Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Lahden kirjastoihin tiedotusta vieraslajeista 2020

Torstai 16.1.2020 klo 20.32 - Miia Korhonen

Kevättä kohden ollaan taas menossa ja tiedotusta vieraslajien mahdollisista haitoista suunnitellaan Lahdessa. Valokuvanäyttelyitä haitallisiin vieraslajeihin liittyen on ollut Lahden alueen kirjastoissa jo 4 keväänä ja niin tulee myös tänä keväänäkin.

Joka vuosi mietin vähän eri näkökulmaa aiheeseen ja tänä vuonna viedään Lahden kirjastoihin tietoa alueen luonnosta ja miten vieraslajit voivat ja ovat jo vaikuttaneet luontoon. Puutarhajätteen käsittelystä muistutellaan samalla.

Lahdessahan on tehty monenlaista työtä, jotta vieraslajien mahdolliset haitat ja alueen yleisimmät haitalliset vieraslajit tunnistettaisiin ja siitä kirjoittelinkin marraskuussa Luontoturvan blogiin.

Olen niin kevät ihminen, kuin olla ja voi ja tähän aikaan rupean jo haaveilemaan keväästä ja lumien sulamisesta, mutta ainakaan tällä hetkellä ei tarvitse odotella lumien sulamista, kun eihän näillä korkeuksilla lunta ole ollut kuin ohi kiitävän hetken. Nähtäväksi jää, tuleeko sitä talvea ollenkaan. Kaikesta huolimatta kevättä kohden mennään ja pidetään silmällä mitkä vieraskasvit lähtevät ensimmäisenä kasvuun!

Viinimäkikotilo ja muita nilviäisiä

Keskiviikko 18.12.2019 klo 8.56 - Miia Korhonen

Vanhempia valokuvia selatessa löysin kuvia viinimäkikotilosta (Helix pomatia), johon olen törmännyt Kouvolan seudulla. Tavalliseen lehtokotiloon (Arianta arbustorum) tottuneelle viinimäkikotilo olikin mielenkiintoinen uusi tuttavuus.

Viinimäkikotilon sanotaan olevan herkullista syötävää ja Suomeen se olisikin päätynyt ihmisten toimesta ja juuri syömätarkoitukseen. Tämä Etelä- ja Keski-Euroopassa luonnonvaraisena esiintyvän kotilon kuori on väriltään harmahtava, kermanvaalea tai kellertävänruskea, kooltaan noin 4 – 5 cm. Kierteitä kuoressa on 5 – 6.

Nykyisellä tietämyksellä viinimäkikotiloa ei pidetä haitallisena lajina, vaikka se meillä vieraslaji onkin. Siitäkin huolimatta mitään vieraslajia ei saa päästää luontoon. Näkemäni Kouvolan yksilökin oli alueelle päätynyt ihmisen toimesta, joka oli tarkoituksella päästänyt kotiloita luontoon. Viinimäkikotiloita pidetään myös lemmikkeinä terraarioissa ja jos harrastuksen lopettaa ei mitään terraarion lemmikkiä saa päästää luontoon! Yllättäviä ongelmia voi tulla kun omasta mielestään harmittoman eläimen vapauttaa luontoon, vaikka sen tekisi hyvässä tarkoituksessa.

Viinimäkikotilo (Helix pomatia) lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumista

Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea luontoon päätyneistä vierasperäisistä sammakoista sekä myös kissasta, jota ei ensi ajatuksella tule pidettyä vieraslajina, saati haitallisena. Haitalliseksi voidaan kuitenkin luokitella villiintyneet luonnonvaraisena elävät kissat, joita Suomessakin katsotaan olevan. Eli, minkä eläimen tahansa ottaa lemmikikseen, on siitä otettava vastuu ja huolehdittava siitä asianmukaisesti viimeiseen asti.

Toinen asia on sitten meille vahingossa esimerkiksi kasvien mukana päätyvät tuholaiset, kuten uutena lajina mustapääetana (Krynickillus melanocephalus). Lajia on jo havaittu Suomessa ja tänne se on päätynyt todennäköisesti taimien mukana. Aiheesta puhuttiin myös vieraslajiseminaarissa 2.12.19 Helsingissä.

Lauri Urho, seminaari ja työpaja vieraslajeista 2.12.19

Espanjansiruetanasta ja myös ukkoetanasta kirjoittelin viimeksi kesällä Luontoturvan blogiin, sieltä voi käydä tarkistamassa miltä ne näyttivätkään.

Lahdesta mallia haitallisten vieraslajien torjuntaan

Tiistai 19.11.2019 klo 15.10 - Miia Korhonen

Lahdessa on torjuttu haitallisia vieraskasveja, kuten jättiputkea, jo useita vuosia järjestelmällisesti. Jättiputki on Suomessa haitallinen vieraslaji, joka levitessään luontoon aiheuttaa monenlaista haittaa. Erityisen ongelmalliseksi kasvin tekee sen kasvineste, joka iholla yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Jättiputken haitallisuuden vuoksi kasvia torjutaan Lahdessa veloituksetta myös yksityisten tonteilta kaupungin toimesta.

Tiedotus on tärkeä osa haitallisten vieraslajien torjuntaa ja siihen Lahti on panostanut viime vuosina. Tiedotusta kehitetään edelleen. Valokuvanäyttelyt alueen yleisimmistä haitallisista lajeista ja niiden torjunnasta on jo vakiintunut käytäntö keväisin Lahden kirjastoissa. Tiedotusta on tehty myös puutarha-alan myymälöissä sekä kauppakeskus Triossa. Erilaisissa asukastapahtumissa jaetaan tietoa haitallisista vieraskasveista.

Kouluihin ja päiväkoteihin on lähetetty tiedotteita vieraslajeista sekä käyty maastossa tutustumassa ja kitkemässä jättipalsamia. Kitketystä jättipalsamista on kokeiltu tehdä myös paperia ja haitallisten vieraslajien tietoutta on yhdistetty muuhun ympäristökasvatukseen.

Jättipalsamin kitkentää on tehty erilaisilla talkooporukoilla. Hyvänä esimerkkinä on ollut OP:n henkilökunta, joka on kitkenyt jättipalsamia Mukkulan alueella. Tämä olisikin hieno esimerkki myös muille yrityksille ja tahoille, työhyvinvointi ja virkistyspäivänä voisikin tehdä toimia alueen luonnon hyväksi! Eri puolilla kaupunkia asukasyhdistykset ja muut tahot ovat torjuneet oma-aloitteisesti alueensa haitallisia vieraslajeja. Talkoilla torjuttaviksi lajeiksi sopii hyvin esimerkiksi jättipalsami ja lupiini.

Erityisesti luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä tarvitaan toimia haitallisten lajien torjunnassa. Luonnonsuojelualueille tehdyssä haitallisten vieraskasvien kartoituksessa jättipalsami oli yleisin ja sitä onkin torjuttu menestyksellisesti jo useilta alueilta. Lahdessa torjutaan alihankintana jättiputken ja jättipalsamin lisäksi myös muita luontoon levinneitä vieraskasveja.

Vieraslajien tietoutta on tärkeä jakaa myös eri toimijoille ja Lahden kaupunki onkin kouluttanut omaa väkeään sekä alihankkijoitaan tunnistamaan ja tiedostamaan vieraslajien mahdolliset haitat.

Jättiputken ja jättipalsamin lisäksi Lahden alueella yleisimpiä haitallisia vieraslajeja ovat lupiini, tattaret, kurtturuusu, etelänruttojuuri ja espanjansiruetana.

Lahti vie myös muualle järjestettyihin tapahtumiin ja messuille omia kokemuksiaan haitallisista vieraslajeista. Torjuntoja halutaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti sekä ympäristöystävällisesti. Eri menetelmien torjuntakokeiluja tehdään useille lajeille. Kokeiluista tehtävistä tuloksista riippuen valitaan käytäntöön toimivimmat.

Puutarhajäte on yksi haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä. Lahdessa on viety maastoon tiedotuskylttejä, paikkoihin, joissa on havaittu puutarhajätettä vietävän luontoon. Myös asukkaiden postilaatikoihin ja taloyhtiöiden ilmoitustauluille on viety tiedotteita puutarhajätteen käsittelystä.

Puutarhajäte (myös haravointijäte) tulee käsitellä omalla tontilla tai viedä alueen jäteasemalle. Tietoa alueen jäteasemista löytyy Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilta www.phj.fi tai soittamalla palvelunumeroon 03 871 1710 (pvm/mpm).

Asukkailta toivotaan havaintoja haitallisista vieraslajeista Lahden kaupungin e-palautteeseen, jonka kautta voi lähettää myös muihin asioihin liittyviä viestejä ja palautteita kaupungille.

Haitallisten vieraslajien torjuntaa ja tiedotusta Lahden kaupungille tekee Luontoturva ky. Luontoturva.fi sivustolla on kuvia ja juttua vieraslajeihin liittyen.

Lahden seudun luontosivuilla uutiset osiosta voi lukea Lahdessa tehtävistä toimista vieraslajien saralla sekä luontoon liittyvistä asioista muutenkin. Vieraslajit osiossa on kerrottu lainsäädännöstä ja alueen yleisimmistä vieraslajeista.

Haitallisten vieraslajien torjuntaa sääntelee Suomen vieraslajilaki eli Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015), joka tuli voimaan 1.1.2016. Laki velvoittaa myös maanomistajia ryhtymään toimiin haitallisimpien vieraslajien ollessa kyseessä. Lisätietoa laista ja listaus haitallisista lajeista koko EU:n tasolla ja kansallisella tasolla löytyy vieraslajit.fi sivustolta.

Vieraslajilain 3 §:n nojalla vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.

Puutarhajäte ja tatar

Torstai 10.10.2019 klo 17.07 - Miia Korhonen

Syksyn myötä viimeisiä puutarhatöitä tehdään pihoissa ennen lumia ja luonnossa liikkuessani olenkin taas pistänyt merkille, miten paljon edelleen puutarhajätettä viedään oman tontin ulkopuolelle. Kaupunki alueella näkee usein puutarhajätekasoja asutuksien liepeillä. Monesti kottikärry polku näyttää menevän omilta pihoilta kaupungin maalle, lähiojiin, metsiin, läheiselle tyhjälle tontille. Tässä ei ehkä tulla ajatelleeksi sitä, että puutarhajätteen mukana leviää myös ne haitalliset vieraskasvit, lehtokotilot, espanjansiruetanat, taudit ja tuholaiset uudelle alueelle. Olen tämän ennenkin todennut, mutta jos joku asia on ongelmana omalla tontilla, on se sitä myös muualla.

Lahdessa on ryhdytty laittamaan kylttejä paikkoihin, joissa on huomattu puutarhajätettä vietävän luontoon. Asukkaille jaetaan myös postilaatikkoihin muistutus puutarhajätteen käsittelystä alueilla, joissa tätä ongelmaa on.

Ei tule ehkä ajatelleeksi sitäkään, että kyllä me kaupunkien asukkaat itse viime kädessä maksamme siitä, että kaupungin kustannuksella joudutaan torjumaan luontoon levinneitä haitallisia vieraslajeja, jotka useasti on vielä lähtenyt leviämään luontoon puutarhajätteestä.

Viimeksi tänään törmäsin sahalinintatareen (entinen jättitatar), joka oli lähtenyt leviämään paikassa, jonne on puutarhajätettä viety. Alueelta löytyi myös mm. viitapihlaja-angervoa ja röyhytatarta. Monesti kausikukat vielä heitetään muovipurkkeineen luontoon. Sitten kun alueelle on kasaantunut reilummin puutarhajätettä ja kukkapurkkeja, niin sitten sinne ryhdytään kantamaan muutakin jätettä. Ei voi kuin ihmetellä, ihmiset….

Sahalinintatar, entiseltä nimeltään jättitatar

Kertauksena siis, puutarhajäte (myös haravointijäte) täytyy käsitellä omalla tontilla tai viedä se alueen jäteasemalle. Lahden seudulla oikean osoitteen puutarhajätteelle voi katsoa Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilta www.phj.fi tai soittaa palvelunumeroon 03 871 1710 (pvm/mpm). PHJ:n pisteissä otetaan kotitalouksien risu ja haravointijäte veloituksetta vastaan.

Puutarhajätteen käsittelyyn ohjeistusta on tehty maa- ja metsätalousministeriön toimesta. Lue ohjeet.

Puutarhajätteestä olen kirjoitellut useasti ja vuoden 2017 tunnelmia ja erikoisemmista löydöistä voi lukea tästä.

Tunnistatko espanjansiruetanan?

Perjantai 23.8.2019 klo 18.29 - Miia Korhonen

Viime päivinä on satanut reilusti ja havaintoja espanjansiruetanoista on tullut minullekin useampia. Pahimmassa paikassa espanjansiruja oli ainakin parin sadan metrin matkalla kävelytiellä, ojissa sekä viherkaistalla ja paljon… Alueella onkin muhinut ongelma jo useiden vuosien ajan, mutta nyt etanat ovat päässeet lisääntymään niin paljon, että kaupungille tuli niistä ilmoitus.

Asukkaille tullaan nyt jakamaan tietoa espanjansiruetanasta ja sen hävittämisestä. Viherkaistalle ja kävelytielle teen aamuisia lenkkejä ja keräilen etanat. Roskien poimintapihdit ovat näppärät etanoiden keräämisessä, jotka sitten tiputan kanisteriin, jossa on etikkaa. Kanisterin toimitan alueen jäteasemalle.

Pahimpiin pusikoihin, joissa etanat tuntuvat majailevan laitetaan ferramolinia, joka ainakin tällä hetkellä on luomuhyväksytty tuote. Ruokaviraston sivuilta näkee listauksen viljelyyn hyväksytyistä luomutuotteista ja niiden käyttöohjeet.

Espanjansiruetanan torjunnassa on tärkeää siistiä ympäristö, jotta muninta ja talvehtimispaikkoja jäisi mahdollisimman vähän. Erityisesti puuaines tuntuu houkuttelevan etanaa ja jos pihalla onkin maassa ylimääräisiä lautoja tms. kannattaa ne kerätä pois. Espanjansiruetana on kuivuudelle herkempi kuin lehtokotilo, joka pääsee kuivuuttakin suojaan kuoreensa. Myös kasvijätteet, avokompostit ja risukasat ovat oivia paikkoja espanjansiruetanoille sekä lehtokotiloille.

Kävin myös paikassa, jossa espanjansiruetanat olivat päässeet leviämään kasvimaalle ja siellä ne tekevätkin aikamoista tuhoa.

Kerääminen on tehokasta torjuntaa. Jokainen yksilö, jonka saa kerättyä tietää monta sataa uutta etanaa vähemmän. Tyhjät kanisterit ovat näppäriä keräämisastioita, jos niiden suuosuus vaan on tarpeeksi iso. Astiaan voi laittaa kiehuvaa vettä tai etikkaa, johon etanat kuolevat heti. Toiset mätkäsevät etanat hengiltä lapiolla ja hautaavat ne sitten maahan. Etanathan syövät kuolleet lajitoverinsa ja kuolleiden yksilöiden ympärille kerääntyy äkkiä syöjiä.

Lehtokotilosta kysellään myös paljon ja ainakin täällä Lahden seudulla se on ikävän yleinen. Sateisella ilmalla paikoitellen on kävelytietkin lehtokotiloiden valloittamat niin, että ei voi välttyä niiden päälle astumiselta. Samat torjuntakonstit tehoaa siihen kuin espanjansiruetanaankin. Laitoin videon pätkän youtubeen, siitä voi vielä vilkaista miltä lehtokotilo näyttikään.

Kannattaa myös opetella tunnistamaan ukkoetana, joka ei ole haitallinen ja sitä ei ole tarpeen hävittää. Kirjoittelin espanjansiruetanan ja ukkoetanan eroista jo muutama vuosi sitten ja vanhasta kirjoituksesta Luontoturvan sivuilta voikin tarkistaa mitkä olivatkaan etanoiden erot.

Lisää espanjansiruetanoiden ja myös ukkoetanan kuvia kuva-albumista.

Tunnista kukkiva jättiputki video

Perjantai 12.7.2019 klo 10.13 - Miia Korhonen

Kuvasin "komeita" jättiputkia ja otin videon pätkänkin avuksi kukkivan jättiputken tunnistamiseen. Video löytyy youtubesta.

Jättiputken tunnistamisessa sekaannuksia sattuu ja niistä olenkin kirjoitellut useaan otteeseen sivuilla. Kasvin tunnistamisessa huomio kannattaa kiinnittää lehden muotoon, varteen sekä kukinnon väriin, kokoon ja muotoon. Kukinnan ajankohta auttaa myös tunnistamisessa. Hyvä tunnistustyökalu monen luonnossa esiintyvän kasvin tunnistamiseen löytyy Luontoportti.fi sivustolta.

Jättiputkihan kukkii juuri nyt komeasti ja tässä kukintaa alueelta, jossa jättiputki on levinnyt autioksi jääneellä tilalla.

Näitä kasveja on sekoitettu jättiputkeen

Tiistai 9.7.2019 klo 20.55 - Miia Korhonen

Hienoa on huomata, että ihmiset kiinnittävät ympäristönsä kasveihin entistä enemmän huomiota. Jättiputkesta tietysti puhutaan paljon ja nyt on tullut minullekin kysymyksiä ja kuvia kasveista, joissa huolena on, että onko kuvissa jättiputki.

Tänä kesänä on jättiputkea sekoitettu tähän mennessä eniten ukonputkeen, ja ainakin täällä Lahden seudulla taitaa olla idänukonputki se jonka kanssa sekaannusta tapahtuu. Idänukonputkella on keltavihreä kukinto ja kooltaan se on huomattavasti jättiputkea pienempi ja hennompi. Lehti kyllä voi muistuttaa jättiputken lehteä, joten sekaantuminen on kyllä ymmärrettävää.

Ukonputkista lisää kuvia Luontoturvan sivuilla.

Ukonputki on monimuotoinen kasvi ja Suomessa on tavattu neljää erilaista ukonputkea, jotka jakaantuvat kahteen alalajiin ja niiden muunnoksiin, joten tarkalleen tunnistaminen voi olla haastavaa. Luontoportti.fi sivustolta voi lukea ukonputkista lisää.

Myös vuohenputkesta on tullut kuvia ja senpä takia laitoin Luontoturvan sivuillekin kuvia vuohenputkesta ja juttua kasvista löytyy taas Luontoportti.fi sivulta.

Vuohenputki ei ole haitallinen vieraskasvi

Karhunputki on se vakio kasvi, johon täälläpäin jättiputkea sekoitetaan ja siitä olen kirjoitellut kuvien kera jo aikaisempina vuosinakin.

Karhunputken lehti

Kannattaa lukea kirjoitukset jättiputken ja karhunputken eroista tästä ja tästä.

Jättiputken nimikin jo viittaa isoon kasviin ja kaikenlaisista isoista kasveista saan kuvia. Kaikkia maailman kasveja en tunnista, mutta ainakin useimmiten kuvista osaan sanoa onko syytä huoleen eli onko kuvissa jättiputki vai ei. Takiaiset ovat isokokoisia ja niistä tuleekin välillä kuvia ja kyselyjä, myös ohdakkeen kuvia olen saanut.

Takiaiset, ohdakkeet ja muut isokokoiset luonnonkasvit tuovat kysymyksiä, että onko kyseessä jokin haitallinen vieraskasvi

Luontoportti sivustoa kannattaa käyttää, kun jokin kasvi tai eläin luonnossa mietityttää. Esimerkiksi takiaisista ja ohdakkeista linkit tässä

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/seittitakiainen

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/isotakiainen

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/huopaohdake

Jättiputkesta kuvia ja juttuahan löytyy paljon Luontoturvan blogista ja myös vieraslajit.fi sivustolta.

Kasveja sitten vaan tunnistelemaan!

Lahdessa tietoa haitallisista vieraskasveista

Sunnuntai 2.6.2019 klo 14.35 - Miia Korhonen

Kesä on tullut vihreän vehreänä ja niin on myös jättiputki, jättipalsami ja muut harmituksetkin. Lahdessa aloitettiin tänäkin vuonna jo hyvissä ajoin tiedotus haitallisista vieraskasveista ja niiden leviämisen väylistä.

Tietoa on viety kirjastoihin ja kouluihin. Aikataulut Luontoturvan sivuilta. Infoa aiheeseen liittyen on pidetty asukastilaisuuksissa sekä myös torilla markkinapäivänä. Tiedotustelinettä on voinut bongata niin LAMKin tiloista kuin Hankkijalta ja Kirkkokadun virastotalon aulastakin. Tällä hetkellä tiedotusteline on Lahden pääkirjastolla, josta se siirtyy kesän aikana useaan paikkaan Lahden alueella.

Eteläisen Lahden asukasillassa Liipolassa jaettiin tietoa myös haitallisista vieraskasveista

Tiedotusta rollup telineessä haitallisista vieraskasveista voi bongata ympäri Lahtea

Tänäkin vuonna muutama koulu ja päiväkoti halusi tutustua tarkemmin jättipalsamiin ja yhdessä kitkettiinkin Länsiharjun ja Steinerkoulun kanssa sekä Ahtialan päiväkodin. Sää ei suosinut Steinerkoulun kitkentäpäivää, mutta säästä huolimatta tehtiin myös paperia, johon tuli jättipalsamia ja muitakin kasveja käytettiin. Paperipajaa piti Painovoima ja sieltä vetämässä oli Pekka Litmanen.

Pekka Litmanen Painovoimajalta, sää ei ole este paperintekoon

Jättipalsamin lehtiä voi käyttää paperintekoon

Papeperipajasta lisää Luontoturvan sivuilla ja Painovoimapajan sivuilta. Jättipalsamin kitkeminen ja siitä paperinteko sopisi hyvin myös työporukoille TYKY-päiväksi! Hyödyllistä, hauskaa, tietoa haitallisista vieraskasveista ja paperinteosta, yhdessäoloa ja liikuntaa samassa paketissa :)

Muistutuksen vielä, puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä oman tontin ulkopuolelle luontoon. Risujen ja haravointijätteen vieminen toisen maalle on jätelain mukaan kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Puutarhajätteen mukana kulkeutuvat siemenet, juuren palat, taudit ja tuholaiset uusille alueille.

Puutarhajätteen mukana Lahdessa on luontoon levinnyt monet haitalliset vieraskasvit, joiden torjunta on työlästä ja tuo kaupungille kustannuksia. Puutarhajätteet luonnossa vaikuttavat myös alueiden yleissiisteyteen. Luontoon vietyjen puutarhajäte paikkojen läheisyyteen tullaankin viemään tiedotetauluja asiasta. Myös asukkaiden postilaatikoihin voidaan jättää asiasta tiedote. Puutarhajätteen käsittelystä saa lisää tietoa www.phj.fi tai soittamalla 03 871 1710. Päijät-Hämeen jätehuollon asemilla otetaan haravointi sekä risujäte pienissä erissä maksutta vastaan.

Nautitaan kesästä!

Jättiputki ja siemenpankki

Keskiviikko 22.5.2019 klo 20.23 - Miia Korhonen

Minulle mieleisin aika jättiputken torjunnassa on jo mennyt ohi. Keväällä ennen kuin puussa on lehdet ja muut kasvit vielä miettivät kasvuun lähtöä, niin jättiputki on jo ampaissut kasvuun ja varsinkin vanhempi kasvusto on silloin helppo huomata ja myös torjua.

Nyt on kaikki muukin kasvillisuus hyvässä kasvussa ja varsinkin pienet taimet on jo hankala löytää korkean muun kasvillisuuden seasta. Ja hyttyset on taas ilonamme ja voin todeta niitä olevan metsissä jo paljon... Milloinhan kehitellään hyttynen, joka imee läskiä eikä verta. Siinä olisi luonnonmukainen rasvaimu :)

Kannattaa muistaa, että jättiputken siemen säilyy ainakin 10 vuotta itämiskykyisenä, tähän olen päätynyt ihan oman kokemuksen kautta. Tiedän alueita, joissa ei ole ollut kukkivia jättiputkia 7-8 vuoteen ja taas alueelta löytyi yksi jättiputken taimi. Alueita joissa on ollut kukkivia jättiputkia ja siemenet on päässyt maahan täytyy siis todella tarkkailla vähintään 10 vuotta. Voi olla, että joinain vuosina tarkkailtavalta alueelta ei löydykään jättistä, mutta vuoden tai parin päästä taas löytyy.

Jättiputki on kyllä hävitettävissä, mutta se vaatii sitkeää ja järjestelmällistä työtä. Alueilla joita olen torjunut neljä - viisi vuotta on kasvustot vähentyneet selvästi. Nyt käyn tuollaisilla alueilla kaivelemassa uudet jättiputket mahdollisimman pieninä pois.

Tällaiset autioituneet pihapiirit ovat ongelmallisia. Kuvan paikassa jättiputki sai levitä rauhassa vuosikausia ellei vuosikymmeniä ja valtasi tietysti pihapiirin kokonaan. Torjuntaa on tehty nyt viisi vuotta ja yksittäisiä kasveja kaivoin taas useita kymmeniä ympäri aluetta. Ongelmana on lisäksi se, että siemenet ovat levinneet todennäköisesti eläinten mukana kauaksikin tuosta pihapiiristä. Eli aluetta joutuu tarkastamaan vuosittain parin hehtaarin alalta. Aluetta ei ole hoidettu ehkä vuosikymmeniin eli kaikenlaista pensasta, pusikkoa ja kaatunutta puuta on paljon. Jättiputkien löytäminen sellaisesta maastosta vie aikaa. Ja tietysti työlle täytyy olla myös tilaaja ja maksajakin.

Tuossa kuvan kohteessa asia on hoidossa, mutta on varmasti paljon vastaavia paikkoja joissa tilanne ei ole yhtä hyvä ja jättiputki jatkaa kulkuaan. Puuttuukaa siis ongelmaan ajoissa!

Mutta on metsässä mukaviakin hetkiä, kun jättiputkia ei löydy enää alueelta ja saa nauttia kevään vihreästä!

Vihreää kevättä!

Jättiputki ja muut tutut kasvussa

Lauantai 20.4.2019 klo 10.11 - Miia Korhonen

Kevät tuleekin tänä vuonna hätäisesti ja nyt jättiputki on jo räjähtänyt kasvuun Lahden korkeuksilla monin paikoin. Tällaiset nopeat keväät on torjunnan kannalta ikäviä, paras jättiputkien torjunta-aika jää lyhyeksi.

Heti kun lumi on sulanut ampaisee jättiputki kasvuun ja vähän lumen seastakin virittää jättis jo kasvuaan.

Aloitin torjuntakauden 19.4.19 alueella, jossa jättiputkia on ollut vuosikausia ja esiintymä on laaja, osaksi hankalaa maastoa ja vieläpä luonnonsuojelualueen läheisyydessä.

Alueella tehdään nyt mekaanista torjuntaa eli peitetään ja kaivetaan ja tätähän on tiedossa sitten seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Torjunta kannattaa aloittaa heti keväällä ja käydä kimppuun tosissaan. Peittäminen on helppoa nyt, kun muu kasvillisuus ei ole vielä lähtenyt kasvuun. Peitettyjen alueiden ulkopuolelta sitten lapiotyönä kaivetaan jättiputket juurineen pois. Uutta kasvua tulee koko kesän ajan jos jättiputken siemeniä on päässyt maahan aikaisempina vuosina ja aluettahan sitten ihan oikeasti tarkkaillaan seuraavat 10 vuotta.

Milloin viime keväänä käynnistyi jättiputken torjunta siitä juttua Luontoturvan blogissa.

On sitä tietysti jo muutkin tutut kasvit lähteneet kasvuun kuten lupiini ja jättipalsamikin pilkistelee jo.

Lupiinia voi torjua keväällä kaivamalla. On kuitenkin muistettava, että jos alueella on kukkineita lupiineja maassa on lupiinin siementä ja jalkineiden ja työvälineiden puhdistaminen on tehtävä ennen seuraavaan paikkaan siirtymistä. Siemenet tarttuvat kengän pohjiin, työkoneiden / autojen renkaisiin ja työvälineisiin.

Jättipalsamia voi torjua kitkemällä, niittämällä tai peittämällä kesän ajaksi.

Tästä alkaa minun kesä ja aherrus, syksyllä sitten lomaillaan :)

Niin ja vuohenputki herättää aina keväällä kysymyksiä, se kun lähtee myös aikaisin kasvuun. Vuohenputki ei siis ole haitallinen vieraskasvi, vaikka voikin olla ikävän rikkaruohon maineessa. Eikä ole myrkyllinen. Katso tietoa vuohenputkesta Luontoportti.fi sivulta.

Katso vieraslajit seminaarin tallenne täältä

Keskiviikko 10.4.2019 klo 12.42 - Miia Korhonen

Haitalliset vieraslajit puutarhassa seminaari on kokonaisuudessaan verkossa katsottavissa tai pilkottuna aihe- / puhujakohtaiseksi videoiksi. Paljon hyvää tietoa on saatu useilta eri asiantuntijoilta. Kannattaa katsoa!

Tallenne Tiedekulmasta.

Aihe-/ puhujakohtaiset videot pikottuna.

Terveisiä seminaarista

Tiistai 9.4.2019 klo 21.11 - Miia Korhonen

Vieraslajit puutarhassa seminaari pidettiin 9.4.19 Helsingin yliopiston tiedekulmassa. Tapahtumaa pystyi seuraamaan myös verkossa ja tallenne siitä on tulossa verkkoon. Onneksi, koska seminaarissa oli todella hyviä puheita ja nyt tuli tietoa monelta taholta. Tallenteeseen laitan linkkiä kun se saadaan valmiiksi.

Hienoa oli, että seminaarissa oli monen eri tahon edustajia ja asiaa käsiteltiin monelta kantilta.

Johanna Niemivuo-Lahti esitti selkeästi mm. mitä kaikkien tulisi tietää vieraslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä, kuka säädöksiä valvoo, miten maanomistajan tai elinkeinoharjoittajan täytyy toimia.

Ruokaviraston Paula Lilja kertoi mm. kasvinterveyslainsäädännön uudistumisesta ja puiden tuholaisista.

Eeva-Maria Tuhkanen toi esille myös muita kuin EU:n ja kansallisen listan vieraslajeja. Tietoa saatiin mm. jättipoimulehdestä ja mistelistä.

Mesisilkkiyrtti tuli esiin useammassakin esityksessä.

Petri Ahlroth toi esiin useita lajeja, joista harvoin puhutaan mediassa ja jotka jäävät jättiputken, jättipalsamin ja muiden kasvien varjoon. Esimerkiksi havununna askarrutti myös yleisössä.

Irene Vänninen esitteli monia kasvihuone tuholaisia, tomaattijäytäjäkoi oli niistä yksi.

Asko Hannukkalan materiaalia esitti Leena Luoto ja tietoa tuli viljelijöille mm. ankeroisista, möhöjuuresta ja pahkamädästä.

Markus Seppälä esitteli VieKas hanketta, jossa tuodaan jättiputken, jättipalsamin ja keltamajavankaalia esille valtakunnallisesti. Viestintä ja valistus on isossa osassa tässä hankkeessa.

Itse esittelin jättiputken ja jättipalsamin tunnistamista, leviämisen väyliä ja torjuntaa.

Oli kyllä antoisa päivä, kannattaa katsoa esitykset tallenteena!

Hankkeita vieraslajien ympärillä

Keskiviikko 27.3.2019 klo 8.47 - Miia Korhonen

Haitallisten vieraslajien ympärillä tapahtuu paljon ja monella taholla herätellään ihmisiä huomioimaan ympäristöään.

Maa- ja kotitalousnaisten sivuilta voi käydä tutustumassa vuoden 2019 maisematekokilpailuun, SUURET SUOMALAISET VIERASLAJITALKOOT. Vuoden maisemateko järjestetään nyt viidettä kertaa.

Katso video

Maa- ja kotitalousnaisten järjestämässä kilpailussa myönnetään maakunnallisesti Vuoden maisemateko -tunnuksia, jotka kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuoden maisemateon valintaa.

VieKas LIFE  (2018–2023) on Suomen suurin ja kunnianhimoisin haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle, ja vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä. Hankkeen koordinaattorina on Suomen luonnonsuojeluliitto.

Hankkeessa perehdytetään suomalaiset haitallisiin vieraslajeihin ja niiden aiheuttamiin haittoihin hankkeen huolella valittujen esimerkkilajien, jättipalsamin, jättiputkien ja keltamajavankaalin avulla.

Terve askel luontoon -hanke torjuu haitallisia vieraslajeja ja vaalii terveyttä. Vuosina 2017-2019 järjestetään vieraslajitalkoita ja koulutetaan vieraslajien poistoon keskittyviä iskujoukkoja seitsemällä eri alueella ympäri Suomea. Hankkeeseen liittyvät myös uhanalaisten perinneympäristöjen ja arvokkaiden luontotyyppien hoitoon keskittyvät talkooleirit.

Terve askel luontoon on STEAn tukema kolmivuotinen (2017-2019) hanke, jonka järjestävät Allergia-, iho- ja astmaliitto sekä WWF.

Hankkeen tapahtumista lisää tietoa tästä.

Valtakunnallisten hankkeiden lisäksi monet kaupungit ja kunnat ovat kartoittaneet alueensa haitalliset vieraskasvit ja ryhtyneet toimiin torjunnan ja tiedotuksen saralla.

Lahdessa kaupunki on jo vuosia panostanut jättiputken torjuntaan ja sitä tehdäänkin Lahden alueella myös yksityisten mailta veloituksetta. Tietoa vieraslajien mahdollisista haitoista jaetaan niin kirjastoissa kuin kouluissakin. Puutarhajätteen oikein käsittelyyn ja siitä tiedottamiseen kiinnitetään myös huomioita. Päijät-Hämeen jätehuolto järjestää alueellaan vuosittain asukkaille ilmaisia kompostointikursseja, joita toteuttaa Lahden 4H-yhdistys. Tiedotus vieraslajien mahdollisista haitoista sekä puutarhakasvien ja puutarhajätteen käsittelystä on tärkeää.

Vieraslajit puutarhassa - seminaari 9.4.2019

Torstai 14.3.2019 klo 9.00 - Miia Korhonen

Haitallisista vieraslajeista puhutaan Helsingissä 9.4.19. Seminaariahan voi seurata myös verkossa, jos ei pääse paikan päälle ja tapahtuma myös taltioidaan.

Nähdään seminaarissa ja omalta osaltani lupaan näyttää kesäisiä kuvia ei niin mukavista kasveista eli jättiputkesta ja jättipalsamista :)

Vieraslajit puutarhassa seminaari 9.4.2019 kello 11-15

Helsingin Yliopiston Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki

Vieraslajit ja tulokaslajit puutarhassa. Asiantuntijaesitelmät lainsäädännöstä, vieras/tulokas lajeista ja niiden merkityksestä. Miten tunnistaa haitalliset lajit ja miten torjua niitä. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa lajistoon.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Seminaari lähetetään suorana verkossa Tiedekulman nettisivulla ja taltionti siitä tulee myöhemmin nettiin katsottavaksi.

Tapahtuma Facebookissa.

Liitteenä ohjelma

Ohjelma :

• Avaus ja tilaisuuden fasilitointi: Vieraita lajeja puutarhassa. Biologi Leena Luoto, Flowerpecker
• Vieraslajilainsäädäntö – Rooli vieraslajihallinnan edistäjänä puutarha-alan näkökulmasta. Neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti, Maa- ja metsätalousministeriö
• Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen. Ylitarkastaja Paula Lilja, Ruokavirasto
• Vieras- ja tulokaskasvit puutarhan kannalta. Tutkija Eeva- Maria Tuhkanen Luonnonvarakeskus
• Vieras- ja tulokashyönteiset, tunnistamisen tarpeellisuus ja monimuotoisuuden merkitys puutarhassa luonnon oman tasapainon kannalta. Tutkija Irene Vänninen, Luonnonvarakeskus
• Vieraslajit (taudit ja tuholaiset) maaperässä ja kulkeutuminen kasvualustan mukana. Yliopistonlehtori ja erikoistutkija Asko Hannukkala, Helsingin Yliopisto/Luonnonvarakeskus
• Ilmastonmuutos lajien kannalta. Johtaja Petri Ahlroth, Suomen ympäristökeskus
• VieKas kansalaistoiminta: uusia työkaluja havainto- ja torjuntatiedon ilmoittamiseen. Vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä, Suomen Luonnonsuojeluliitto
• Case Jättiputken ja -palsamin tunnistaminen ja torjunta. Hortonomi Miia Korhonen Luontoturva

Järjestäjät :  

Maa- ja metsätalousministeriö

Hyötykasviyhdistys ry

Maatiainen ry

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry

Luontoturva

Flowerpecker

Yhteistyökumppanit:

Biolan

Kiteen mato ja multa

Mustila puutarha

Neko

Schetelig

Jättiputket videolla

Tiistai 5.2.2019 klo 8.39 - Miia Korhonen

Lunta tuuppaa taivaan täydeltä ja nyt onkin hyvä aika katsella kesäisiä kuvia. Löysin tiedostojen syövereistä videon pätkän, jonka kuvasin jättiputken taimesta. Siinä näkyy hyvin pienenkin taimen varren väritys ja karvat. Video löytyy YouTubesta.

Taimivideon jälkeen voi katsoa miltä jättiputki näyttää kukkivana. Itsehän torjuisin mielummin taimi kokoisia jättiputkia kuin nelimetrisiä kukkivia jättiläisiä...

Tämän kokoisten kasvien torjuntaan liittyy jo melkoiset työturvariskit. Jättiputki on valolle herkistävä kasvi. Kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Herkimmät voivat saada jättiputken hajustakin hengitys- ja iho-oireita.

Vielä talvi pitää jättiputketkin otteessaan, mutta kohta tulee kevät päästämään kasvit valloilleen!

Haitallisten vieraskasvien leviämisen väylät

Keskiviikko 16.1.2019 klo 9.39 - Miia Korhonen

Tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista ja leviämisen väylistä on tärkeää. Parasta torjuntaa on, jos pystytään jo ennakolta estämään haitallisten lajien leviäminen.

Haitalliset vieraskasvit leviävät edelleen uusille alueille ihmisen toimien seurauksena. Työkoneiden, maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana leviävät monet lajit. Uusia vieraskasvilajeja tuodaan koristekasveiksi sekä viljelyyn.

Kuvan jättiputket levinneet alueelle tuodun maa-aineksen mukana. Edelleen kasvit levisivät läheiseen metsään työkoneiden ajettua jättiputkia kasvavan alueen läpi. Siemenet kulkeutuivat koneiden mukana.

Leviämisen väylien tunnistaminen, ennakointi, työtapojen järjestely, kasvien tuntemus, vieraslajien mahdollisten haittojen tiedostaminen sekä aiheesta tiedottaminen on tärkeässä asemassa haitallisten vieraskasvien leviämisen estämisessä.

Kasvien leviämisen väyliä

• Vieraskasvilajit koriste- ja viljelykasveina (kaikki vieraskasvilajit eivät ole haitallisia!)
• Kasvien vaihdot (kasvien käytön huomiot – vastuullinen puutarhuri)
• Puutarhajätteen käsittely
• Alueella liikkuminen (siemenet siirtyvät jalkineissa ja vaatteissa)
• Työkoneet
• Maa-ainesten käsittely
• Linnut, muut eläimet
• Virtaava vesi

Uusia vierasperäisiä koriste- ja viljelykasveja käytettäessä on tärkeää tuntea kasvi, tietää kasvin leviämistavat, mahdolliset haitat ja estää kasvin leviäminen käyttöalueelta ympäristöön.

Puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä luontoon, vaan se täytyy käsitellä omalla tontilla tai toimittaa alueen jätekeskukseen. Risujen, haravointi- ja puutarhajätteen vieminen toisen maalle on kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Asiaa säätelee jäte- ja ympäristölaki. Erityistä huomiota puutarhajätteen käsittelyn tiedottamisessa on syytä kiinnittää kiinteistöihin, jotka rajoittuvat luonnonsuojelu- ja muille herkille alueille.

Etelänruttojuuri ja jättipalsami levinnyt kuvan alueelle luontoon viedystä puutarhajätteestä

Alueilla, joissa on haitallisia vieraskasveja, kulkemiseen täytyy myös kiinnittää huomiota. Työkohteesta toiselle siirryttäessä voidaan siirtää siemeniä koneissa, jalkineissa ja vaatteissa. Jalkineiden, työvälineiden ja koneiden puhdistamisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia täytyykin miettiä. Myös työjärjestyksillä voidaan ehkäistä haitallisten lajien leviämistä. Puutarhataloudestakin tuttu ajattelu: liikutaan puhtaalta alueelta saastuneelle, eikä toisin päin, estää lajien leviämistä.

Kasvien siemenet tarttuvat helposti jalkineisiin ja päätyvät uusille alueille. Kuvassa myös lehtokotilo on siirtymässä saappaaseen kiinnittyneenä eteenpäin.

Huomiota voi kiinnittää myös siihen, milloin mennään alueille, joissa tiedetään olevan siemenestä leviäviä kasveja. Esimerkiksi alueille, joissa kasvaa jättipalsamia, menoa kannattaa välttää silloin kun kasvin siemenet ovat kypsyneet ja kasvi lennättää siemeniä alueella liikkuvien päälle.

Loppukesästä jättipalsami "ampuu" siemeniä kasvustoissa liikkuvien päälle, jolloin siemenet tarttuvat vaatteisiin, koneisiin ja jalkineisiin siirtyen uusille alueille.

Kaikissa konetöitä vaativissa kohteissa täytyy tiedostaa lajien leviämisen riski. Ennen töiden aloitusta alueen haitallisten vieraskasvilajien ja lajien leviämisen riski täytyy kartoittaa. Valmiit torjunta- ja tarkkailusuunnitelmat eri lajeille auttavat töiden toteuttamisessa.

Konetöiden oikein ajoittamisella voidaan vaikuttaa lajien leviämiseen. Esimerkkinä piennarniitoissa otetaan huomioon siemenestä leviävät lajit ja kukinnan ajankohta.

Maansiirroissa on aina iso riski siirtää haitallisia vieraslajeja uusille alueille. Tärkeää olisikin ennen maansiirtoja tarkistaa mitä kasveja kasvaa alueella, josta maata kaivetaan. Jos alueella on haitallisia vieraskasveja, täytyy miettiä erityisen tarkasti minne ja miten maa-aines sijoitetaan. Espanjansiruetana leviää myös helposti maansiirtojen mukana.

Maa-ainesten mukana leviävät monet lajit

Espanjansiruetanat munimassa. Laji leviää maa-ainesten ja kasvien mukana edelleen.

Kasveja uusille alueille voi levittää myös eläimet. Eläinten kulkiessa siemenet voivat tarttua turkkiin sekä höyheniin. Linnut syövät marjoja ja voivat levittää siemeniä ulostuksen mukana. Marjoja kehittävien kasvien (esim. kanukat, terttuselja, kurtturuusu) leviämistä voi estää leikkaamalla kasvustot alas ennen marjojen kehittymistä.

Kurtturuusun siemenet levinneet harjualueelle, jossa kasvi jatkaa leviämistä edelleen

Virtaavan veden mukana leviävät sekä siemenestä, että juuresta leviävät lajit. Joidenkin kasvien siemenet, kuten kurtturuusun, kelluvat erityisen hyvin ja voivat siirtyä veden mukana pitkiäkin matkoja. Myös juuren palat voivat kulkeutua veden mukana uusille alueille.

Jättiputki kasvamassa veden äärellä

Kaupungit ja kunnat ovat usein työn tilaajan roolissa. Urakoitsijoiden kanssa sopimuksia tehtäessä on tärkeää huomioida mahdolliset haitallisten vieraslajien leviämisen väylät ja huolehtia siitä, että työn suorittajat tuntevat aihepiirin riittävän hyvin.

Alueiden tarkkailu ja haitallisten kasvien tunnistaminen niiden kaikissa kasvunvaiheissa on tärkeää.

Alueiden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset haitalliset vieraskasvit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä lisää kuvia Luontoturvan valokuva-albumissa.

Iloa ja rauhaa joulun aikaan

Tiistai 18.12.2018 klo 18.44 - Miia Korhonen

Taas saatellaan yksi vuosi loppuun ja seuraava alkaa. Kerätään joulun tienoo voimia ja valmistaudutaan uuteen vuoteen. Leppoisaa joulua ja kaikkea hyvää ja kaunista vuoteen 2019!

Ja jos nämä talventörröttäjät eivät ole tuttuja, niin vasemmalla on jättiputken ja oikealla karhunputken kuivuneet kukinnot :)

Luontoturvan kesän 2018 kuulumiset

Keskiviikko 31.10.2018 klo 18.49 - Miia Korhonen

Nyt on hetki aikaa ladata akkuja, viettää kesälomaa :) ja sittenhän sitä jo saakin taas ryhtyä suunnittelemaan ensi kesän kuvioita. Jotenkin tuntuu, että vuodenajat vaihtuu aina vain nopeammin, johtuu kuulemma iästä...

Syksyisessä metsässä jättiputken kanssa

Perjantai 19.10.2018 klo 19.32 - Miia Korhonen

Syksyisessä metsässä kulkiessa tulee ainakin toisella silmällä etsittyä jättiputkia ja joskus niitä saattaa yllättäen löytääkin! Nyt kun lehdet on tippunut puista ja luonto muutenkin valmistautumassa talviunille niin vähän pienemmätkin jättiputket erottaa hyvin maastossa.

Maa on syksyllä kosteaa ja jättiputken taimia onkin nyt helppo kaivaa juurineen ylös. Jättiputken uusia taimiahan nousee keväästä pitkälle syksyyn, jos maassa on siemeniä.

Jättiputken taimi juurineen lokakuussa

Nämäkin jättiputken taimet oli lähteneet kasvuun sitten viime käynnin. Nyt kun raapaisin taimet mukaan, niin on keväällä sitten ainakin vähän vähemmän töitä. Pienen määrän juuria voi hävittää muovipussissa sekajätteen joukossa. Isommat määrät sitten alueen jätekeskukseen. Lehdet ja varrethan voi jättää maahan, ne maatuvat ja niistä ei jättiputki leviä.

Kohta voi taas vaipua itsekin talvihorrokseen, mutta sitä ennen kannattaa vielä käydä ihmettelemässä luonnon ihmeitä ja ladata voimaa talveen. Tällaiset luonnon ihmeet jäi kameraan metsäretkellä myös.

Leppoisaa syksyä!

Juuresta juttua

Maanantai 24.9.2018 klo 19.19 - Miia Korhonen

Kasveista puhuttaessa vähemmän puhutaan siitä, millainen ja minkä näköinen juuristo niillä on. Torjuntaa tehdessä on kuitenkin tärkeää tunnistaa torjuttavan kasvin juuretkin ja tietää millainen juuri kyseisellä kasvilla on. Toisilla kasveilla juuret ovat melko lähellä maanpintaa ja toisilla taas ylettyvät parin metrin syvyyteen.

Joillain juuristo on melkeinpä hauras ja katkeaa pienestäkin nykäisystä, toisten juuria taas saa vetää maasta ylös ihan tosissaan. Torjuttaessa juurella leviävää kasvia täytyy kaikki juuren palatkin saada pois ja se onkin haastava homma. Torjuttua aluetta täytyykin tarkkailla uuden kasvun varalle useamman vuoden ajan.

Jotkin kasvit, kuten lupiini, on typensitojakasvi ja sen juuri onkin ”pahkuroita” täynnä. Pahkurat ovat typpinystyröitä, joiden avulla kasvi voi sitoa ilmakehästä happea.

Lupiinin juuri

Jättiputkella taas on porkkanan mallinen paalujuuri, josta lähtee ohuempia sivujuuria ja kasvi onkin melko helppo kaivaa juurinen pois.

Jättiputken juuri

Jättipalsamin juuri on hyvin pieni ja kasvi lähteekin nykäisemällä irti.

Karhunköynnöksen juuri ei mene kovin syvälle, mutta katkeaa helposti ja kasvi leviää juuren paloistakin.

Tataren juuri voi yltää parin metrin syvyyteen. Paksuudeltaan juuri voi olla ranteen paksuinen ja olla sivusuunnassa useiden metrien pituinen.

Tataren juuri

Juuren ominaisuudet vaikuttavat siis torjuntatapaan. Perin juurin merkillisiä ja mielenkiintoisia ovat kasvien juuretkin!