Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Sahalinintataren torjuntakokeilu

Tiistai 20.7.2021 klo 18.24 - Miia Korhonen

Asikkalassa Aurinkovuoren alueella on menossa sahalinintataren torjuntakokeilu peittämällä. Asikkalan kunta haki ja sai hankkeeseen ELYn rahoitusta.

ELY myöntää vuosittain rahoitusta haitallisten vieraslajien varsinaisiin torjuntatoimenpiteisiin että hankkeisiin, joilla seurataan ja varmistetaan torjunnan tuloksia. Avustusta voidaan myöntää myös vieraslajineuvontaan. Hanke voi olla myös jälkiseurantahanke tai uusien torjuntamenetelmien kokeiluhanke. Aiheesta lisää ELYn sivuilta.

Torjuntakokeilu käynnistettiin huhtikuussa 2021 alueen raivauksella. Sahalinintatar on levinnyt alueella laajasti. Peittomateriaalin soveltuvuutta torjuntaan kokeillaan ensin pienillä alueilla. Jos peitto ja kiinnikkeet pitävät tataren kasvun voidaan peittää laajemmin koko rinne, jossa tatarta kasvaa.

Sahalinintataren torjuntakokeilu aloitettiin 22.4.2021 Asikkalassa

Toistaiseksi peitto on pitänyt tataret allaan. Haasteena tulee olemaan se, että tatar tahtoo lähteä kasvuun peitettyjen alueiden ulkopuolella. On mahdoton sanoa miten pitkälle kasvin juuret ovat jo levinneet. Peittoaluetta täytyy sitten vain jatkaa tarpeen mukaan.

Torjuntakokeen peittojen tarkastus 20.7.2021

Nyt aluetta tarkkaillaan ja katsotaan mitä mieltä tatar on uudesta peitteestään. Alueella on muitakin haitallisia vieraslajeja. Jättipalsamia, komealupiinia ja kurtturuusua torjutaan myös.

Tästä kuvasta voikin kokeilla mitä vieraslajeja kuvasta löytyy ja mitkä ovat luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi?

Jos sahalinintatar on vieraampi kasvi, niin siitä löytyy kuvia Luontoturvan valokuva-albumista.

Tunnistatko jättiputken?

Keskiviikko 30.6.2021 klo 20.45 - Miia Korhonen

Jättiputki on aloittanut kukinnan ja kukkivia jättiputkia onkin nyt helppo tunnistaa. Tämä komea yksilö kasvoi Hämeenlinna-Lahti tien varrella Hollolassa. Otin kuvan kasvista ennen kuin siitä poistettiin kukinto ja kaivettiin juurineen pois. Se oli tämän kasvin loppu.

Jos jättiputki olisi saanut tuossa kukkia ja siementää olisi se tiennyt koko lähitienoolle tuleville vuosille paljon uusia jättiputken alkuja. Nyt saatiin pysäytettyä leviäminen.

Jättiputkesta ja sen haitallisuudesta puhutaan paljon ja ihmiset havainnoivatkin entistä enemmän ympäristöään. Joskus jättiputki sekoitetaan idänukonputkeen tai karhunputkeen. Myös isot takiaiset / ohdakkeet tuo välillä ilmoituksia. Olenkin kirjoitellut aiheesta useaan otteeseen Luontoturvan blogiin ja nyt voikin tarkistaa mihin kasveihin jättiputkea on männä vuosina sekoitettu, kirjoitus 2020, 2019, 2017, 2016.

Lahdessa, Hennalassa, kasvaa näin komea idänukonputki, joka EI siis ole haitallinen vieraslaji. Muistuttaa kyllä jättiputkea, mutta noista blogikirjoituksista voi tarkistaa mihin kannattaa kiinnittää huomiota kasveja tunnistaessa.

Idänukonputki, ei haitallinen vieraslaji

Ainakin Päijät-Hämeen suunnalla idänukonputki on yleinen laji, jota näkee paljon mm. tienpientareilla.

Nyt sitä kesän lämpöä riittää, nautitaan siis auringosta varastoon talven varalle :)

Kontiolahdella puhuttiin haitallisista vieraskasveista yhteinen ympäristö hankkeessa

Keskiviikko 23.6.2021 klo 13.57 - Miia Korhonen

Olipas mukava päästä Joensuun nurkille Kontiolahdelle puhumaan haitallisista vieraslajeista:)

Yhteinen ympäristö - elinvoimaa ympäristöstä hanke on alkanut keväällä 2019. Hanke tähtää elinkeinomahdollisuuksien kehittämiseen Pohjois-Karjalan maaseutualueilla. Tavoitteena on kehittää uusia ympäristöyritystoiminnanmuotoja ja lisätä palveluntarjoajia sekä uusien yrittäjien että nykyisten yrittäjien palvelutarjonnan kasvattamisen kautta.

Hanketta toteuttavat Maaseudun Sivistysliitto ja ProAgria Itä-Suomi, Maa- ja kotitalousnaiset, ja sitä rahoittaa Euroopan maaseuturahasto, Joensuun seudun maaseutupalvelut, Keski-Karjalan maaseutupalvelut ja Nurmeksen kaupunki. Lisää aiheesta voi lukea https://msl.fi/ymparisto/ymparistoyrittajyys/yhteinen-ymparisto/

Kuuma hellepäivä sattui koulutuspäivälle ja Mönnin kylätalon ympäristössä hiki virtasikin, kun kävimme tutustumassa alueen haitallisiin vieraslajeihin. Komealupiini, jättipalsami ja jättiputki löytyivät läheltä ja niiden tunnistamisesta, torjunnasta ja leviämisestä puhuttiin.

Antti Suontama, Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö, esitteli alueen haitallisten vieraskasvien paikkoja.

On hienoa, että vieraskasvien mahdollisista haitoista puhutaan yhä enemmän ja asiaa tiedostetaan. Aiheeseen liittyen on ilahduttavan paljon tullut uusia hankkeita, kuten tämäkin yhteinen ympäristö hanke ja siinä sitä taas tieto leviää eteenpäin.

Kontiolahden kunnassakin haitallisten vieraslajien työ on käynnissä ja aiheesta kerrotaan kunnan sivuilla. Kunnalle on tehty myös vieraslajistrategia, joka on ladattavissa tästä.

On aina hienoa päästä uusiin maisemiin ja puhua haitallisista vieraskasveista, kiitos kaikille mukavasta päivästä!

Vesijärvi-viikolla OP:n väki kävi kitkemässä jättipalsamia

Sunnuntai 13.6.2021 klo 19.55 - Miia Korhonen

Vesijärvi-viikkoa on taas vietetty ja ilo oli olla mukana Hollolassa Hedelmätarhan lammella reippaiden Päijät-Hämeen Osuuspankin naisten kanssa 😊 Jättipalsami on Hedelmätarhan lammen ympäristössä levinnyt ja sitä porukalla oltiin kitkemässä. Tällaisia yrityksien tempauksia täytyisi järjestää lisää! Siinä tulee työkavereitten kanssa yhdessäoloa ulkona ja samalla pidetään luonnosta huolta. Hyvä OP:n väki! Ja myös hyttyset pitivät meistä….

Vesijärvi-viikon tapahtumista lisää kuvia ja juttua löytyy https://www.facebook.com/VesijarviViikko sekä www.vesijarvi.fi

Metsäetana ja ukkoetana eivät ole haitallisia vieraslajeja

Torstai 20.5.2021 klo 20.30 - Miia Korhonen

Lahdessa ja myös monessa muussa kaupungissa tiedotetaan espanjansiruetanasta, joka on haitallinen vieraslaji, mutta on hyvä tiedostaa, että meillä on myös kookkaita luonnonetanoita, jotka eivät ole haitallisia.

Metsäetanat ovat liikkeellä keväästä syksyyn ja niihin voikin törmätä metsässä, lenkkipoluilla ja joskus kotipihassakin. Metsäetana on väriltään kellertävän ruskehtava, kooltaan noin 5 cm pitkä, sillä on tyypillisesti kyljissä tummemmat kylkijuovat, mutta jotkin yksilöt voivat olla myös yksivärisiä. Tämän etanan erittämä limavana on oranssi.

Sateinen ja kostea ilma on parasta aikaa etanoiden bongaamiseen ja omassa lähiympäristössään voikin tutustua erilaisiin etanoihin, joita Suomen luonnossa on 22 lajia. Metsäetana on yleisin ja siksi siihen useimmiten törmääkin.

Metsäetana ei ole haitallinen, älä hävitä!

Ukkoetana on kookas luonnonlajimme, joka voi olla pituudeltaan 15 cm ja väri vaihtelee harmaan, ruskean ja mustan sävyissä. Värityksessä näkyy tyypillisesti katkonaisia pitkittäisjuovia. Harvemmin jotkin yksilöt ovat täysin mustia tai vaaleita ilman katkoviivoja. Ukkoetana kuuluu harjaetanoihin ja sen selässä on nähtävissä pitkittäin menevä harjas, häntäpää on terävä. Lima on sitkeää ja kirkasta. Hengitysaukko on kilven takaosassa.

Ukkoetana ei ole haitallinen, älä hävitä!

Metsäetana ja ukkoetana ovat luonnonlajejamme ja niitä ei ole tarpeen hävittää.

Espanjansiruetana on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi kansallisessa vieraslajiluettelossa. Kooltaan aikuinen espanjansiruetana on noin 10-15 cm, väriltään punertavan tummanruskea tai jopa musta. Hengitysaukko on kilven etupäässä. Häntäpää on pyöreäreunainen.

Espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji

Etanoista tietoa ja kuvia löytyy muun muassa ötökkätieto.fi, Suomenluonto.fi, Laji.fi

Kevään ensimmäiset vieraskasvit

Torstai 15.4.2021 klo 20.05 - Miia Korhonen

No niin, se on varmasti kevät saapunut tällekin vuodelle, kun bongasin ensimmäisen jättiputken taimen 😊 Viime vuona 2020 ensimmäinen jättis osui silmiin 19.4 eli melko lailla aikataulussa ollaan. Menneiden vuosien kevät kuulumisia voi lukaista vaikkapa vuoden 2019 kirjoituksesta.

Näin keväällä aina hämmästelee kasvun ihmettä ja havainnoi mitä kaikkea sitä sieltä maasta ponnistaakaan. Jättiputken lisäksi ällistelin etelänruttojuurta, joka myös lähtee aikaisin kasvuun ja on väriläiskä muuten vielä niin harmaassa maastossa.

Etelänruttojuurihan on vieraslaji ja sitä ei saa päästää leviämään luontoon. Tässä onkin hyvä muistuttaa, että kaikki puutarhankasvit täytyy pysyä istutusalueillaan, niitä ei saa päästää leviämään luontoon. Puutarhajätteen oikein käsittelystä muistutellaan Lahdessakin maastoon laitettavilla kylteillä.

Kuvan alueella luontoon oli levinnyt puutarhojen tavallinen koristekasvi, pikkutalvio, joka on kaunis, mutta nopeasti leviävä maanpeittokasvi. Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana leviävät monet vieraskasvitkin, kuten kuvan pikkutalviokin ja ne tavallisetkin puutarhankasvit voivat muodostua haitallisiksi ympäristössä mihin ne eivät kuulu.

Vieraslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä on hyvä muistuttaa, EU:n vieraslajiluettelo ja kansallinen vieraslajiluettelo sisältää lajit, joihin lainsäädäntö kohdistuu.

EU:n vieraslajiluettelo sisältää ne EU:ssa haitalliseksi säädetyt vieraslajit, joihin EU:n vieraslajiasetusta sovelletaan. Vieraslajiluettelosta on säädetty EU:n komission erillisellä asetuksella. EU:n vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan.

Kansallinen vieraslajiluettelo sisältää ne haitalliset vieraslajit, jotka eivät kuulu EU:n vieraslajiluetteloon, mutta joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina. Kansallisesta vieraslajiluettelosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kansallista vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan.

Vieraslajistrategiassa on haitallisiksi luokitellut vieraslajit, joita ei ainakaan toistaiseksi ole otettu kumpaankaan vieraslajiluetteloon, eivät ole säädösten kaikkien kieltojen alaisia. Näitä vieraslajeja koskee ainoastaan vieraslajien riskienhallintalain 3 §, jossa säädetään kielto päästää tällainen vieraslaji leviämään ympäristöön.

Keväällä tiedotusta haitallisista vieraslajeista Lahdessa

Tiistai 9.3.2021 klo 19.20 - Miia Korhonen

Kevättä kohden mennessä Lahdessa jatketaan tiedotusta haitallisista vieraskasveista. Korona tilanteen vuoksi yleisötapahtumia ei tällä hetkellä voida järjestää. Kirjastoihin on ollut tarkoitus viedä tiedotusta, mutta maaliskuun ajalta sitäkin on siirretty. Korona tilanteen ja rajoitusten puitteissa yritetään kuitenkin kevään ja kesän aikana jatkaa tiedotusta alueen kirjastoissakin. 

Maaliskuussa voi kuitenkin käydä katselemassa Nastolan vanhan kunnantalon ikkunoista mitkä olivatkaan ne yleisimmät haitalliset vieraskasvit Lahden seudulla ja miltä näyttikään espanjansiruetana.

Kevättä odotellessa voi muistella miltä kasvit näyttävätkään keväällä lähtiessään kasvuun. Tunnistatko nämä kasvit?

Jos kasvien nimet ovat hukassa, ne löytyvät Lahden seudun luontosivuilta.

Aurinkoisia kevät päiviä!

Porvoonjoki, kurtturuusu ja muita haitallisia vieraskasveja

Maanantai 1.3.2021 klo 19.41 - Miia Korhonen

Kevättä on jo ilmassa ja sää houkuttelee ulkoilemaan. Vaikka ei työasioissa liikkuisikaan niin ainahan sitä bongailee haitallisia vieraskasvejakin 😊 Porvoon kauniissa maisemissa kuljin ja silmiin osui sieltäkin kurtturuusu. Mieleen tuli, että tuosta Porvoonjoen penkereeltä sitä onkin hankala torjua ja tuollaisilla vaikeasti torjuttavilla alueilla kannattaakin kurtturuusun leviämiseen puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eli jo silloin, kun näkyvissä on vasta se ensimmäinen hento varsi.

Kurtturuususta olen kirjoitellut aikaisemminkin, viimeksi lokakuussa, kun kävin Hangossa. Juttua siitä ja kurtturuusun tunnistamisesta sekä Panu Kuntun asiantuntijalausunnosta Turun Sanomissa aiheeseen liittyen voi lukea tästä.

Porvoonjokea katsellessa tuli mieleen, että jokihan on 143 km pitkä ja alkulähteet sijaitsee Salpausselällä, kulkien usean kunnan alueella. Joen reitistä Lahden alueella voi lukea Lahden seudun luontosivuilta.

Itsekin olen Porvoonjokeen tutustunut mm. Lahdessa, jossa monet pienemmät ojat laskevat Porvoonjokeen ja tuollaisen laskuojan varrella on ollut yksi kaupungin pahimmista jättiputkien esiintymistä. Jättiputket on saatu tuolta kyseiseltä alueelta hallintaan 5 vuoden tehokkaalla torjunnalla, mutta yksittäisiä kasveja lähtee alueella edelleen kasvuun ja aluetta torjutaan ja tarkkaillaan vielä tulevaisuudessakin. Torjuntamenetelmänä alueella on ollut peittäminen sekä kaivaminen. Torjunta aloitettiin 2016 ja siitä voi lukea Luontoturvan blogista lisää.

Myös jättipalsamia on Porvoonjoen varrella useassakin kohtaa ja kun muistetaan, että veden mukana liikkuvat myös haitallisten vieraskasvien siemenet, niin kyllähän siellä joen varrella varmasti useammankin kunnan alueelta löytyy useampiakin haitallisia vieraskasveja.

Joidenkin kasvien siemenet voivat kulkeutua vedessä pitkiäkin matkoja ja kurtturuusu on tästä hyvä tai siis huono esimerkki.

Olihan siellä Porvoossa tietysti kaikkea muutakin nähtävää kuin kurtturuusu ja sai ihastella vanhoja rakennuksia ja ympäristöä.

Porvoon maisemia

Nautitaan ulkoilmasta, kevät tekee jo tuloaan!

Lahdessa maksuttomia kompostointikursseja

Tiistai 23.2.2021 klo 15.35 - Miia Korhonen

Lahdessa pääsee tänäkin vuonna maksuttomille kompostointikursseille. Koulutusta on sekä verkossa, että yleisötapahtumana (jos korona tilanne sen sallii).

Kurssit järjestää Salpakierto Oy ja ne toteuttaa Lahden 4H-yhdistys.

Ensimmäinen kurssi toteutetaan verkkokoulutuksena ja toinen järjestetään Yli-Marolassa, Lahdessa (Neljänkaivonkatu 47, Lahti).

Kurssit sopivat kaikille kompostoinnista kiinnostuneille, erityisesti aloitteleville kompostoijille. Kurssilla opitaan ruokajätteen ja lehtijätteen kompostoinnista; kompostin perustamisesta, hoidosta ja ongelmakohdista. Tutustutaanpa kurssilla myös matokompostointiin, joka mahdollistaa kompostoinnin sisätiloissa.

Kevään 2021 kompostointikurssit

• to 15.4. klo 17-19 HUOM! verkkokurssi (ilm. viimeistään 8.4.)

• la 24.4. klo 13-15 (ilm. viimeistään 24.4.)

Järjestettyjen kurssien lisäksi Salpakierto Oy:n toimialueella toimivat omakoti- tai muut yhdistykset voivat tilata maksuttoman kompostointiluennon vähintään 10 hengen ryhmälle.

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa salpakierto.fi/neuvonta/ kompostointikurssit

Lahdessa haitallisista vieraskasveista tiedotusta 2021

Perjantai 29.1.2021 klo 11.55 - Miia Korhonen

Kevät on jo taas ajatuksissa, vaikka lunta työntää taivaalta 😊 Kevättä lähestyessä tulee ajankohtaiseksi miettiä, miten sitä tänä vuonna jaetaan haitallisista vieraskasveista asukkaille tietoa Lahdessa. Vuosia on jo viety tietoa alueen kirjastoihin ja julkisiin tiloihin ja samaa jatketaan tänäkin vuonna. Korona voi tietysti muuttaa suunnitelmia, mutta positiivisen kautta mennään ja tiedotusta suunnitellaan.

Varmistuneita paikkoja Lahdessa, joissa tietoa haitallisista vieraskasveista jaetaan on tässä:

Launeen kirjasto 1 – 28.3.2021 (Aurakatu 11)  

Nastolan kirjasto 1 – 28.3.2021 (Laturintie 1)

Ahtialan kirjasto 29.3 – 25.4.2021 (Alasenkatu 2)  

Renkomäen kirjasto 27.4 – 23.5.2021 (Orimattilankatu 103) 

Jalkarannan kirjasto 27.4 – 23.5.2021 (Sarvikuja 1) 

Lahden palvelutori 3 - 21.5.2021 Kauppakeskus Trio, 2.krs. Vesku-Aukio, (Aleksanterinkatu 18)

Kärpäsen kirjasto 25.5 – 20.6.2021 (Kasakkamäentie 16)

Mukkulan kirjasto 25.5 – 20.6.2021 (Tuhtokatu 2)  

Lahden kaupunginkirjasto 1 – 29.6.2021 (Kirkkokatu 31)

Muitakin paikkoja suunnitellaan, mutta tästä on hyvä aloittaa. Vuosittain tiedotusmateriaalia ja kuvia uusitaan ja päivitetään, joten joka vuosi löytyy uutta katseltavaa kaikille. Samalla muistutetaan puutarhajätteen oikein käsittelystä.

Viime keväänä haitallisten vieraskasvien tiedotus ja yleisötilaisuudet jäi pitämättä korona tilanteen vuoksi, mutta kesällä sentään saatiin Lahden pääkirjastossa jaettua tietoa.

Aurinkoa ja kevättä kohden siis!

Tunnistatko haitallisten vieraskasvien siemenet?

Tiistai 24.11.2020 klo 15.46 - Miia Korhonen

Talvea kohden mennään ja nyt on taas aikaa istahtaa tietokoneen ääreen. Monet haitalliset vieraskasvit leviävät siemenistä, mutta kuinka moni tietää miltä minkäkin kasvin siemen näyttää ja mitkä ovat siementen yleisimmät leviämisen väylät? Aihetta voi kerrata kesän kirjotuksestani.

Aihehan on ajankohtainen. Luonnossa liikkuessa ei tule ajateltua, että samalla me itse voimmekin levittää haitallisiakin vieraskasveja eteenpäin. Monet tutut "pahikset" leviää siemenistä ja siemenet ovat päätyneet loppukesästä maahan. Nyt kun lumikaan ei ole vielä maassa, ainakaan täällä Lahden korkeuksille, maa on märkää ja kengissä on syvät pitourat.... Kaikenlaista tarttuu kengän pohjiin ja voihan sieltä löytyä jonkun tutunkin kasvin siemeniä, kuten lupiinin tai jättipalsamin. Siemenet sitten tippuvat jonnekin ja siitä alkaakin kasvin uusi elämä uudella alueella.

Kuvassa on jättiputken siemeniä ja saappaani kärki

Kuivatin ja laminoin muutaman yleisemmän haitallisen vieraskasvin siemeniä ihan vain sen vuoksi, jotta pystyn näyttämään miltä minkäkin kasvin siemenet näyttävät. Korona on sotkenut Luontoturvan tilauksista järjestämiä haitallisten vieraslajien tiedotusnäyttelyitä ja luentoja, mutta kun tilanne taas joskus normalisoituu niin näitäkin siemeniä voi käydä hypistelemässä ihan paikan päällä.

Jättiputken siemen on hyvin kevyt ja litteä, lupiinin ja jättipalsamin siemenet taas näyttävät pieniltä pippureilta. Nämä kaikki siemenet liikkuvat ihmisten, koneiden, eläinten, maansiirtojen, puutarhajätteen, veden mukana uusille alueille. Kurtturuusun siemen kelluu hyvin ja on myös lintujen herkkua päätyen veden ja lintujen mukana kauaksikin emokasvista. Siitä juttua Panu Kuntun kertomana voi lukea tästä.

Kuvasta muuten huomaa, että nyt on työhommissa maastokausi ohi, kynnet on lakattu :)

Leviämisen väylistä ja tiedottamisen tärkeydestä kirjoittelin laajemmin juttua viime vuoden puolella, vilkaise se tästä.

Ja jouluun on enää kuukausi ja sittenhän on jo taas melkein kevät! Marraskuun ihanuutta ikuistin samalla kun pulahdin uimaan. Hieman viileältä vesi tuntui....

Iloa ja valoa pimeyteen, nautitaan tästäkin :)

Kurtturuusu ongelmana

Perjantai 23.10.2020 klo 14.10 - Miia Korhonen

Kurtturuusun ongelmallisuus tuli todettua Hangon rannoilla käydessä. Äkkiä katsottuna valtalajina näytti olevan juurikin kurtturuusu useammassakin kohdassa ja kymmenien ellei satojen metrien matkalla.

Kurtturuusuhan on kotoisin Koillis-Aasiasta ja alkuperäisellä levinneisyysalueellaan Tyynen valtameren äärellä se kasvaa hiekkaisilla ja soraisilla merenrannoilla. Suomeen kasvi on tuotu koristekasviksi, mutta erinomaisen leviämiskykynsä avulla kasvista on tullut todellinen ongelma monin paikoin.

Kurtturuusu leviää vaakajuurella sekä siemenistä lintujen levittämänä. Siemenet levivävät myös vesiteitse kelluen vedessä ja ajelehtien pitkiäkin matkoja uusille alueille.

Panu Kunttu kertoi Turun Sanomissa hyvin kurtturuusun ongelmallisuudesta. Kuntun mukaan ruusun kiulukka eli "ruusunmarja" houkuttelee esimerkiksi viherpeippoja, ja ennen pitkää ulosteen mukana poistuva siemen säilyy suolistossa itämiskykyisenä.

– Kun viherpeippo syö kurtturuusun siemeniä, niin ne saattavat kulkeutua jopa 200 kilometriä linnun mukana, Kunttu huomauttaa.

Matka riittää esimerkiksi Tampereelta Selkämeren tai Saaristomeren ulkosaaristoon tai Kajaanista Perämeren Hailuotoon.

Vesistöjen varsilla levittäytyminen onnistuu myös vesitse, sillä kiulukka pysyy pinnalla jopa kymmenen kuukautta. Siinä ajassa virta, tuuli ja aallot ehtivät viedä pitkälle, kertoo Kunttu.

Kurtturuusun ongelmista puhuttaessa mainitaan erityisesti saaristot ja rannikot, mutta niin kuin olen ennenkin kirjoitellut niin ongelma on kyllä jo siirtynyt myös sisämaahan. Lahdenkin seudulla on paljon vesistöä ja rantaa sekä harjuja, joissa näkyy jo nyt kurtturuusun leviäminen.

Kurtturuusu Salpausselän harjulla

Kurtturuusua Lahdessa Vesijärven rannalla

Kurtturuusun tunnistamisesta tulee aina välillä kysymyksiä minullekin ja tässä muutama asia, johon voi kiinnittää huomiota, jos miettii mikä ruusu on kyseessä.

Kurtturuusun kukka on väriltään vaaleanpunainen (Rosa rugosa) tai valkoinen (Rosa rugosa f. alba) ja kukassa on 5 terälehteä.

Lehdet ovat syvän vihreitä, uurteisia, paksuja. Kiulukat eli marjat ovat nauriin muotoisia. Varressa on tiheästi erikokoisia piikkejä.

Nythän on hyvä muistaa, että kaikki ruusut eivät ole haitallisia vieraskasveja. Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on luokiteltu kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. On kuitenkin paljon muita ruusulajikkeita, joita ei ole luokiteltu haitallisiksi.

Jalostettu tarhakurtturuusu, ei haitallinen. Katso kukan terälehtien määrää.

Kuvan ruususta voi jo kukan terälehtien määrästä huomata, että kyseessä ei ole haitalliseksi luokiteltu ruusu.

Kurtturuususta lisää tietoa www.vieraslajit.fi

Marunatuoksukki

Sunnuntai 4.10.2020 klo 11.30 - Miia Korhonen

Marunatuoksukkiin (Artemisia vulgaris) olen harvemmin törmännyt, mutta nyt oli niin hyvä mahdollisuus ottaa kasvista kuvia, että oli pakko räpsiä tuntomerkeistä kuvaa.

Marunatuoksukin tähkämäiset kukinnot

Marunatuoksukki on kotoisin Pohjois-Amerikasta, Suomeen kasvi voi kulkeutua linnunsiementen mukana. On esitetty arvioita, että siemenet voivat säilyä maaperässä elinkykyisinä jopa 40 vuotta. Kasvi on pystykasvuinen ja haaroittuva. Korkeutta voi olla yli metrin.

Marunatuoksukki on asterikasveihin kuuluva kasvi, joka voi allergisoida voimakkaasti. Kasvi muistuttaa pujoa. Herkimmät voivat saada kosketuksesta iho-oireita.

Marunatuoksukin lehti ja varsi

Kasvi on yksivuotinen ja leviää siemenistä. Myöhään kukkivana kasvina se ei kerkiä tuottamaan itävää siementä Suomessa tällä hetkellä, ilmaston muuttuessa voi tilanne olla toinen. Esiintymiä täytyy tarkkailla ja ryhtyä torjuntatoimiin, jos kasvi rupeaa tuottamaan itämiskykyisiä siemeniä ja leviämään.

Kuvauspaikalle kasvi on voinut päätyä jossain vaiheessa linnunsiemenien mukana. Alueella on vanha pihapiiri, jossa on kaiveltu maata ja ehkä siemen on odotellut jo vuosia maassa saadakseen hyvät kasvuun lähtö olosuhteet. Maanmuokkauksen myötä siemen on voinut päätyä pintaan ja saada potkua itämiseen ja kasvuun. Aluetta tarkkaillaan ja katsotaan mitä sieltä ensi vuonna nousee.

Lisää kuvia kasvista on Luontoturvan kuva-albumissa.

Kasvit on kyllä kiehtovia ja aina kun törmää itselle uuteen kasviin vaikkapa kotipihassa, niin kannattaa ryhtyä selvittelemään mikä kasvi on kyseessä. Isoilta harmeilta voi välttyä, jos haitalliset ja helposti leviävät kasvit tunnistaa jo ensimmäisestä yksilöstä.

Marunatuoksukista voi ilmoittaa havaintoja Turun yliopiston siitepölytiedotukseen siitepolytiedotus@utu.fi tai 050 345 2398. Ilmoituksessa tulee kertoa kasvin löytöpaikka (katuosoite ja kuvaus löytöpaikasta tai GPS-koordinaatit), kasvien lukumäärä ja löytäjän yhteystiedot mahdollisia lisätietoja varten. Lajinmäärityksen varmistamiseksi ilmoitukseen on hyvä liittää mukaan kuva, mikäli se vain on mahdollista.

Myös vieraslajit.fi sivustolle voi kasvin havainnot ilmoittaa.

Espanjansiruetana vai ukkoetana?

Tiistai 1.9.2020 klo 16.22 - Miia Korhonen

Yhä useammassa paikassa voi törmätä espanjansiruetanaan, joka on haitallinen vieraslaji ja jota kuullaan joskus sanottavan "tappajaetanaksi". Lahdessakin uusia esiintymiä on tullut kesän aikana tietoon. Espanjansiruetanan hävittäminen on melkoisen työlästä, jos se on päässyt leviämään jo laajoille alueille. Torjunnassa tarvitaan silloin alueen asukkaiden apua.

Espanjansiruetana haitallinen vieraslaji

Lahdessa tiedotusta aiheesta on viety maastoon alueille, joista on tullut ilmoituksia espanjansiruetanoista.Tärkeää on kertoa myös ukkoetanasta, joka ei ole haitallinen.

Torjunnasta on saatu myös hyviä kokemuksia. 2016 löytyi Lahdesta alue, jossa poimin siruetanoita ämpärikaupalla. Alueelle oli tuotu paljon puujätettä, jonka alla etanat munivat ja viihtyivät hyvin. Alue siistittiin ja puujäte vietiin suoraan polttoon alueen jäteasemalle, jotta jätteen mukana ei päässyt leviämään etanat tai niiden munat.

Jatkuvan keräämisen ja alueen siistimisen lisäksi käytettiin ferramol etanansyöttiraetta, jota laitettiin heti keväällä, kun etanat heräilee / kuoriutuu munista. Toinen kierros raetta laitettiin kesällä ja vielä loppukesästä kertaalleen. Alueelta on löytynyt tänäkin kesänä muutama etana, mutta alkutilanteeseen nähden tilanne on parantunut paljon. Hankalaksi kokokaan etanoiden hävittämisen alueelta tekee se, että alue on moottoritien penkereen läheisyydessä, jossa on paljon kivikkoon muodostuneita maakuoppia eli etanoille on siellä paljon kosteita kuoppia elää ja talvehtia.

Kerää espanjansiruetanat astiaan (maito/mehu/muovipurkki yms.), jossa on ruokaetikkaa pohjalla. Etana kuolee heti jouduttuaan etikkaan. Laita astia ja kuolleet etanat sekajätteeseen. Huomioi, että maitopurkista voi vuotaa läpi etikkaa.

Asutusalueilla kaikkien alueen tahojen olisi osallistuttava espanjansiruetanan hävitystalkoisiin. Torjunnasta ja viime vuoden tunnelmista voi lukea lisää tästä.

Niin kuin jo tuossa aikaisemmin totesin, että meidän luonnon etana, ukkoetana, EI ole haitallinen ja sitä ei ole tarpeen hävittää.

Opettele siis erottamaan ukkoetana ja espanjansiruetana toisistaan ja vilkaise kirjoitukseni aiheesta tästä.

Lehtokotilosta ja espanjansiruetanasta voi lukea kirjottamastani jutusta Nekon blogista. Neko on Hämeenlinnalainen perheyritys, joka valmistaa ja jälleenmyy puutarhatuotteita.

Haitalliset vieraskasvit ja siementen leviäminen

Maanantai 31.8.2020 klo 15.22 - Miia Korhonen

Nyt onkin taas hyvä aika muistuttaa miten haitalliset vieraskasvit päätyvätkään aina vaan uusille alueille. Ensin on tietysti selvitettävä miten mikäkin kasvi leviää. Meistä jokainen voi tahtomattaan levittää siemenestä leviäviä kasveja uusille alueille. Yleisimminhän se tapahtuu niin, että kävellään jonkin alueen läpi ja siemenet tarttuvat kengän pohjiin, vaatteisiin, eläinten turkkiin. Jossain vaiheessa meidän kävelyreittiä siemenet sitten tippuvat maahan ja jatkavat elämää siinä.

Jättipalsami ampuu juuri nyt siemeniään monen metrin päähän. Jos kasvi on lähellä tien reunaa, siirtyy siemenet helposti ihmisten ja myös ajoneuvojen mukana eteenpäin. Maansiirrot, puutarhajäte ja virtaava vesi on tietysti myös niitä leviämisen väyliä.

Jättipalsamista ja sen torjunnasta Lahdessa kirjoittelin myös Nekon blogiin. Neko on Hämeenlinnalainen pieni perheyritys, joka toimii puutarhatuotteiden valmistajana ja jälleenmyyjänä.

Jättipalsami leviää siemenistä

Komealupiini leviää myös siemenestä ja nythän sen siemenpalot on jo auenneet tai aukeamassa ja siemenet varisseet maahan. Samat leviämisen väylät kuin jättipalsamillakin.

Komealupiini leviää siemenistä

Jättiputkenkin siemenet rupeavat olemaan jo kypsiä ja siemenet varisevat maahan.

Jättiputki leviää siemenistä

Kurtturuusu pääsee leviämään ilmateitse kauaksikin, kun linnut syövät marjat ja samalla siemenet. Siemenet eivät sula linnun ruuansulatusjärjestelmässä, joten ne päätyvät jonnekin linnun lentoreitin varteen.

Kurtturuusu leviää siemenistä

Kannattaakin ottaa selvää kasvien leviämistavoista ja miettiä miten juuri minä itse voin estää osaltani leviämistä.

Kurtturuusua rantahiekalla

Tiistai 28.7.2020 klo 19.16 - Miia Korhonen

Kurtturuusua pidettiin pitkään etupäässä rannikon ongelmana. Valitettavasti ongelma on myös sisämaassakin ja siihen törmään ainakin viikottain.

Aina kannattaa ilmoittaa havaitsemansa haitalliset vieraslajit ja miten / minne niitä ilmoitetaan niin siitä voi lukaista Luontoturvan uutisista.

Lahden alueella kun paljon hääräilen, niin täällä voi ilmoittaa vieraslajeista e-palautteena Lahti.fi sivuston kautta. Joskus ilmoituksia tulee minulle sähköpostinkin kautta ja ne myös menee kaupungin tietoon.

Yksi ilmoitus koski rantahiekalle levinnyttä kurtturuusua ja ilmoitetusta paikasta kaivelinkin lapiolla ruusun taimia pois. Ilmoitus tuli onneksi siinä vaiheessa, kun kurtturuusut olivat vasta pieniä ja ne oli helppo kaivaa juurineen pois hiekasta.

Torjunta on aina helpompaa, jos haitallinen kasvi ei ole kerennyt levitä vielä laajalle alueelle ja on vasta taimi asteella. Tämän vuoksi on tärkeää ilmoittaa kaikki haitallisten vieraslajien havainnot.

Luontoturvan valokuva-albumissa on kuvia kurtturuususta. Huomioi, että kaikki ruusut eivät ole haitallisia, kiinnitä huomiota ruusun lehtiin, piikkeihin ja kukan väriin sekä terälehtien määrään.

Pienet kurtturuusun alut on helppo kaivaa rantahiekasta lapiolla pois

Kurtturuusu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi ja siitä voi lukea lisää vieraslajit.fi sivustolta.

Kerrataan kasvit joihin jättiputki sekoitetaan

Maanantai 6.7.2020 klo 20.02 - Miia Korhonen

Kirjoittelin viime vuonna kuvien kera kasveista joihin täällä Lahden seudulla jättiputki on yleisimmin sekoitettu. Nyt on aika kerrata kasvit ja sen voi tehdä tästä.

Jättiputki aloitaa kukintaansa ja niin tekee myös idänukonputki ja karhunputkikin. On todella hienoa, että ihmiset huomioi ympäristöään ja aina kannattaa ilmoittaa alueen kuntaan / kaupunkiin, jos epäilee kasvin olevan jättiputki. Jos pystyy vielä ilmoitukseen laittamaan kuvan mukaan niin se nopeuttaa aina tunnistamista. Parhaassa tapauksessa voi huokaista helpotuksesta, jos kasvi ei jättiputki olekaan. Ja jos on niin silloin täytyy ryhtyä kiireesti torjuntatoimiin.

Idänukonputkessahan on kellertävä kukinto ja se on ainakin näillä seuduilla hyvinkin yleinen.

Ja muita kasveja joihin jättis on sekoitettu voi tosiaan vilkaista viime vuoden blogista.

Japanintatar, hankalasti hävitettävä haitallinen vieraskasvi

Perjantai 12.6.2020 klo 9.26 - Miia Korhonen

Suomessa japanintatar ei onneksi vielä ole päässyt yhtä isoksi ongelmaksi kuin Iso-Britaniassa. Täällä ei ole vielä havahduttu kasvin tuomiin todellisiin ongelmiin. Olen sanonut jo vuosia, että jättiputken kanssa pärjää, senhän saa kyllä hävitettyä, mutta japanintataren kanssa ollaan isoissa ongelmissa.

Esimerkkinä Lahdesta japanintatar on levinnyt metsäalueella, jonne se on päätynyt tonteilta. Kasvihan on tuotu puutarhankasviksi meille ja siinä on käynyt se tavallinen tarina, puutarhoista kasvi on levinnyt luontoon. Ihminen on siis ihan itse syypää tämänkin haitallisen vieraslajin leviämiseen.

Japanintatar leviää juurella ja päätyy uusille alueille usein puutarhajätteen huolimattoman käsittelyn seurauksena, maansiirtojen mukana tai sitten kasvi karkaa juurensa avulla tonttien ulkopuolelle.

Hyviä, helppoja, nopeita, ympäristöystävällisiä torjuntakeinoja en japanintatarelle tunne. Erityisen hankala sitä on hävittää laajoilta metsäalueilta, missä peittäminen, kaivaminen, jatkuva useita kertaa kesässä ja vuosia kestävät niitot ei tule kyseeseenkään. Silloin joutuu hankalan tilanteen eteen. Pyrin välttämään viimeiseen asti kemiallista torjuntaa, mutta joskus joutuu miettimään mikä on pienempi paha. Annetaanko jonkun kasvin vallata tietty alue vai onko parempi yrittää kemiallista torjuntaa jos muut vaihtoehdot ei auta? Mitä haittaa kyseisen kasvin leviämisestä alueella olisi? Entä mitä haittaa voisi aiheutua kemiallisesta torjunnasta? Siinäpä kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia.

Kaivamisessa ja maansiirroissa taas tullaan ison kysymyksen eteen, miten tataren saastuttama maa-aines hävitetään ja käsitellään niin, että siitä ei tule uutta ongelmaa? Lisäksi japanintatar leviää pienistä juuren paloistakin eli kaivaessa saadaan harvoin hyvää tulosta isoilla alueilla ja kaivaminen täytyisi tehdä parin metrin syvyydeltä usein kymmenien metrien alueilta. Kaivetulle aluelle täytyy tuoda uutta maata ja siinä täytyy varmistaa, että uusi tuotu maa on haitallisista vieraslajeista vapaa. Mietintään tulee kustannukset, tehokkuus ja kannattavuus.

Asia mihin myöskään ei ole kiinnitetty huomiota on hankalimpien haitallisten vieraskasvien vaikutus kiinteistöjen arvoon. Kuka haluaa ostaa kiinteistön joka on japanintataren tai muun hankalan kasvin valtaama? Tästä asiasta karmivaa esimerkkiä löytyy Iso-Britaniasta.

Ainakin kannattaa olla selvillä mitkä ovat pahimmat haitalliset vieraskasvit ja mitä niiden hävittäminen kiinteistöltä vaatii. Hävittämisen vastuu on kuitenkin kiinteistön omistajalla eikä auta, että juuri sinä itse et ole kasveja istuttanut kiinteistölle, jonka olet ostanut. Torjunnan vastuusta voi lukea lisää tästä.

Sahalinintatar

Kannattaa huomioda se, että näitä isoja puutarhaan tuotuja tatar kasveja on erilaisia. Japanintatar on hankalin ja se onkin on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Samoin on luokiteltu sahalinintatar entiseltä nimeltään jättitatar sekä tarhatatar, joka on japanintataren ja sahalinintataren risteymä.

Kansallisesti haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Näiden lisäksi meiltä puutarhoista löytyy erilaisia röyhytataria, joita ei löydy haitallisten vieraslajien luetteloista, mutta joita ei silti saa päästää leviämään luontoon. Luontoon levitessän näistäkin kasveista voi tulla haitallisia. Röyhytataria näkee ainakin Lahden seudulla levinneen jo monin paikoin luontoon ja syy siihen on etupäässä edellä mainitsemani puutarhajäte luonnossa ja maansiirrot.

Röyhytatarkin voi olla ongelma levitessään luontoon. Tällä parin sadan metrin pätkällä ei ojan pientareilla näe muuta kasvillisuutta kuin röyhytatarta....

Lue juttu https://www.meillakotona.fi/artikkelit/kasvaako-pihallasi-japanintatar-kasvi-saattaa-tunkeutua-jopa-talon-perustuksiin-seitsenmetrisilla-juurillaan

Tekstistä avattavat linkit kertovat karua tarinaa japanintataren haitallisuudesta Iso-Britaniassa!

Luontoportti.fi sivustolla on myös asiaa aiheesta.

Nyt olisi viimeistään täälläkin aiheellista saada jämäkämpää tiedotusta ja keskustelua japanintataresta, puutarhajätteestä, maansiirroista ja vastuusta haitallisten vieraslajien leviämisessä.

Vesijärvisäätiö, vesikasvikortit ja jättipalsami

Tiistai 9.6.2020 klo 19.05 - Miia Korhonen

Jättipalsami viihtyy tunnetusti erityisesti kosteilla paikoilla ja senpä takia kirjoittelinkin Päijät-Hämeen vesijärvisäätiön blogiin jättipalsamin torjunnasta www.vesipostiblogi.fi

Juttu löytyy myös www.facebook.com/vesijarvi

Torjunta on juuri nyt ajankohtainen ja kannattaa tarttua toimeen ennen kuin jättipalsami alkaa edes kukkia.

Vesijärvisäätiön toimintaan voi tutustua www.vesijarvi.fi

Mainio tapa oppia yleisimmistä veskikasveista on tutustua HolaLake-hankkeeseen koottuihin vesikasvikortteihin. Katso vesikasvit ja rannanhoito pdf tästä.

Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin www.vesijarvi.fi/hankkeet/holalake/

Hyvät työilmat

Tiistai 19.5.2020 klo 19.53 - Miia Korhonen

Ihan paras kevät ikinä, ilmat kohillaan :) Kaikki muut kasvit juroo ja lähtee hitaasti kasvuun, mutta jättiputki porskuttaa ja ne onkin nyt helppo huomata metsässäkin, kun muu kasvillisuus ei ole vielä kunnolla lähtenyt kasvuun. Kohta luonto täyttää maiseman vihreän vehreällä ja silloin on jo hankalampi bongata pieniä jättiputkia.

Jättiputken lehti yllättäen tulleen lumen keskellä

Eikä tuli kaivaessa hiki, maa on kosteaa (helppo kaivaa jättis juurineen pois), eikä ole hyttysiäkään. Hyvät työilmat siis! Nautin tästä ihan täysillä, olenkohan ainoa....

Tässä muita luonnosta löydettyjä vieraslajeja

Terttuselja on kaunis ja hyvin tunnistettava näin keväällä

Viitapihlaja-angervon väritys on hieno keväällä

Vaikka viitapihlaja-angervo on hyvä ja kauniskin puutarhanpensas niin luontoon sitä ei saa päästää leviämään. Kuvan alueella näkee hyvin sen mitä tarkoittaa, kun jokin kasvi on paikallisesti haitallinen. Viitapihlaja-angervo ja kanukka on vallannut metsäalueen. Nyt siellä vielä pääsee kulkemaan, mutta kunhan kesä kunnolla tulee ja lehdet näihin pensaisiin niin eipä tuonna sekaan sovi. Metsäpuuntaimia tuonne on melkoisen toivotonta istuttaa. Lähiomakotialueelta on alueelle viety puutarhajätteitä ja alue onkin melkoinen aarre aitta haitallisille vieraslajeille.

Ensimmäiset espanjansiruetanatkin on kerätty. Harmillisesti levinnyt nyt jo Lahdenkin alueella.

Minä se vaan nautin viileydestä, eiköhän sitä hellettäkin vielä saada niin tulee jokaiselle jotakin :) Ja tätä kirjoittaessa tulee rakeita niin, että peltikatto raikaa. Kevät on siis täällä.