suoria ja eri kokoisia.

Eri ruusuilla on myös eri näköiset ja kokoiset kiulukat eli marjat. Kurtturuusun marja on nauriin muotoinen ja siinä on sisällä kymmeniä siemeniä. Ja juuri nuo siemenet ovat se ongelma. Kurtturuusu leviää siemenistä lintujen levittämänä kauaksi istutus alueiltaan. Kotipihassa kasvin haitallisuutta ei aina huomaakaan, mutta se todellinen ongelma on nähtävissä luonnossa, jonne linnut ovat kasvin levittäneet.

Kurtturuusun marjat ovat isommat ja niitä on enemmän, kuin monessa muussa ruusussa. Yhteen marjaan mahtuu paljon siemeniä ja jos marjoja on yhdessä pensaassa satoja ellei tuhansia niin siemen määrät ovat valtavat.

Eli kun rupeat miettimään onko ruususi kurtturuusu, katso kasvin piikkejä, lehtiä, kasvutapaa, olemusta, kukkaa, kiulukkaa. Meillä on valtava määrä erilaisia ruusuja ja haitalliseksi säädetty on vain kurtturuusu, jota kylläkin on paljon aikoinaan istutettu niin kotipihoille kuin julkisillekin alueille.

Tässä vielä kuvia, joissa EI ole kurtturuusu ja miten voi ruusuja vertailla toisiinsa.

Punalehtiruususta olenkin kirjoitellut aikaisemmin blogissa ja siitä voi lukea tästä.

Ja vielä lopuksi, vertaile ruusujen piikkejä

Toivottavasti näistä ohjeista on apua kurtturuusun tunnistamiseen ja tässä muutama linkki lisää aiheeseen. Ylen sivuilla voi tehdä testin tunnistaako kurtturuusun ja vieraslajit.fi sivustolla on myös lisää aiheesta.

Lahti, osbu ja haitalliset vieraslajit

Keskiviikko 8.6.2022 klo 7.40 - Miia Korhonen

Osallistuvassa budjetoinnissa (Osbu) Lahdessa äänestettiin haitallisten vieraslajien talkoita järjestettäväksi kaupungin alueella ja sen tiimoilta järjestetään kesän aikana espanjansiruetanan torjuntatalkoot Ahtialassa Laitumen alueella, jättipalsamien torjuntatalkoot Kerinkalliolla ja Villähteellä sekä lupiinien torjuntatalkoot Salpausselän harjulla.

• Pohjoinen Lahti: espanjansiruetanat Laitumen leikkialue (Mustikkapolku) tiistai 7.6. ja keskiviikko 20.7. klo 17.30-19
• Itäinen Lahti: jättipalsamit Villähde Suppala matonpesupaikka (Suppalantie) maanantai 20.6. ja maanantai 11.7. klo 17.30-19
• Eteläinen Lahti: jättipalsamit Kerinkallion viljelypalstojen läheisyys (Kerinkallionpolku, viljelypalsta) keskiviikko 22.6. ja maanantai 18.7. klo 17.30-19
• Keskusta: Salpausselän lupiinit (Teivaankadun ja Teivaanmäen puistotien yhdyskohta, puomin luona) torstai 16.6. ja torstai 14.7. klo 17.30-19

Haitalliset vieraslajit puhuttavat asukkaita ja talkoiden lisäksi kaupungin alueille on viety 10 paikkaan jättipalsamin kitkentäkehikoita vastauksena asukkaiden kysymyksiin, siitä missä voisi omatoimisesti jättipalsamia torjua. Kehikoissa on ohjeet jättipalsamin tunnistamiseen ja kitkentäkehikon käyttöön. Kitkentäkehikot ovat myös osa valtakunnallista soolotalkoot kampanjaa.

Kitkentäkehikoiden paikat:

• Lehtolanpuiston leikkialue, Esikonkatu
• Lampipuiston leikkialue, Metsäpellontie
• Kiveriönkatu 13-15 takana oleva metsä, Mattilanmäki
• Kerinkallion polku, viljelypalstojen läheisyys
• Kaskenkaatajankatu alkupäässä
• Somerkatu päässä, kävelytien lähellä
• Sepänniemenkuja, urheilukentän ympäristö
• Suppalantie, matonpesupaikka
• Metsäpellonmäen leikkialue, Kuusirinteenkatu – Metsärinteenkatu välinen alue
• Mastokatu – Lehtiojantie välinen kävelytie, sillan läheisyydessä Lehtiojan palvelutalon lähellä

Osbu äänestyksen jättipalsamien talkoiden paikoilla on myös kitkentäkehikot, joten alueilla voi myös talkoilla omatoimisesti silloin, kun itselle parhaiten sopii.

Haitallisista vieraslajeista tiedotetaan myös maastokyltein, joita löytyy ulkoilureittien varsilta ja puistoista.

Lisää tietoa Lahden alueen haitallisten vieraslajien toimista löytyy www.lahti.fi sivustolta ja www.lahdenseudunluonto.fi .

Lisätietoja antaa myös Lahden kaupungin urakoitsija Luontoturva ky Miia Korhonen 050-9117782 www.luontoturva.fi miia.korhonen@luontoturva.com

Tulokset alueelta, jossa jättiputkea on torjuttu 8 vuotta

Sunnuntai 22.5.2022 klo 12.12 - Miia Korhonen

Kyllä tuli suuri tyytyväisyyden tunne, kun kävin tänään jättiputkien koealueella, jonne olin tekemässä ensimmäisen koeruudun syksyllä vuonna 2014. Alueelle oli levinnyt jättiputki vajaan hehtaarin alalle. Ensimmäisellä käynnillä 2014 ei voinut edes hahmottaa alueen laajuutta, koska sinne pääsi syksyllä, jolloin paikassa oli silmänkantamattomiin kukkivia jättiputkia, jotka peittivät näkyvyyden. Osaksi kasvit olivat ympäröivillä metsäalueilla.

Talven 2014 - 2015 aikana syntyi ajatus, että teen alueelle opinnäytetyön Hämeen ammattikorkeakoululle, jossa silloin opiskelin ja otan alueen kokonaan koekäyttöön. Syntyi opinnäytetyö: Jättiputken torjunta: Eri torjuntamenetelmien vaikutukset jättiputken kasvuun Lahden kaupungin koekentällä. Alueelle tein 33 koeruutua, jotka olivat kooltaan 3 x 4 metriä. Opinnäytetyön voi lukea tästä www.theseus.fi.

Paikallislehti Etelä-Suomen sanomat kiinnostui myös jättiputkien alueesta ja kirjoitti siitä jutun 24.7.2015

Alueella on päässyt jättiputken siemeniä viimeksi maahan 2014. Tänään 22.5.2022 oli ensimmäinen kevät, kun uusia keväällä kasvuun lähteneitä siementaimia ei löytynyt. Alue, jota tarkastan, on tosin laaja, noin hehtaarin, joten sieltä sen viimeisenkin jättiputken löytäminen jo taimena vaatii sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä eli työ ei vielä ole ohi. Alueen tarkkailu jatkuu edelleen vuosia ja käyn siellä tänäkin kesänä vielä pariin kertaan.

Jättiputkien koealue 20.5.2015 Lahti. Ruudutus tehty, jättiputkien torjuntamenetelmien kokeilu alkaa.

Jättiputkien koealue 22.5.2022 Lahti. Alue torjuttu jättiputkista. Tarkkailu jatkuu edelleen, oletettavaa on, että yksittäisiä kasveja löytyy vielä tulevina vuosina.

Tuli nostalginen olo, kun mietin, että täällä jättiputkimaassa on tullut tunti, jos toinenkin vietettyä vuosien varrella, mutta työ on kantanut hedelmää. Jos joku vielä väittää, että jättiputki ei ole hävitettävissä niin hän on väärässä 😊 Tulokset näyttävät, että jättiputki on hävitettävissä, mutta se vaatii suunnitelmallisuutta ja vuosikausien työn. Koealueella Luontoturva kokeili eri torjuntamenetelmiä vuosien ajan ja niistä tehokkaimmat ovat käytössä tänä päivänä.

Tässä kohtaa onkin paikallaan kiittää työn tilaajaa eli Lahden kaupunkia ja tarkemmin vielä metsätoimea, jonne vieraslajien torjunta kuuluu Lahdessa. Lahti on ollut edelläkävijä vieraslajien torjunnassa ja kaupungissa on nähty aihe tärkeänä ja urakoitsijalle on annettu mahdollisuus tehdä jättiputkien torjunta huolella. Kaikenlaisiin kokeiluihin ja uuteen ajatteluun on aina kannustettu ja siitä Luontoturva haluaakin nyt kiittää Lahden kaupungin metsäasiantuntijaa Markus Niemelää, joka on kokenut haitallisten vieraslajien torjunnan tärkeänä ja antanut mahdollisuuden työn ja menetelmien kehittämiseen.

Koealueiden ruudutus purettiin tammikuussa 2020, koska alueella nousi vain yksittäisiä kasveja. Raportin koealueen tapahtumista voi lukea tästä.

On ollut mielenkiintoista myös seurata, miten koealue muuttuu jättiputkien hävittyä alueelta. Ensimmäisten joukossa alueelle palautuivat vadelma, koivun sekä pajun taimet, poimulehti, metsäkurjenpolvi ja iloinen yllätys oli, että myös valkovuokko on löytänyt tiensä alueelle. Täytyy kesän mittaan seurata tarkemmin mitä kaikkea kasvillisuutta alueella on nyt. Ero on huikea, aikaisemmin jättiputki oli valtalaji ja nyt kasvillisuus on monipuolistunut.

Jättiputken hävittyä on lajisto monipuolistunut alueella.

Tämän koealueen perusteella voin sanoa, että jättiputken hävittäminen on mahdollista.

Tunnistatko nämä vieraslajit keväällä?

Keskiviikko 18.5.2022 klo 15.02 - Miia Korhonen

Kevät on ihan maailman parasta aikaa! Vaikka tämä kevät onkin hieman kylmän oloinen ollut, niin vieraskasvit on kyllä jo hyvässä kasvussa ja nyt niitä onkin helppo tunnistaa.

Olen kyllä siitä onnellisessa asemassa, että voin olla keväästä syksyyn ihan pihalla päivät pitkät 😊 Tässä kuvia mihin olen parina viime päivänä Lahden maastoissa törmännyt. Tunnistatko sinä nämä kasvit?

Jättipalsami (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

    

Jättiputki (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

Japanintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

Sahalinintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

  

Komealupiini (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

Kurtturuusu (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

Röyhytatar, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Lahdessa tämä laji levinnyt monin paikoin puutarhajätteen tai maansiirtojen mukana.

Japaninruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

Etelänruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

Kertaus vielä lopuksi vieraslajien määritelmistä. Tällä hetkellä haitallisiksi vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka löytyvät EU:n tai kansallisesti haitallisten lajien luetteloista ja näihin lajeihin kohdistuu laissa mainittu huolehtimisvelvollisuus eli lajit on torjuttava tai niiden leviäminen estettävä tietyin edellytyksin. Aiheesta voi lukea lisää vieraslajit.fi sivustolta.

Näiden lisäksi meillä on vieraslajeja, jotka on mainittu kansallisessa vieraslajistrategiassa, kuten etelänruttojuuri, mutta näistä lajeista käytetään pelkästään nimitystä vieraslaji ja näihin lajeihin ei liity samanlaista torjunta velvollisuutta, kuin EU:n tai kansallisen vieraslajien luettelon lajeihin.

Huomattavaa kuitenkin on, että vieraslajien riskienhallintalain ympäristöön päästämisen kielto 3 §, määrää, että mitään vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Eli ne kaikki tututkin puutarhankasvit täytyy käsitellä niin, että ne pysyvät istutusalueillaan.

Tästä hyvänä (tai huonona) esimerkkinä on juurikin röyhytatar tai tämä kuvassa oleva pikkutalvio, joka on suosittu puutarhankasvi, mutta leviää todella hanakasti. Kuvan paikassa Lahdessa kasvi on levinnyt luontoon ja hävittänyt alueelta valkovuokon lähes kokonaan.

Pikkutalvion leviämisestä olen kirjoittanut aikaisemminkin ja siitä voi lukea tästä.

Ja muistutuksena, kaikki puutarhajäte (myös haravointijäte) on käsiteltävä omalla tontilla tai vietävä alueen jäteasemalle. Haravointijäte mielletään helposti vain puiden lehdiksi, mutta haravoidessa maassa oleva siemenet ja juuren pätkät siirtyvät myös uusille alueille ja niin mm. pikkutalvio on levinnyt luontoon monessa paikassa. Eli jos joku kasvi tai puutarhajäte on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla.

Puutarhanhoito on ihanaa, mutta sitä pitää tehdä vastuullisesti ympäristö huomioiden.

Päijät-Hämeessä otetaan haravointi ja risujäte ilmaiseksi vastaan kotitalouksilta, katso lisää www.salpakierto.fi

Vieraslajien tiedotusta ja kevään ensimmäiset kasvuun lähtijät

Perjantai 6.5.2022 klo 8.06 - Miia Korhonen

Hitaasti on tuntunut etenevän tämä kevät, mutta kyllä se vielä sieltä tulee :) Ja niin tulee haitalliset vieraslajitkin. Niistä muistutellaan Lahdessa maastokyltein, joissa on yleistietoa vieraslajeista ja erillisinä kyltteinä yleisimmät alueen haitalliset vieraslajit ja myös lajeja, joihin vieraslajeja usein sekoitetaan. Kylttien paikat ja muutkin vieraslajeihin liittyvät tapahtumat näkyvät Lahden seudun luontoretkioppaasta www.lahdenseudunluonto.fi

Villähteellä Vanhankartanonpuistossa voi käydä katsomassa muun muassa miltä espanjansiruetana näyttikään ja miten sen voi erottaa metsäetanasta ja ukkoetanasta.

Vaikka kevät on odotuttanut itseään niin jättipalsamin ja sahalinintataren voi jo bongata kasvussa ainakin Lahden seudulla.

Jättipalsamin taimi on hyvin tunnistettavissa aikaisin keväällä

Sahalinintatar (entinen nimi jättitatar) lähtee aikaisin kasvuun

Nyt onkin hyvä aika pitää omaa ympäristöään silmällä, mitä kaikkea sieltä maanpovesta tänä keväänä nouseekaan. Yleisimmät haitalliset vieraskasvit on hyvä opetella tunnistamaan ja Lahdessa on tehty helpoksi opettelu, kun voi käydä vaikka maastotauluista vilkaisemassa ulkoilun lomassa mitkä olivatkaan ne lajit, jotka olisi hyvä tunnistaa.

Lahdessa Nastolan kirjastolla 26.4.22 puhetta espanjansiruetanasta ja haitallisista vieraskasveista

Tiistai 19.4.2022 klo 9.39 - Miia Korhonen

Kevät on käsillä ja nyt on hyvä aika palautella mieliin yleisimpiä haitallisia vieraskasveja ja myös miten sen espanjansiruetanan tunnistaakaan.

26.4.22 Lahdessa Nastolan kirjastolla olen kertomassa Lahden alueen haitallisista vieraskasveista ja espanjansiruetanasta, joka on valitettavasti yleistynyt myös Lahden alueella.

Viime kesänä espanjansiruetanaa sekoitettiin erityisesti metsäetanaan ja nyt voikin tulla kertaamaan Nastolan kirjastolle miten erottaa toisistaan espanjansiruetanan, joka on haitallinen vieraslaji ja harmittomat luonnonetanamme, kuten ukkoetanan ja metsäetanan toisistaan.

Kevään kasvatuskokeiluja

Maanantai 28.3.2022 klo 19.34 - Miia Korhonen

Kasvien lisääntyminen on kiehtova aihe ja näin kevään kynnyksellä se erityisesti tulee mieleen. Ystävän heittämä haaste, mitä hedelmätiskistä löytyviä trooppisia hedelmiä voi kasvattaa itse vaikkapa viherkasveiksi, sai vaihteeksi miettimään muitakin kuin niitä minuakin työllistäviä haitallisia vieraskasveja. Lähdinkin heti tarkastelemaan kaupan hedelmä valikoimaa ja sehän on valtava.

Monenlaisia herkullisia hedelmiä tuodaan meille ulkomailta. Siinä valikoimaa katsellessa mietin, että tämä ystävän antama haaste on siinä mielessä turvallinen kokeilu, että otan siemenet hedelmistä, jotka on kauppaketju tuonut Suomeen syönti tarkoituksessa.

Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että on hyvin tarkat säädökset siitä mitä ja miten saa kasveja, hedelmiä, marjoja jne. tuoda ulkomailta Suomeen. Vaikka reissussa näkisi miten ihania kasveja tai hedelmiä tahansa, täytyy malttaa ensin selvittää säädökset, jotka liittyvät aiheeseen. Ruokaviraston sivuilta voi katsoa kasvien, hedelmien ja marjojen tuontiin liittyvät rajoitukset, aiheesta on sivuille tehty myös hyvä video, joka havainnollistaa sitä, miksi rajoituksia tarvitaan.

Rupesin siis kokeilemaan trooppisten hedelmien kasvatusta siemenistä ja yllättävän hyvinhän se onnistuu. Granaattiomenassa on runsaasti siemeniä ja niiden itävyys näyttää olevan hyvä. Multaan laitetut siemenet lähti muutamassa viikossa kasvuun.

Granaattiomenan kasvatusta siemenistä

Mangon siementä suojaa tiivis kova kuori, joka pitää avata, jotta saa jättimäisen siemenen esiin. Multaan laitettuna tämäkin siemen lähti parissa viikossa kasvuun.

Mangon kasvatus siemenestä

Kokonaisesta ananaksesta voi varovasti vetää vihreän pään irti ja laittaa sen veteen niin juuret kasvavat parissa viikossa, jonka jälkeen se voidaankin laittaa multaan.

Ananaksen kasvatusta

Näissä trooppisten hedelmien kasvatus kokeiluissahan ei ole vaarana, että nämä kasvit pystyisivät leviämään Suomen luonnossa, vaikka vieraslajeja ovatkin. Ainakin toistaiseksi meidän ilmasto pitää siitä huolen, mutta ilmaston muuttuessa meille uudet lajit voivat tulevaisuudessa selviytyä ja lisääntyä täälläkin. Niin ja kaikki vieraslajithan eivät ole haitallisia, sekin on hyvä muistaa.

Olen tämän todennut ennenkin, mutta kerrataan vielä. Ennen kuin mitään kasveja kasvattaa täytyy selvittää millainen kasvi on kyseessä, miten se leviää ja miten leviäminen estetään. Ja se puutarhajäte… sehän käsitellään omalla tontilla tai viedään alueen jäteasemalle. No niin, trooppisista hedelmistä lähti ajatus puutarhajätteeseenkin, mutta ajankohtainen asia sekin taas kohta on :)

Näistä kasvatuksista ei satoa taida ihan heti tulla, mutta ehkä uusia viherkasveja kotiin kuitenkin. Avokado ja greippi onkin jo viime kevään kasvatuksia, jotka edelleen voivat hyvin. Pääsee sitä ainakin mielikuvamatkalle tropiikkiin, kun kasvattelee näitä kasveja.

Lahdessa haitallisista vieraslajeista tiedotusta 2022

Tiistai 1.3.2022 klo 9.33 - Miia Korhonen

Kevät tekee tuloaan ja haitallisten vieraslajien tiedotus käynnistyi Lahdessa alueen kirjastoissa. Kirjastoihin on viety vieraslajien tietoutta keväisin jo 7 vuotta.

Julkisiin tiloihin viedään tiedotusta myös rollup telineellä. Aikaisempina vuosina tällaista tiedotusta on tehty mm. puutarhamyymälässä ja alueen ammattikorkeakoulussa. Katsotaan mistä kaikkialta tänä keväänä voi tällaista telinettä bongata :)

Korona vaikutti edellisen vuoden tiedotukseen ja sen vuoksi tiedotusta siirrettiin ulkoilureittien varteen ja puistoihin, ajatuksella, että viedään tietoa sinne missä ihmiset liikkuvat. Tänä keväänä vieraslajeista tiedotusta järjestetäänkin Lahdessa monella tavoin. Alueen kirjastoissa on tietoa kevään ja alkukesän ajan ja tiedotus maastossa aloitetaan toukokuussa viime vuoden tapaan.

Nastolan kirjastolla (Toritie 6) puhutaan espanjansiruetanasta ja haitallisista vieraskasveista 26.4.2022 klo 17.30 - 18.30.

Asukas toiveita on tullut paikoista, joissa voisi omatoimisesti kitkeä jättipalsamia ja tätä varten viedään useaan paikkaan Lahdessa jättipalsamin kitkentäkehikoita. Kehikot viedään alueille 6.6.22 mennessä.

Osallistuvassa budjetoinnissa eli osbussa asukkaat olivat kehittämässä yhdessä Lahtea ja toiveena oli haitallisten vieraslajien talkoita, joita nyt järjestetään kesän 2022 aikana. Yhdessä talkoillaan lupiinin, jättipalsamin ja espanjansiruetanan torjunnassa.

Espanjansiruetanat on levinnyt Lahdessakin ja etanaroskiksia viedään viime vuoden tapaan Villähteelle ja Ahtialaan. Roskikset viedään paikoilleen 1.6.22 mennessä.

Kevään ja kesän edetessä keksitään ehkä vielä muitakin tapoja viedä vieraslajien tietoa eteenpäin ja asukkaidenkin toiveita pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan, jos niitä kesän mittaan tulee.

Lahdessa haitallisista vieraslajeista voi ilmoittaa e-palautteena www.lahti.fi

Mutta nyt vielä voi nauttia auringosta ja kerätä intoa kevään ja kesän touhuihin :)

Vieraskasvit viljelyssä

Maanantai 21.2.2022 klo 18.46 - Miia Korhonen

Ympäristöviisas viljelijä hankkeesta kirjoittelin Luontoturvan uutiset osioon. On hienoa, että tuossa hankkeessa tuodaan esiin asia, että myös viljelyssä täytyy ottaa huomioon haitalliset vieraskasvit. Itse olen aikoinaan opiskellut mm. puutarhuriksi ja valmistunut viljelypuolelta ja siksi tuo asia on lähellä sydäntä.

Viljelykiertoon tarvitaan usein mukaan jokin maanparannuskasvi ja uusia kasveja etsitään ja kokeillaan. Tämähän on tietysti hyvä asia, kunhan ennen kasvatus kokeiluja selvitetään tarkoin millainen kasvi on kyseessä, miten se leviää, miten leviäminen estetään ja mitkä kokemukset kasvista on maailmalla. Jos saadaan selville, että kyseisellä kasvilla on toivottuja ominaisuuksia, mutta sen on todettu leviävän aggressiivisesti ja on mahdollisesti aiheuttanut haittoja leviämisellään jossain päin maailmaa, niin siinä vaiheessa pitäisi todella pysähtyä miettimään ja etsiä jokin toinen kasvi.

Esimerkkinä tuosta on rehuvuohenherne, jolla on hyviä ominaisuuksia, mutta sen leviämiskyvyn vuoksi kasvi on luokiteltu ainakin Virossa haitalliseksi. Meilläkin rehuvuohenherne on levinnyt jo monin paikoin ja itsekin sitä olen bongannut luontoon levinneenä.

Rehuvuohenherne voi luontoon levitessään muodostua haitalliseksi

Vieraskasvit voivat tietysti levitä montaa reittiä ja ympäristöviisas viljelijä uutiskirjeessäkin muistutetaan, että vieraskasvien leviämisreitti voi löytyä luonnonmonimuotoisuuspeltojen siemenseoksista tai linnuille tarkoitetuista siemenseoksista. Uusia vieraskasveja varmasti saamme tulevaisuudessakin ja onneksi kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia, mutta aina jotkin lajit voivat viihtyä täällä niin hyvin, että muodostuvat ongelmallisiksi. Onkin hyvä miettiä miten omissa toimissa voi estää vieraslajien leviämisen, pitää silmällä sitä omaa ympäristöä ja tunnistaa ainakin ne yleisimmät haitalliset vieraskasvit.

Ja kohtahan se on taas kevät ja päästään ihmettelemään mitä kaikkea sieltä maasta tänä vuonna nouseekaan :)

Hyvää joulua!

Keskiviikko 15.12.2021 klo 11.57 - Miia Korhonen

Hyvää joulua! Innostuin tekemään joulukortteja akryyliväreillä ja käytin Luontoturvan logoa joulupallojen painamiseen :) Logossahan on tyylitelty versio jättiputken kukinnosta eli ei pääse aihe unohtumaan talvellakaan... Kevättä kohden siis!

Logosta ajatusta joulukortteihin ja jättiputkiin

Kurtturuusu talvella ja kesäloma

Sunnuntai 5.12.2021 klo 16.04 - Miia Korhonen

Nyt on hyvä aika pitää kesäloma, hengähtää tovi ja valmistautua jouluun. Vaikka lomalla on, niin silti sitä talvimaisemastakin pistää merkille esimerkiksi kurtturuusun.

Talvi on jäädyttänyt kurtturuusun marjat ja tehnyt niihin kauniin valkoisen hunnun. Marjat eli kiulukat säilyvätkin pensaissa kiinni pitkälle talveen ja siellä kuoren sisällä ovat siemenet, jotka eivät pakkasesta välitä vaan suorastaan tarvitsevat sitä. Kurtturuusun siemen tarvitsee itääkseen kylmäkäsittelyn ja meidän talvihan sen hoitaa ihan luonnostaan.

Kurtturuusuhan leviää siemenistä lintujen levittämänä pitkiäkin matkoja ja tuota kurtturuusupensas rivistöä, kun katselin, niin siinä oli vielä satoja marjoja. Mietiskelin, miten kauaksi tuosta paikasta kurtturuusu vielä leviääkään, vaikka juuri tuossa istutetulla alueella se ei ongelmia tuo. Ehkä läheisillä harjuilla kurtturuusua jo löytyykin luontoon levinneenä.

Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä 1.6.2022 alkaen, ehkä tuokin kurtturuusuistutus hävitetään ennen sitä.

Mutta tälläkin kesälomalla on päässyt auringosta nauttimaan, tosin hippasen kylmää on ollut, mutta luonto on niin kaunis!

Nyt on kerennyt tekemään joulun askarruksia ja niistä perinteisesti näin joulun alla kirjoitelen Neko Oy:n facebook sivuille. Joulukorttivimma ja kukkahässäkkä on synnyttänyt kaikenlaista ja niistä on riittänyt jaettavaa useammallekin taholle 😊 Tässä unohtuu hetkeksi haitalliset vieraskasvit ja voi askarrella kaikkea kivaa!

Rauhaisaa adventtia ja talven jatkoa!

Jättiputken torjuntaa peittämällä

Maanantai 25.10.2021 klo 16.42 - Miia Korhonen

Talvi rupeaa tekemään tuloaan ja kohta onkin kesäloman aika 😊 Vielä on kuitenkin hyvää aikaa tehdä jättiputken torjuntaa peittämällä. Kävin tänään peittelemässä ojan pientareet, joissa kasvoi jättiputkea.

Peittäminen valikoitui täällä torjuntakeinoksi, koska muut tavat alueella ei olisi toimineet. Kemiallista torjuntaa pyrin välttämään viimeiseen asti eikä tällä alueella olisi sellaiselle ollut perusteitakaan. Jättiputken saa kyllä hävitettyä muutenkin. Kasvien kaivaminen juurineen on tällä alueella huono vaihtoehto, koska siementä on päässyt maahan ojan pientareilla eli taimea on tulossa paljon tulevina vuosina. Ojan pientareet on myös pehmeät ja jatkuva kaivaminen olisi voinut saada pientareet sortumaan.

Peittäminen siis tuntui sopivimmalta tässä. Keväällä täytyy katsoa, miten paljon jättiputken taimia nousee muualla alueella ja peittää tarvittaessa lisää. Peiton ulkopuolella kasvavat yksittäiset kasvit sitten vain kaivetaan pois.

Peittämistä olen tehnyt tänäkin kesänä useammassa kohteessa. Tässä vähän samantyylinen paikka Heinolasta.

Näissä kohteissa peittomateriaalina on ollut ökolys maatuva katekangas, jota mainostetaan biohajoavaksi. Itsellä on tuosta kankaasta 7 vuoden kokemus ja se on pitänyt jättiputken kasvun hyvin. Tosin ihan varma en ole kankaalle annetusta käyttöiästä, kankaanhan pitäisi biohajota ja kompostoitua eli sitä ei tarvitsisi poistaa, mutta ainakaan vielä 7 vuoden jälkeen kangas ei ole vielä hävinnyt mihinkään. Seurataan siis tilannetta. Monesti kysytään kauanko jättiputken kasvustot pitää olla peitettynä. Kiveen kirjoitettua ohjetta aiheeseen ei varmaankaan ole, mutta itse lähtisin siitä, että pitäisin alueet peitettynä ainakin 5 vuotta ja senkin jälkeen tarkkailisin aluetta. Jos uutta kasvua näkyy niin sitten yksittäiset vaan lapiolla pois juurineen.

Itse kyllä pidän peittämistä toimivana ratkaisuna jättiputken torjunnassa alueilla, joihin tuollainen torjunta sopii. Tietysti siinäkin joutuu sellaisen ajatuksen kanssa painimaan, että mitä peittomateriaalia käyttää. Mikromuovin haitat, kun rupeavat olemaan tuttu käsite jo monille. Torjunnassa yleensäkin joutuu ajattelemaan, että mennään pienimmän pahan kautta ja jotta haitalliset vieraskasvit saadaan hävitettyä joltain alueelta, niin jotain käytännön toimiahan siinä tarvitsee aina tehdä. Pelkkä tiukka noituminen ei vielä ole auttanut. Parastahan olisi tietysti ennaltaehkäisy eli jaetaan tietoa vieraskasvien haitoista ja leviämisen tavoista, jotta tällaisia tämän päivän kohteita ei enää vastaisuudessa pääsisi tulemaan.

Tiedotusta haitallisista vieraskasveista on Lahdessakin tehty monin eri tavoin ja siitä edellisessä kirjotuksessa jotain kerroinkin. Maastotauluja vietiin kesällä ympäri kaupunkia paikkoihin, joissa ihmisiä liikkuu ja tämä tiedotustapa onkin saanut kiitosta asukkailta. Siitä voi vilkaista lisää uutiset osiosta.

Muistutuksen vielä: varmistetaan, että ne puutarhankasvit pysyvät alueilla, jonne ne ovat istutettu. Tutustutaan huolella kasviin mitä ollaan pihalle tuomassa, miten se leviää, mitkä ovat juuri sen kasvin ominaisuudet. Ja se todella tärkeä asia: puutarhajäte (myös haravointijäte) on käsiteltävä omalla tontilla tai vietävä alueen jäteasemalle, sitä EI saa viedä tontin ulkopuolelle. Jos kaikki sisäistäisivät tämän asian, vähentyisi vieraskasvien leviäminen luonnossa.

Nautitaan syksystä ja odotellaan talvea, kyllä se sieltä tulee!

Lahden kaupungin toimesta haitallisten vieraslajien asialla

Torstai 30.9.2021 klo 16.37 - Miia Korhonen

On ollut mukava huomata, että vieraslajien mahdollisista haitoista puhutaan yhä enemmän ja tiedotusta sekä tapahtumia aiheeseen liittyen tehdään ympäri Suomen.

Perinteisesti keväällä ja kesällä aihe on enemmän pinnalla, mutta nyt on haitallisista vieraslajeista puhuttu näin syksymmälläkin, mikä on hieno juttu! Syyskuun aikana Lahdessa on vieraslajeista jaettu tietoa uuden Kivimaan koulun avajaisissa, Villähteellä ympäristöviikolla etanatalkoiden merkeissä sekä ryhmäkoti Hakamaan tilan ympäristöpäivänä.

Erityisen mukavalta tuntuu, että on päässyt kouluille viemään tietoa vieraslajeista ja toivottavasti päästään ensi keväänä jatkamaan jo perinteeksi tullutta jättipalsamin kitkentää viimeisinä koulupäivinä. Korona tietysti on sotkenut tuon jo parina keväänä, mutta ehkä sitten ensi vuonna taas 😊

On hienoa, että alueen asukkaat huomioivat lähiympäristöään ja ajatus espanjansiruetana talkoista lähtikin Villähteen asukkailta. Kannattaa siis olla yhteyksissä aktiivisesti oman alueensa kuntaan ja puuhata vaikka sinne omaan ympäristöönsä talkoita ja tapahtumia.

Ryhmäkoti Hakamaan tilaan oli mukava päästä tutustumaan ja siellä vieraslajeihin tutustumisen lomassa sainkin kierroksen tilan ympäristössä. Onpa mukava juttu, että tällaisia ympäristöpäiviä puuhataan jonne myös haitallisia vieraslajeja pääsee esittelemään!

Lahden kaupunkihan tukee kaikkea tällaista ja kaupungin toimesta olen ollut näissäkin tapahtumissa mukana. Lahden alueella olevat asukasyhdistykset, koulut, päiväkodit ym. tahot voivat ottaa kaupunkiin yhteyttä, jos haluavat omiin tapahtumiinsa mukaan tietoa haitallisista vieraslajeista. Myös minun kautta menee aiheeseen liittyvää viestiä kaupungille miia.korhonen@luontoturva.com

Haitallisiin vieraslajeihin liittyvissä asioissa voi Lahden kaupungille laittaa viestiä e-palautteena www.lahti.fi

Tiedätkö miksi jättipalsami on haitallinen vieraskasvi?

Perjantai 27.8.2021 klo 17.56 - Miia Korhonen

Jättipalsamin vaaleanpunaiset kasvustot näkyvät maastossa näin loppukesästä pitkien matkojen päähän. Lähemmäksi mennessä ja kasvia koskettaessa joutuukin siemensateeseen, kun kypsät siemenet sinkoutuvat useiden metrien päähän. Ei jättipalsamia turhaan sanota paukkukasviksi 😊

Jättipalsamin pulleista siemenkodista sinkoaa siemeniä loppukesästä

Vieläkin aina välillä kysellään, että miksi ei anneta minkään kauniin kasvin olla, vaan kaikki täytyy hävittää. Kauneushan on katsojan silmässä ja jättipalsamikin on tuotu puutarhankasviksi Suomeen. Puutarhoista kasvi on sitten nopeasti levinnyt luontoon ja vaikka se kaunis kasvi onkin, niin on se myös luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Siihen on syynsä, miksi jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi. Niin kuin jo totesin, niin tämä kasvi leviää nopeasti siemenistä vallaten isoja alueita estäen tehokkaasti muiden kasvien kasvua. Kosteat alueet on jättipalsamin suosikkeja, mutta kyllä se menestyy kuivemmillakin paikoilla. Joskus voi nähdä miten jättipalsami on vallannut metsäalueita hakkuiden jälkeen ja kun se pääsee hakkuuaukealle, niin se estää metsäpuiden taimien kasvun.

Alakoulun opettajan kanssa puhuessani tuli hyvää näkemystä asiaan, kun ope, joka on monta vuotta kerännyt oppilaiden kanssa kasvioita, kertoi, että alueella ei kasva enää mitään muuta kuin jättipalsamia ja kasvion keruuseen täytyy lähteä nykyään pidemmälle. Jättipalsami on siis vallannut alueen ja syrjäyttänyt alkuperäisen kasvillisuuden. Aina kun jokin alkuperäinen kasvi häviää tai vähenee niin se vaikuttaa myös alueen hyönteistöön, joilla vähenee ruoka. Hyönteisten väheneminen vaikuttaa tietysti myös hyönteisiä syöviin eläimiin. Ja mihin se taas sitten vaikuttaa… Eli ketju on pitkä mitä muutoksia tapahtuu, kun jokin vieraskasvi leviää ja syrjäyttää alkuperäisen kasvillisuuden.

Ojien varsissa jättipalsamin leviäminen alkaa harmittomasti muutamasta kasvista, jotka on ihan hauskankin näköisiä virtaavan veden äärellä. Jos näitä muutamia ensimmäisiä kasveja ei hävitä on parin vuoden päästä näky jo ihan toinen. Yhdessä kasvissa voi olla parikin sataa siementä ja ne pari harmitonta kaunista kasvia on seuraavana vuonna jo saanut kaverikseen satoja uusia kasveja. Ja sitä seuraavina vuosina tuhansia….

Jättipalsamilla on pienet juuret, jotka ei ojan pientareilla tue ojaa, jolloin ojan seinämät rupeavat rapautumaan. Tämä voi vaikuttaa vesistöihin joihin ojat laskee vetensä. Maa-ainesta päätyy vesistöihin ja se voi ruveta samentamaan vettä, mikä taas voi vaikuttaa vaikka kalan kutuun. Eli ongelma on paljon isompi, kuin voisi äkkiseltään kuvitellakaan.

Jättipalsamilla on pieni juuri ja se voi kasvattaa juuret myös varren nivelväleistä

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka leviää siemenistä. Siemen elää maassa pari vuotta itämiskykyisenä. Torjunnassa tärkeintä on estää siementen maahan pääsy ja torjunta kannattaakin aloittaa alkukesästä ennen kuin kasvi on ruvennut kukkimaan tai kukinnan alkuvaiheessa. Loppukesästä torjunta on liian myöhäistä, kun kasvi räjäyttää siemenet ympäriinsä, kun menee lähellekään. Nyt voi bongata alueita, joissa jättipalsamia on ja keväällä sitten tarttua tomerasti toimeen.

Jättipalsamin hävittämisestä Lahdessa luonnonsuojelualueilla kirjoittelin Lahden seudun luontosivuille. Kitkentä ja niittäminen on tuonut hyviä tuloksia ja monesta paikasta jättipalsami on jo saatu hävitettyä!

Merrasojan varrelta, Lahdesta, kokemuksia jättipalsamin torjumisesta vuodelta 2018 voi lukea tästä.

Tiedätkö miksi kurtturuusu on haitallinen vieraskasvi?

Keskiviikko 11.8.2021 klo 18.14 - Miia Korhonen

Kesän aikana olen käynyt useamman keskustelun siitä, miksi kurtturuusua on hävitettävä. Kurtturuusuhan on ollut pihojemme ja ympäristömme koristeena jo kymmeniä vuosia. Kestävänä ja kauniisti kukkivana kasvina sitä on istutettu pihoihin, viherkaistoille, kaupunkien istutuksiin, alikulkukäytävien penkereille, parkkipaikkojen reunamille ja näkeepä sitä alueiden jakajana liikunta-alueillakin.

Moni on ihmetellyt sitä, että miksi nyt pitäisi hävittää kasvi, joka on ollut omalla pihalla kymmeniä vuosia eikä siitä ole ihmeemmin haittaa ollut, kunhan nyt muistaa pensaan ympäriltä työnnellä ruohonleikkurilla juurivesat säännöllisesti matalaksi, että kasvi ei pääse levittäytymään liikaa.

Kertauksena siis, ongelmahan ei välttämättä näykään siinä kotipihassa vaan varsinaisena ongelmana on kasvin tuottamat marjat eli kiulukat ja niiden sisällä olevat siemenet. Marjat ja siemenet kelpaavat hyvin linnuille ravinnoksi, joka tietysti sinänsä on hyvä juttu, mutta syödyt siemenet eivät sula linnun ruuansulatusjärjestelmässä. Linnut syövät siemenet ja lentävät pitkiäkin matkoja ympäriinsä ja ulostaessa sitten siirtyy itämiskykyiset siemenet alueille missä linnut ovat lennelleet.

Yhdessä marjassa eli kiulukassa voi olla jopa 60-70 siementä ja istutetussa pensasryhmässä voi olla tuhansia marjoja.

Eli se kotipihassa ihastuttavasti kukkinut kurtturuusu saattaakin olla kymmenien kilometrien päässä luontoon levinneiden uusien pensaiden äiti. Tämä on hyvin näkyvissä Lahdessa Vesijärven saaristossa sekä Salpausselän harjulla. Kurtturuusu on levinnyt Lahdenkin seudulla jo monin paikon luontoon ja leviäminen jatkuu edelleen.

Jokainen, jolla kurtturuusu pensas on, tietää miten piikikkäästä kaverista on kyse. Ei tee mieli kulkea ruusupensaan läpi. Se yksi linnun toimittama pienen pieni siemen vaikkapa tuolla Salpausselän harjulla tai Vesijärven saarella saa aikaan vuosien saatossa läpitunkemattoman ryteikön, joka myös estää muiden kasvien kasvua. Sitten kun siemeniä päätyy luontoon satoja ja tuhansia voi kuvitella millainen on näky kahdenkymmenen vuoden päästä alueilla, jonne ne ruusun siemenet on päätyneet. Kurtturuusuhan tekee myös juurivesaa ja valtaa alaa itselleen myös vaakajuurella.

Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Kurtturuusua ja sen valkokukkaista muotoa ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolme vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022 alkaen. Lisätietoa vieraslajilaista- ja asetuksesta sekä kurtturuususta vieraslajit sivustolta.

Haitallisten vieraslajien listoille päätyneet kasvit ovat siellä ihan todetusta syystä eikä kurtturuusunkaan kohdalla kyse ole kasvivihasta vaan siitä tosiasiasta, että kyseinen kasvi luontoon levitessään aiheuttaa haittaa alkuperäiselle lajistolle, mutta myös estää alueiden virkistyskäyttöä. Eli kyllä, ne kotipihassakin olevat kurttikset täytyy poistaa.

Kurtturuusustahan olen kirjoitellut useaan otteeseen, tunnistamisesta ja muusta voi lukea tästä.

Jättiputken kukintojen poisto ja pyjamalude

Torstai 29.7.2021 klo 19.23 - Miia Korhonen

Jättiputken kukinnoissa pörrää aina kaikenlaisia hyönteisiä. Tänään kukintoja poistaessa kiinnitin huomiota pyjamaluteisiin, joita oli kymmeniä. Pyjamalude on ainakin itselle uusi tuttavuus ja vasta tänä kesänä niitä olen bongannut. Googlettelemalla selvisi, että pyjamalude on uusi tulokas Suomessa ja sen pääasiallista ravintoa on sarjakukkaiset kasvit, joihin jättiputkikin kuuluu. Pyjamalude on siis kasvinsyöjä. Sekä aikuiset että nymfit imevät ravinteita kasvista, myös sen hedelmistä ja siemenistä. Vuohenputkella olen näitä luteita myös nähnyt.

Pyjamalude jättiputken kukinnolla, jossa siemenet ovat jo kehittyneet

Pyjamalude on hauskannäköinen ja jotenkin samaistun siihen 😊 Sillähän on väritys vähän samanlainen kuin minun yöpuvussa, jossa niiiin hyvin viihdyn. Joskus naapuri sanoikin, että minua se ei nää kuin työpuku tai yöpuku päällä :D Tuo on tietysti niin totta näin kesäaikaan. Kesä on työsesonkia ja jos ei ole oranssi työpuku päällä niin on pyjamaluteen kaltainen yöpuku päällä.

Vielä muistutuksena jättiputken kukintojen poistoon. Jos jättiputken kukinnon poistaa liian aikaisin niin kasvilla on voimaa tehdä vielä uusi kukinto, joka voi nousta ihan maanrajasta ja on tietysti paljon pienempi kuin alkuperäinen kukinto, mutta siementä on noissa uusissakin kukinnoissa runsaasti. Eli kukinnon poisto kannattaa tehdä vasta siinä vaiheessa kun kukinto on ruvennut ruskettumaan, mutta ei niin myöhään, että siemenet jo tippuvat maahan kun kukinnon katkaisee. Tietysti voi katkaista kukinnon aikaisemmin ja sitten poistaa myös uudet tulevat kukinnot tai poistaa kukinnon ja kaivaa kasvin maasta juurineen pois, jolloin uutta kukintoa ei pääse tulemaan.

Meillä esiintyy pääasiassa kaukasianjättiputkea ja sehän kuolee kerran kukittuaan. Torjunnassa tärkeintä onkin estää siementen maahan pääsy.

Ja kukinnot kerätään jätesäkkiin ja toimitetaan jäteasemalle, pienet määrät voi laittaa omaan sekajäteastiaan. Toiset polttavat kukinnot, mutta tänä kesänä tulen teko on tainnut olla koko maassa kiellettyä. Polttaessa on varmistettava, että koko kukinto myös palaa. Märät kasvin osat tuppaavat palamaan huonosti. Tosin märkyydestä ei ole tänä kesänä kiusaa ole ollut.

Jättiputken kukintojen poistosta olen kirjoitellut monta kertaa, tässä muutama juttu vuodelta 2018 ja 2016.

Pyjamaluteesta Luontoportin verkkolehdessä.