Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Piiskut

Sunnuntai 17.9.2023 klo 18.09 - Miia Korhonen

Haitallisten vieraslajien luetteloon lisättiin piiskuja, kanadanpiisku (Solidago canadensis), isopiisku (Solidago gigantea) ja korkeapiisku (Solidago altissima), jota ei ole tiedettävästi havaittu Suomessa.

Piiskut näkyvätkin nyt hyvin syksyisessä maastossa ja keltaisia kukintoja korkeissa varsissa onkin tullut bongailtuja ympäriinsä. Kanadanpiisku on ainakin itselle se tutuin, sen muistan jo lapsuudesta koristaneen mummolan mökin pihaa.

Luonnonvaraisen kultapiiskun (Solidago virgaurea) kukinto on erilainen kuin näiden vieraslajien luetteloon lisättyjen puutarhan kasveiksi tuotujen piiskujen. Lisäksi meillä on puutarhan kasveina tarhapiiskuja, joita ei ole luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi.

Kultapiiskun kukinto on pysty ja yksittäiset kukat ovat isompia ja erottuvat selvemmin, kuin kanadan- tai isopiiskun kukat.

Kanadan- ja isopiisku kukkivat elo-lokakuussa eli myöhemmin kuin kultapiisku

Kanadan- ja isopiiskun kukinnot leviävät sivuille ja ovat nuokkuvia. 

Tärkeintä on opetella erottamaan luonnonvarainen kultapiisku muista piiskuista, jotta ei hävitä tätä luonnonvaraista kasvia. Muuten piiskujen tunteminen lajilleen ei olekaan niin tärkeää. Luontoon levinnyt vierasperäinen piisku on hävitettävä jo senkin vuoksi, että mitään vierasperäistä kasvia ei saa päästää leviämään luontoon. Kultapiiskusta kuvia löytyy www.luontoportti.fi.

Piiskut voi kaivaa juurineen pois lapiolla ja juuret voi toimittaa jäteasemalle. Jos ei halua kaivamiseen ryhtyä voi kasvit niittää pariin kertaan kesällä. Oikein ajoitetuilla niitoilla estetään kasvin kukinta ja siementen kehittyminen. Useita vuosia jatkuva niitto tyrehdyttää kasvin kasvun.

Jättiputken torjujan normipäivä

Tiistai 16.5.2023 klo 17.18 - Miia Korhonen

Tällaseltä näyttää jättiputken torjujan normipäivä, ei ole vielä jättis hävitetty Suomesta.... Eikä tällä menolla saadakaan hävitettyä, rahaa ja tekijöitä tarvitaan torjuntaan. Ja jättiputkihan on vaan se yksi laji, joka pitäisi hävittää.

Ongelmallisempia on sellaiset kohteet, jossa on useampi maanomistaja ja kaikki eivät kiinteistöillään torjuntaa tee. Se vähän rupiaa turhauttamaan, että itse yrittää asiakkaalle löytää pienimmätkin jättiputket mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sitten ympäröivillä alueilla toisten kiinteistöillä jättiputket rehottavat :(

Siemenethän ei kiinteistöjen tai kuntien rajoja kunnioita vaan leviävät niistä piittaamatta. Meillähän on vieraslajilaki- ja asetus, mutta tällä hetkellä ei taida olla resursseja sen valvontaan kovinkaan paljoa, mutta ehkä siihenkin tulee muutosta. ELY on valvova taho tässä asiassa.

Nyt on kyllä ihan paras aika torjua jättiputkea, se näkyy maastossa jo kauaksi, mutta on vielä sen verran matalaa, että sitä on mukava kaivaa ja käsitellä. Ja hyttysiä ei ollut kuin muutama, mutta eiköhän sekin tilanne kohta muutu...

Jättiputken varsi on melko hyvä tuntuomerkki kasville eli karvainen ja punavihreän laikukas.

No, mahtuuhan päiviin onneksi muutakin ihasteltavaa kuin jättiputket, tässä valon leikkiä ja ihanaa vihreyttä!

Kevät on taittumassa kesään, nautitaan elämästä tässä hetkessä!

Kevään ensimmäiset haitalliset vieraskasvit kasvussa

Maanantai 24.4.2023 klo 16.15 - Miia Korhonen

Toiset bongailee näin keväisin lintuja ja minä haitallisia vieraskasveja :) Tänä vuonna kevät on selkeästi aikaisemmassa kuin viime vuonna ja kävinkin jo kuopasemassa juurineen pois ensimmäiset jättiputken siementaimet.

Jättiputken siementaimia käsitellessä kannattaa muistaa, että myös nämä pienokaiset sisältää kasvinestettä, joka iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa kivuliaitakin palovammoja. Kokemusta on....

Jättipalsamikin oli jo lähtenyt kasvuun lämpimässä ja kosteassa paikassa.

Jättipalsamin taimet voi jo nyt nyppästä juurineen pois.

Etelänruttojuuri on vakio tuttavuus keväisin ja tuosta kukinnostahan sen nyt hyvin tunnistaa. Ensin tulee kukinto ja vasta sitten lehti. Samaan tyyliin kuin leskenlehdelläkin.

Etelänruttojuuri on kevään ensimmäisiä kukkijoita.

Lupiini on myös niitä ensimmäisiä kasvuun lähtijöitä ja usein kasvien lähistöllä on talven yli pystyssä säilyneitä kuivuneita lupiinin varsia, joissa on siemenpalot vielä kiinni.

Lupiinin lehti on kaunis ja huomiota herättävä keväällä, kun se lähtee aikaisin kasvuun. Nythän maa olisi kostea ja useissa paikoissa kaivaminen sujuisi paremmin kuin kesän kuivuudessa ja kuumuudessa. Lupiininkin voisi jo kaivaa juurineen pois.

Joka kevät olen päivitellyt Luontoturvan blogiin ensimmäiset kasvuun lähtijät ja niistä onkin helppo tarkistaa mihin aikaan on kevät alkanut minäkin vuonna :) Viime keväänä kirjoittamastani blogista voit kokeilla tunnistatko haitalliset vieraskasvit keväällä, juttua siitä voi lukaista tästä.

Talvisella kävelyllä löydetyt vieraskasvit

Maanantai 9.1.2023 klo 12.28 - Miia Korhonen

Viimeisiä jouluruokia sulattelin ja kyläilyn lomassa tehtiin kävelyretkiä uusissa maastoissa. Mukana kävelyllä ollut metsästyskoira etsi hajuja rusakoista ja peuroista ja minä bongailin vieraskasveja matkan varrelta. Useita puutarhoista tuttuja kasveja näkyikin.

Näille kasveille mitä näin on yhtenäistä se, että ne leviävät siemenistä ja juuri sen vuoksi ne ovatkin päässeet leviämään luontoon.

Kurtturuusu on melko yleinen näky jo luonnossakin ja sehän on kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu

Juhannusruusu

Hernepensaaseen törmää aina silloin tällöin luonnossa, siemenestä leviävänä lajina voi sekin päätyä yllättäviin paikkoihin. Kuvassa olevan kasvin määrittelin siperianhernepensaaksi.

Kanukan keltaiset tai punaiset oksat erottuvat talvisessa maastossa hyvin

Orapihlajaa on ruvennyt näkymään yhä enemmän luontoon levinneenä ja se on erityisen ikävä pitkien piikkiensä vuoksi, jotka lävistävät helposti kengän pohjan, kokemusta on...... Myös koirat voivat saada haavoja orapihlajan piikeistä ja hevosen kaviossa piikit ovat erityisen ikäviä. Kuvassa aitaorapihlaja.

Ulkoilun lomassa voi näin talvellakin havainnoida mitä kasveja sieltä omasta lähiympäristöstä löytyykään :)

Noista lajeista, joista otin kuvat, on haitalliseksi vieraslajiksi määritelty vain kurtturuusu, mutta huomattavaa on, että mitään puutarhankasvia ei saa päästää leviämään luontoon. Se tuttu ja tavallinenkin puutarhankasvi voi luontoon levitessään muodostua ongelmalliseksi kasviksi.

Tunnista kurtturuusu

Sunnuntai 3.7.2022 klo 19.53 - Miia Korhonen

Kurtturuususta puhutaan ja uutisoidaan paljon, koska kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi.

Huomattavaa kuitenkin on, että muita ruusuja ei ole säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi ja todellakaan kaikki ruusut eivät ole haitallisia ja nyt täytyykin miettiä, että tarvitseeko se oma ruusupensas poistaa vai ei.

Tunnistamisen kanssa painii moni ja tässä muutamia asioita, joiden perusteella siitä omasta ruusupuskasta voi yrittää tunnistaa, että onko se kurtturuusu.

Katso kukkaa, kurtturuusussa se on valkoinen tai aniliininpunainen (joskus myös vaaleanpunainen). Kukan väri on yllättävän vaikea määritellä sanallisesti, koska jos sanoo vaaleanpunainen tai aniliininpunainen voi sekin tarkoittaa jonkun silmissä ihan eri sävyä kuin toisen ja tietysti jokainen kasvikin on yksilö ja sävyerojakin voi niissä olla. Kukassa on kuitenkin 5 terälehteä.

Seuraavaksi katso lehteä, sen muotoa ja kokoa. Lehti on paksu, vahamaisen oloinen, uurteinen, kurttuinen, alapinnaltaan karvainen. Kokeile miltä lehti tuntuu kädessä.

Sitten katso kasvin vartta ja oksia. Kurtturuusulla on tiheäpiikkinen varsi. Piikit ovat suoria ja eri kokoisia.

Eri ruusuilla on myös eri näköiset ja kokoiset kiulukat eli marjat. Kurtturuusun marja on nauriin muotoinen ja siinä on sisällä kymmeniä siemeniä. Ja juuri nuo siemenet ovat se ongelma. Kurtturuusu leviää siemenistä lintujen levittämänä kauaksi istutus alueiltaan. Kotipihassa kasvin haitallisuutta ei aina huomaakaan, mutta se todellinen ongelma on nähtävissä luonnossa, jonne linnut ovat kasvin levittäneet.

Kurtturuusun marjat ovat isommat ja niitä on enemmän, kuin monessa muussa ruusussa. Yhteen marjaan mahtuu paljon siemeniä ja jos marjoja on yhdessä pensaassa satoja ellei tuhansia niin siemen määrät ovat valtavat.

Eli kun rupeat miettimään onko ruususi kurtturuusu, katso kasvin piikkejä, lehtiä, kasvutapaa, olemusta, kukkaa, kiulukkaa. Meillä on valtava määrä erilaisia ruusuja ja haitalliseksi säädetty on vain kurtturuusu, jota kylläkin on paljon aikoinaan istutettu niin kotipihoille kuin julkisillekin alueille.

Tässä vielä kuvia, joissa EI ole kurtturuusu ja miten voi ruusuja vertailla toisiinsa.

Punalehtiruususta olenkin kirjoitellut aikaisemmin blogissa ja siitä voi lukea tästä.

Ja vielä lopuksi, vertaile ruusujen piikkejä

Toivottavasti näistä ohjeista on apua kurtturuusun tunnistamiseen ja tässä muutama linkki lisää aiheeseen. Ylen sivuilla voi tehdä testin tunnistaako kurtturuusun ja vieraslajit.fi sivustolla on myös lisää aiheesta.

Tunnistatko jättiputken?

Keskiviikko 30.6.2021 klo 20.45 - Miia Korhonen

Jättiputki on aloittanut kukinnan ja kukkivia jättiputkia onkin nyt helppo tunnistaa. Tämä komea yksilö kasvoi Hämeenlinna-Lahti tien varrella Hollolassa. Otin kuvan kasvista ennen kuin siitä poistettiin kukinto ja kaivettiin juurineen pois. Se oli tämän kasvin loppu.

Jos jättiputki olisi saanut tuossa kukkia ja siementää olisi se tiennyt koko lähitienoolle tuleville vuosille paljon uusia jättiputken alkuja. Nyt saatiin pysäytettyä leviäminen.

Jättiputkesta ja sen haitallisuudesta puhutaan paljon ja ihmiset havainnoivatkin entistä enemmän ympäristöään. Joskus jättiputki sekoitetaan idänukonputkeen tai karhunputkeen. Myös isot takiaiset / ohdakkeet tuo välillä ilmoituksia. Olenkin kirjoitellut aiheesta useaan otteeseen Luontoturvan blogiin ja nyt voikin tarkistaa mihin kasveihin jättiputkea on männä vuosina sekoitettu, kirjoitus 2020, 2019, 2017, 2016.

Lahdessa, Hennalassa, kasvaa näin komea idänukonputki, joka EI siis ole haitallinen vieraslaji. Muistuttaa kyllä jättiputkea, mutta noista blogikirjoituksista voi tarkistaa mihin kannattaa kiinnittää huomiota kasveja tunnistaessa.

Idänukonputki, ei haitallinen vieraslaji

Ainakin Päijät-Hämeen suunnalla idänukonputki on yleinen laji, jota näkee paljon mm. tienpientareilla.

Nyt sitä kesän lämpöä riittää, nautitaan siis auringosta varastoon talven varalle :)

Metsäetana ja ukkoetana eivät ole haitallisia vieraslajeja

Torstai 20.5.2021 klo 20.30 - Miia Korhonen

Lahdessa ja myös monessa muussa kaupungissa tiedotetaan espanjansiruetanasta, joka on haitallinen vieraslaji, mutta on hyvä tiedostaa, että meillä on myös kookkaita luonnonetanoita, jotka eivät ole haitallisia.

Metsäetanat ovat liikkeellä keväästä syksyyn ja niihin voikin törmätä metsässä, lenkkipoluilla ja joskus kotipihassakin. Metsäetana on väriltään kellertävän ruskehtava, kooltaan noin 5 cm pitkä, sillä on tyypillisesti kyljissä tummemmat kylkijuovat, mutta jotkin yksilöt voivat olla myös yksivärisiä. Tämän etanan erittämä limavana on oranssi.

Sateinen ja kostea ilma on parasta aikaa etanoiden bongaamiseen ja omassa lähiympäristössään voikin tutustua erilaisiin etanoihin, joita Suomen luonnossa on 22 lajia. Metsäetana on yleisin ja siksi siihen useimmiten törmääkin.

Metsäetana ei ole haitallinen, älä hävitä!

Ukkoetana on kookas luonnonlajimme, joka voi olla pituudeltaan 15 cm ja väri vaihtelee harmaan, ruskean ja mustan sävyissä. Värityksessä näkyy tyypillisesti katkonaisia pitkittäisjuovia. Harvemmin jotkin yksilöt ovat täysin mustia tai vaaleita ilman katkoviivoja. Ukkoetana kuuluu harjaetanoihin ja sen selässä on nähtävissä pitkittäin menevä harjas, häntäpää on terävä. Lima on sitkeää ja kirkasta. Hengitysaukko on kilven takaosassa.

Ukkoetana ei ole haitallinen, älä hävitä!

Metsäetana ja ukkoetana ovat luonnonlajejamme ja niitä ei ole tarpeen hävittää.

Espanjansiruetana on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi kansallisessa vieraslajiluettelossa. Kooltaan aikuinen espanjansiruetana on noin 10-15 cm, väriltään punertavan tummanruskea tai jopa musta. Hengitysaukko on kilven etupäässä. Häntäpää on pyöreäreunainen.

Espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji

Etanoista tietoa ja kuvia löytyy muun muassa ötökkätieto.fi, Suomenluonto.fi, Laji.fi

Kurtturuusu ongelmana

Perjantai 23.10.2020 klo 14.10 - Miia Korhonen

Kurtturuusun ongelmallisuus tuli todettua Hangon rannoilla käydessä. Äkkiä katsottuna valtalajina näytti olevan juurikin kurtturuusu useammassakin kohdassa ja kymmenien ellei satojen metrien matkalla.

Kurtturuusuhan on kotoisin Koillis-Aasiasta ja alkuperäisellä levinneisyysalueellaan Tyynen valtameren äärellä se kasvaa hiekkaisilla ja soraisilla merenrannoilla. Suomeen kasvi on tuotu koristekasviksi, mutta erinomaisen leviämiskykynsä avulla kasvista on tullut todellinen ongelma monin paikoin.

Kurtturuusu leviää vaakajuurella sekä siemenistä lintujen levittämänä. Siemenet levivävät myös vesiteitse kelluen vedessä ja ajelehtien pitkiäkin matkoja uusille alueille.

Panu Kunttu kertoi Turun Sanomissa hyvin kurtturuusun ongelmallisuudesta. Kuntun mukaan ruusun kiulukka eli "ruusunmarja" houkuttelee esimerkiksi viherpeippoja, ja ennen pitkää ulosteen mukana poistuva siemen säilyy suolistossa itämiskykyisenä.

– Kun viherpeippo syö kurtturuusun siemeniä, niin ne saattavat kulkeutua jopa 200 kilometriä linnun mukana, Kunttu huomauttaa.

Matka riittää esimerkiksi Tampereelta Selkämeren tai Saaristomeren ulkosaaristoon tai Kajaanista Perämeren Hailuotoon.

Vesistöjen varsilla levittäytyminen onnistuu myös vesitse, sillä kiulukka pysyy pinnalla jopa kymmenen kuukautta. Siinä ajassa virta, tuuli ja aallot ehtivät viedä pitkälle, kertoo Kunttu.

Kurtturuusun ongelmista puhuttaessa mainitaan erityisesti saaristot ja rannikot, mutta niin kuin olen ennenkin kirjoitellut niin ongelma on kyllä jo siirtynyt myös sisämaahan. Lahdenkin seudulla on paljon vesistöä ja rantaa sekä harjuja, joissa näkyy jo nyt kurtturuusun leviäminen.

Kurtturuusu Salpausselän harjulla

Kurtturuusua Lahdessa Vesijärven rannalla

Kurtturuusun tunnistamisesta tulee aina välillä kysymyksiä minullekin ja tässä muutama asia, johon voi kiinnittää huomiota, jos miettii mikä ruusu on kyseessä.

Kurtturuusun kukka on väriltään vaaleanpunainen (Rosa rugosa) tai valkoinen (Rosa rugosa f. alba) ja kukassa on 5 terälehteä.

Lehdet ovat syvän vihreitä, uurteisia, paksuja. Kiulukat eli marjat ovat nauriin muotoisia. Varressa on tiheästi erikokoisia piikkejä.

Nythän on hyvä muistaa, että kaikki ruusut eivät ole haitallisia vieraskasveja. Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on luokiteltu kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. On kuitenkin paljon muita ruusulajikkeita, joita ei ole luokiteltu haitallisiksi.

Jalostettu tarhakurtturuusu, ei haitallinen. Katso kukan terälehtien määrää.

Kuvan ruususta voi jo kukan terälehtien määrästä huomata, että kyseessä ei ole haitalliseksi luokiteltu ruusu.

Kurtturuususta lisää tietoa www.vieraslajit.fi

Espanjansiruetana vai ukkoetana?

Tiistai 1.9.2020 klo 16.22 - Miia Korhonen

Yhä useammassa paikassa voi törmätä espanjansiruetanaan, joka on haitallinen vieraslaji ja jota kuullaan joskus sanottavan "tappajaetanaksi". Lahdessakin uusia esiintymiä on tullut kesän aikana tietoon. Espanjansiruetanan hävittäminen on melkoisen työlästä, jos se on päässyt leviämään jo laajoille alueille. Torjunnassa tarvitaan silloin alueen asukkaiden apua.

Espanjansiruetana haitallinen vieraslaji

Lahdessa tiedotusta aiheesta on viety maastoon alueille, joista on tullut ilmoituksia espanjansiruetanoista.Tärkeää on kertoa myös ukkoetanasta, joka ei ole haitallinen.

Torjunnasta on saatu myös hyviä kokemuksia. 2016 löytyi Lahdesta alue, jossa poimin siruetanoita ämpärikaupalla. Alueelle oli tuotu paljon puujätettä, jonka alla etanat munivat ja viihtyivät hyvin. Alue siistittiin ja puujäte vietiin suoraan polttoon alueen jäteasemalle, jotta jätteen mukana ei päässyt leviämään etanat tai niiden munat.

Jatkuvan keräämisen ja alueen siistimisen lisäksi käytettiin ferramol etanansyöttiraetta, jota laitettiin heti keväällä, kun etanat heräilee / kuoriutuu munista. Toinen kierros raetta laitettiin kesällä ja vielä loppukesästä kertaalleen. Alueelta on löytynyt tänäkin kesänä muutama etana, mutta alkutilanteeseen nähden tilanne on parantunut paljon. Hankalaksi kokokaan etanoiden hävittämisen alueelta tekee se, että alue on moottoritien penkereen läheisyydessä, jossa on paljon kivikkoon muodostuneita maakuoppia eli etanoille on siellä paljon kosteita kuoppia elää ja talvehtia.

Kerää espanjansiruetanat astiaan (maito/mehu/muovipurkki yms.), jossa on ruokaetikkaa pohjalla. Etana kuolee heti jouduttuaan etikkaan. Laita astia ja kuolleet etanat sekajätteeseen. Huomioi, että maitopurkista voi vuotaa läpi etikkaa.

Asutusalueilla kaikkien alueen tahojen olisi osallistuttava espanjansiruetanan hävitystalkoisiin. Torjunnasta ja viime vuoden tunnelmista voi lukea lisää tästä.

Niin kuin jo tuossa aikaisemmin totesin, että meidän luonnon etana, ukkoetana, EI ole haitallinen ja sitä ei ole tarpeen hävittää.

Opettele siis erottamaan ukkoetana ja espanjansiruetana toisistaan ja vilkaise kirjoitukseni aiheesta tästä.

Lehtokotilosta ja espanjansiruetanasta voi lukea kirjottamastani jutusta Nekon blogista. Neko on Hämeenlinnalainen perheyritys, joka valmistaa ja jälleenmyy puutarhatuotteita.

Tunnista kukkiva jättiputki video

Perjantai 12.7.2019 klo 10.13 - Miia Korhonen

Kuvasin "komeita" jättiputkia ja otin videon pätkänkin avuksi kukkivan jättiputken tunnistamiseen. Video löytyy youtubesta.

Jättiputken tunnistamisessa sekaannuksia sattuu ja niistä olenkin kirjoitellut useaan otteeseen sivuilla. Kasvin tunnistamisessa huomio kannattaa kiinnittää lehden muotoon, varteen sekä kukinnon väriin, kokoon ja muotoon. Kukinnan ajankohta auttaa myös tunnistamisessa. Hyvä tunnistustyökalu monen luonnossa esiintyvän kasvin tunnistamiseen löytyy Luontoportti.fi sivustolta.

Jättiputkihan kukkii juuri nyt komeasti ja tässä kukintaa alueelta, jossa jättiputki on levinnyt autioksi jääneellä tilalla.

Jättiputket videolla

Tiistai 5.2.2019 klo 8.39 - Miia Korhonen

Lunta tuuppaa taivaan täydeltä ja nyt onkin hyvä aika katsella kesäisiä kuvia. Löysin tiedostojen syövereistä videon pätkän, jonka kuvasin jättiputken taimesta. Siinä näkyy hyvin pienenkin taimen varren väritys ja karvat. Video löytyy YouTubesta.

Taimivideon jälkeen voi katsoa miltä jättiputki näyttää kukkivana. Itsehän torjuisin mielummin taimi kokoisia jättiputkia kuin nelimetrisiä kukkivia jättiläisiä...

Tämän kokoisten kasvien torjuntaan liittyy jo melkoiset työturvariskit. Jättiputki on valolle herkistävä kasvi. Kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Herkimmät voivat saada jättiputken hajustakin hengitys- ja iho-oireita.

Vielä talvi pitää jättiputketkin otteessaan, mutta kohta tulee kevät päästämään kasvit valloilleen!

Kevät toi jättiputket

Maanantai 23.4.2018 klo 14.06 - Miia Korhonen

Kevät on taas tullut ja pääsin paiskaamaan hansikoitua kättä ystäväni jättiputken kanssa. Ensimmäisten jättiputkien kanssa sitä jaksaa vielä olla iloinen, kun niitä näkyy. Kesää ja syksyä kohden se riemu sitten taas muuttuu ja rupeaa odottamaan, että tulisi talvi ja luonto hoitaisi jättiputketkin hetkeksi…

Mutta nyt vielä riemumielin nappasin ylös ponkaisseet jättiputket mukaani ja samalla tietysti ikuistin tämänkin kevään kasvun ihmeen. On muuten helppo nyppäistä tässä vaiheessa pienet jättiputket pois, kun maa on märkä ja juuri pieni. Kevät on ihmisen parasta aikaa ja myös jättiputkien torjuntaan suuntaan mieluiten heti keväällä. Pääsee sitten kesällä vähemmällä.

Otin muutaman kuvan kukkineiden karhunputkien ja jättiputkien eroista. Kuivuneita varsiahan nyt näkee siellä ja täällä, mutta onneksi useimmiten korkeat kuivuneet varret kuuluu karhunputkelle.

Nautitaan keväästä ja ihanasta auringosta!

Tunnista luontoon levinneitä vieraskasveja talvella

Maanantai 18.12.2017 klo 17.05 - Miia Korhonen

Monet luontoon levinneet vieraskasvit voi tunnistaa myös talvella. Haitallisten vieraskasvien kuten jättiputken torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä ja jos talven aikana havaitsee alueita joissa jättiputki on levinnyt, niin alueen tarkkailu ja torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä.

Luontoturvan videolla on kuvattu talvista maisemaa ja yleisimpiä luontoonkin levinneitä vieraskasveja.

Jättiputkien kukintaa

Maanantai 31.7.2017 klo 19.56 - Miia Korhonen

Tässä muutama kuva tämän päivän hassutuksista. Jättiputkia oli päässyt kasvamaan orapihlaja-aidan sisään ja sieltä useampikin kukkiva yksilö nousi yli 3 metrin korkeuteen.

Kannattaakin tarkistaa omien aitojen aluksia, sieltä voi löytyä yllätyksiä eikä aina niin mukavia…

Orapihlaja-aidan sisältä jättiputkien kaivaminen on kohtuullisen ikävä urakka, mutta nämäkin veijarit päätyivät poikki ja pinoon. Kukinnot ja juuret toimitin alueen jätekeskukseen. Kukinnoissa oli juuri siemenetkin kehittyneet, mutta olivat vielä vihreät ja kestivät hyvin varisematta vaikka joutuikin vähän tempomaan jotta jättis irtosi aidan sisältä.

Nyt olikin juuri sopiva aika poistaa kukinnot ja katkaista koko komeus. Enää jättiputkella ei ole voimaa tehdä uutta kukintoa ja koska kyseessä oli kaukasianjättiputki niin sehän kuolee kerran kukittuaan. Eli nämä kukkivat yksilöt eivät enää nouse ja pääse jatkamaan sukua.

Jättiputken kukintojen katkaisusta ja ajankohdasta olenkin kirjoitellut jo aikaisemminkin. Jutun voi vilaista tästä jos mietityttää kukintojen poisto.

Tässä vielä muistutuksena kuvaa siitä millainen on jättiputken varsi. Ja tarkemmin juttua jättiputken, karhunputken ja muiden putkien eroista voi lukaista aikaisemmasta kirjoituksestani.

Jättiputken varsi on punavihreän laikukas ja karvainen. Kukkivan jättiputken varsi on useasti paksumpikin kuin ranne. Joku sanoikin, että kukkiva jättiputki muistuttaa lähinnä puuta eikä kukkaa.

Jättiputki, karhunputki vai mikä putki?

Tiistai 11.7.2017 klo 19.25 - Miia Korhonen

Jättiputken ja karhunputken eroja kysellään melko usein ja tässä tältä päivältä muutama kuva. Karhunputki ei ole haitallinen vieraslaji.

Karhunputken varsi on karvaton, sileä ja lähellä peukalon paksuutta.

Jättiputken varsi on karvainen, punavihreän laikukas ja selvästi paksumpi kuin karhunputken varsi, jopa paksumpi kuin ranne.

Muita eroja jättiputken ja karhunputken välillä voi katsoa vuoden takaisesta kirjoituksestani.

Ja Luontoportti.fi on mainio sivusto luonnonkasvien ja eläinten tunnistamiseen, tässä tietoa karhunputkesta.

Sekaannusta voi myös aiheuttaa vuohenputki ja koiranputki.

Jos näet jättiputkia ympäristössäsi niin ilmoita havainnot alueen kuntaan tai kaupunkiin ja jos olet epävarma onko kasvi jättiputki niin tee silti ilmoitus. On vain iloinen yllätys kun menee paikan päälle eikä sieltä löydykään jättiputkea :) Ilmoituksiin voi myös napata kuvan mukaan.

Tämä jättiputki oli Lahdessa kävelytien varrella. Tänä vuonna tämä yksilö ei olisi vielä kukkinut, mutta ensi vuonna kylläkin ja siinä sitä sitten taas olisi ollut tuhansia ja tuhansia uusia jättiputkia lisää... Onneksi valpas asukas ilmoitti havaintonsa niin kävin kuopasemassa jättiputken juurineen mukaan. Tuli kerralla kuntoon se asia!

Jos käsittelee jättiputkia täytyy muistaa suojautua! Jättiputken kasvineste iholla + auringonvalo = palovamma.

Tuli sitä tänään bongattua ihan ihaniakin kasveja :)

Leppoisaa kesää!

Espanjansiruetana, haitallinen vieraslaji

Perjantai 9.9.2016 klo 19.17 - Miia Korhonen

Yhä useammalle espanjansiruetana on tuttu näky Pohjois-Suomea myöten. Espanjansiruetana on alkujaan Länsi-Euroopasta, josta se on saapunut Suomeen puutarhatuotteiden mukana ja laji luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa.

Haittaa tämä suursyömäri aiheuttaa erityisesti puutarhoissa ja viljelmillä syöden lähestulkoon kaikkia kasveja sekä hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Espanjansiruetanan lima on todella sitkeää ja ikävä limavana jääkin paikkoihin, joissa se on kulkenut.

Espanjansiruetana täytyy tunnistaa, koska yhtä isokokoinen etana on meillä luontaisesti  esiintyvä ukkoetana, joka elelee pääasiassa metsissä, eikä esiinny suurina massoina. Ukkoetanasta ei ole viljelyksillä haittaa, eikä se ole haitallinen vieraslaji, joten älä hävitä ukkoetanaa!

Otin pari kuvaa ja yritän kuvien kautta havainnollistaa espanjansiruetanan ja ukkoetanan erot.

Espanjansiruetana

Espanjansiruetanaa esiintyy massoittain puutarhoissa, puistoissa, viljelyksillä. Se leviää erityisesti maansiirtojen, maa-aineksen, kasvien ja puutarhajätteen mukana. Alueella, jossa on paljon espanjansiruetanoita, niitä näkyy myös kävelyteillä ja poluilla.

Espanjansiruetanan yleisin väritys on likaisen punaruskea, mutta väri voi vaihdella punertavasta melkein mustaan. Jos mietit onko löytämäsi mötkylä espanjansiruetana, katso hengitysaukon sijainti. Espanjansiruetanalla hengitysaukko sijaitsee kilven etupäässä. Hengitysaukko on ainoastaan etanan oikealla puolella. Jalan reunassa on tummia pystyviivoja. Hännän pää on pyöreähkö. Kooltaan espanjansiruetana on täysikasvuisena reilut 10 cm ja paksuudeltaan noin peukalon paksuinen. Erityisesti sateen jälkeen näitä möhkäleitä näkee massoittain paikoissa joihin ne ovat päässeet pesiytymään.

Ukkoetana

Ukkoetana elää useimmiten metsissä syöden sieniä ja lahoavaa kasviainesta. Joskus harvemmin sitä voi nähdä erityisesti sammaloituneissa pihoissa.

Ukkoetana on harjaetana ja sillä onkin selässä selvästi näkyvä pitkittäinen harjas ja tyypillisesti tummat kylkijuovat, jotka voivat olla katkollisia, kuten kuvan yksilöllä. Muuten väritys voi vaihdella mustan, harmaan ja ruskean eri sävyissä. Hengitysaukko sijaitsee kilven takaosassa, oikealla puolella. Hännän pää on melko terävä. Kooltaan ukkoetana on samaa luokkaa kuin espanjansiruetana eli reilut 10 cm.

Jos lajitunnistuksen jälkeen päädyit siihen, että löytösi on espanjansiruetana niin silloin hävittäminen on tarpeen. Espanjansiruetana täytyy hävittää mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ilman tarpeetonta kärsimystä. Esimerkiksi kiehuvaan veteen tiputtaminen tappaa espanjansiruetanan nopeasti. Espanjansiruetanoita ei kannata käsitellä paljain käsin, sillä niiden limassa on listeria bakteeria.

Parasta aikaa espanjansiruetanan bongaukseen on aikainen aamu sateen jälkeen. Keväällä torjuntaan on parasta valmistautua toukokuussa. Kun lämpöä on riittävästi lähtevät espanjansiruetanat etsimään ruokaa ja valmistautuvat munimaan ensimmäisen satsin. Munia tulee keväästä syksyyn asti. Välttämättä espanjansiruetana ei tarvitse paria lisääntyäkseen, mutta useasti ne kuitenkin parittelevat.

Kuvassa kipollinen espanjansiruetanoita. Huomaa etanoiden väritys, osa on melko tummia ja osa punertavia.

Syksy on myös hyvää aikaa vähentää tuholaiskantaa. Syksyn sateet saavat myös espanjansiruetanat liikkeelle ja munimaan. Kerääminen on tehokas ja välttämätön torjuntakeino. Ympäristön kasvusto kannattaa pitää lyhyenä ja varmistaa että maahan ei ole jäänyt lautoja, muovia ym. minkä alla etanat voivat piileskellä. Espanjansiruetana ei kestä kuivuutta ja tätä kannattaa hyödyntää torjunnassa. Kannattaa myös miettiä mistä tuo puutarhaansa kasveja ja maa-ainesta, näiden mukana myös espanjansiruetanan munat ja myös aikuiset etanat päätyvät uusiin paikkoihin. Älä vie puutarhajätettä luontoon! Espanjansiruetana ja myös monet muut haitalliset vieraslajit leviävät erityisesti puutarhajätteen mukana.

Espanjansiruetanasta ja lehtokotilosta kirjoittelin lisää Nekon blogiin. Siellä on mm. vinkkejä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja torjuntaan.

Espanjansiruetanan hävittämiseen tarvitaan ympäristöstään välittäviä ihmisiä ja talkoilla saadaankin hyviä tuloksia aikaan. Talkoilla siis espanjansiruetanoidenkin kimppuun!

Erota jättiputki ja karhunputki toisistaan

Maanantai 25.7.2016 klo 17.56 - Miia Korhonen

Monella tuppaa menemään jättiputki ja karhunputki sekaisin ja jos erot eivät ole selvillä niin tulee sitten hävitettyä vahingossa karhunputketkin ja se on harmillista, sillä karhunputki ei ole haitallinen vieraskasvilaji.

Sekaannusta aiheuttaa se, että molemmat kukkivat samaan aikaan ja karhunputkikin voi olla melkoisen kookas, yli parikin metriä korkea. Esittelenkin tässä kuvien kera jättiputken ja karhunputken erot, jotka ovat melkoisen selkeät, kun kuvat ovat rinnakkain. Kuvissa on kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) sekä karhunputki (Angelica sylvestris).

Ensin voi etsiä eroavaisuuksia lehdistä.

Vanhemman jättiputken lehti on jopa pari metriä pitkä ja saman verran leveä. Lehti on liuskoittunut ja terävän sahalaitainen ja näyttääkin jo jotenkin ilkeältä. Ei tee mieli mennä koskemaan. Jättiputken lehdet ovat suuret ja peittävät.

Karhunputken lehti on selvästi erilainen ja kooltaan pienempi.

Seuraavaksi eroavaisuuksia varressa. Jättiputken varsi on punertavan laikukas ja karvainen. Karhunputken varsi on sileä ja vihreän sinertävä. Varressa voi olla myös hieman punertavaa sävyä. Jättiputken varsi on myös selvästi paksumpi. Voikin ajatella, että kukkivan jättiputken varsi on ranteen paksuinen ja karhunputkella peukalon paksuinen. Varsi on hyvä tuntomerkki, jos miettii kumpi kasvi on kyseessä.

Kokonsa puolesta jättiputki ja karhunputki eroavat selvästi toisistaan. Karhunputki on useimmiten alle 2 m korkea, kun taas jättiputki voi olla hyvinkin 4 m korkea. Kokoeroa on havainnollistettu tässä lapion kanssa. Vertaa kokoa lapion kokoon.

Jättiputki on joka suhteessa isompi ja vankempi kuin karhunputki. Kun on kerran nähnyt kukkivan jättiputken ei sitä enää sekoita karhunputkeen. Juuri nyt voikin bongata runsaasti karhunputkia tienpientareilta, se kasvaa yleisenä melkein koko Suomessa. Ihan pohjoisessa harvemmin.

Luonnon kasveja ja eläimiä voi tunnistaa sivustolla www.luontoportti.fi, jossa on todella hyvä tunnistustyökalu. Siellä voi kukkiakin tunnistaa pelkän värin perusteella.

Tässä vielä kuva kukkivasta karhunputkesta tienlaidassa.

Toivottavasti nämä kuvat selventävät jättiputken ja karhunputken eroja. Varsi on melkoisen hyvä tuntomerkki. Nyt vaan bongaamaan ympäristön kasveja ja eläimiä!