Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Luontoturvan kesän 2018 kuulumiset

Keskiviikko 31.10.2018 klo 18.49 - Miia Korhonen

Nyt on hetki aikaa ladata akkuja, viettää kesälomaa :) ja sittenhän sitä jo saakin taas ryhtyä suunnittelemaan ensi kesän kuvioita. Jotenkin tuntuu, että vuodenajat vaihtuu aina vain nopeammin, johtuu kuulemma iästä...

Jättipalsamin torjuntaa Merrasojan varrelta Lahdessa

Sunnuntai 5.8.2018 klo 16.28 - Miia Korhonen

Tänä vuonna on kirjoiteltu ampiaisten paljoudesta ja omakohtaistakin kokemusta on! Silloin kun jättipalsamista torjuttavat alueet ovat isoja ja työ täytyy saada mahdollisimman nopeasti tehtyä tartun raivaussahaan, jossa on siimapää. Tänä vuonna kohteet ovat pääsääntöisesti olleet hankalakulkuista ojan vartta, jossa jättipalsamia on paikoitellen ollut todella paljon ja isoilla alueilla.

Tänä kesänä ampiaispesiä on ollut ennätysmäärä. Parhaimpana päivänä ennätys on ollut kolme pesää päivässä mihin olen törmännyt jättipalsamia siimatessani. Jättipalsamin kukissa viihtyvät myös kimalaiset, jotka eivät onneksi ole yhtä äkkipikaisia kuin ampiaiset.

Jättipalsamin kukissa käy pörinä

Siinä sitä löytää itsestänsä pienen aiturin ja pikajuoksijan kun pinkoo 10 kg painavan raivaussahan kanssa ampiaisia karkuun kaatuneiden puiden ja pusikoiden läpi… Vaikka on tukevat kengät, paksut työhousut + takki, kypärä ja verkkovisiiri naaman edessä niin kyllä pesällinen ampiaisia saa silti juoksemaan, parhaimpina päivinä useaan kertaan. Ja kyllä, näillä +30 asteen helteillä tuossa varustuksessa on ollut todella kuuma ja tukala olla, mutta jättipalsamin torjunta-aika on rajallinen, jota siinä ei voi parempia kelejä odotella.

Se hyvä puoli on helteistä ollut, että jättipalsamikin on selvästi kärsinyt kuivuudesta ja siimatessa kasvuston katki maantasalta on kasvi lähtenyt huonosti enää uuteen kasvuun. Toisin oli viime kesänä, jolloin oli märkää ja katkaistu kasvi jaksoi hyvin kasvaa uutta kasvua.

Yhtenä kohteena on Lahdessa ollut Merrasojanvarsi. Ajatus on putsata jättipalsamista noin 2,5 km pitkä ojanvarsi, joka lähtee Merrasjärvelta ja päätyy Vesijärveen.

Merrasojan varrelta Lahdessa hävitetään jättipalsamia

Ojanvarsi on useissa paikoissa hankalakulkuista maastoa ja osaksi jättipalsamia joutuu kitkemään käsin paikoista, jonne ei raivaussahan kanssa pääse. Myös ojanvarren läheisyydessä, tonttien takapihoilla, olevat jättipalsamit täytyy saada hävitettyä. Näin isolta alueelta jättipalsamin hävittäminen kokonaan ei vuodessa onnistu, mutta muutaman vuoden sitkeä työ tuottaa varmasti tulosta. Samalla innostetaan lähialueen asukkaita poistamaan jättipalsamit omilta alueiltaan ja toki kasvia saa hävittää myös kaupungin alueilta. Lahdessa useammassa paikassa asukkaat ovatkin ryhtyneet jättipalsamin omatoimiseen torjuntaan mm. kävelyteiden varsilta.

Luonnonsuojelualueet ovat olleet jättipalsamin torjuntakohteina myös. Viime syksynä kartoitin luonnonsuojelualueita, joissa on haitalliset vieraskasvit levinneet ja tänä kesänä on ryhdytty torjuntatoimiin. Jättipalsamia torjuttaessa tulisi alue käydä pari kertaa kesässä läpi uuden kasvun varalle.

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka leviää siemenestä ja jonka siemen voi säilyä maassa itämiskykyisenä pari vuotta. Tärkeintä torjunnassa on estää siemenen maahan pääsy. Jo yhden vuoden tarkan torjunnan jälkeen huomaa seuraavana kesänä selkeän eron jättipalsamien määrään. Helppo kasvi hävittää moneen muuhun verrattuna.

Kitkettäessä kasvia voi kasvijätteen kasata kitkentäpaikalle yhteen kasaan. Kasan voi vielä talloa tiiviiksi massaksi. Jättipalsami on pehmeävartinen kasvi, joka maatuu nopeasti. Vaikka kasasta lähtisi joitain kasveja kasvuun niin seuraavana vuotena kitketään sitten kasan kohdalla olevat kasvit pois. Kasvijätettä tulee kitkettäessä paljon ja sen kuskaaminen jäteasemalle on työlästä, joten kasaaminen kitkentäpaikalle on usein paras vaihtoehto.

Intoa ja jaksamista jättipalsamin torjuntaan!

Lupiinin torjuntaa Salpausselän maastoissa

Sunnuntai 29.7.2018 klo 19.36 - Miia Korhonen

Sää on varmasti yleisin puheenaihe tällä hetkellä, joku nauttii auringosta ja toinen taas ei. Minä kuulun jälkimmäisiin, helle ei helli ja talvea sekä avantouintia on juuri nyt kova ikävä… Säätä ei voi valita, mutta työmaisemat on ainakin olleet kohdallaan Lahden Salpausselän mäkisissä maastoissa.

Jos haluaa saada hien pintaan ja ihailla mäkisiä maastoja kannattaa suunnistaa Lahden Salpausselän reiteille. Kartta löytyy Lahti.fi sivuilta. Mäkiä ja hikeä piisaa...

Salpausselän alueella komealupiini on levinnyt MM-kisalatujen läheisyydessä ja kesäkuussa kuljin ympäri Salpausselkää siimaleikkurilla pistämässä lupiinia matalaksi. Tarkoitus on nyt ensi hätää estää kasvin leviäminen edelleen estämällä uusien siementen maahan pääsy. Tehokkainta olisi tietysti kaivaa lupiini juurineen pois, mutta isoilla alueilla se on hankala toteuttaa.

Lupiini leviää hyvin kuivilla ja hiekkaisilla harjuilla

Harvoin saa samaan kuvaan lumipallon ja kukkivan lupiinin, mutta Lahdessahan kaikki on mahdollista ja luntakin on saatavilla koko kesän 😊

Yllättävänkin vähän oli tullut uusia lupiinin kukintoja kesäkuisen kasvustojen alasleikkauksen jälkeen. Liekö kuivuus ja helle ollut osasyynä. Alueita tarkkaillaan ja uudet kukinnot käydään poistamassa ennen kuin siemenet pääsevät maahan.

Jos haluaa estää lupiinin leviämisen ja poistaa jo kehittyneitä siemenkotia kannattaa kodat leikata jätesäkkiin ja toimittaa alueen jätekeskukseen. Ei kannata laittaa siemenkotia omaan kompostiin, siemenet voivat säilyä itämiskykyisenä irti leikatuissa siemenkodissa ja jatkaa elämää kompostissa. Jos siemenkodat ovat jo avautuneet niin siemenet on päässyt jo maahan ja torjunta on siinä vaiheessa myöhäistä. Seuraavana vuotena kannattaa olla aikaisemmin liikkeellä.

Lupiinin siemen kypsyy siemenpalon sisällä ja tippuu maahan siemenkodan avautuessa

Toki aina voi tietysti kaivaa lupiinin pois juurineen.

Lupiini on typensitoja kasvi, joka ottaa juuren typpinystyröillä typpeä ilmasta ja voi muuttaa maaperää ravinteikkaammaksi eli itselleen suotuisammaksi.

Hyvä olisi kuitenkin tiedostaa, että lupiininkin siemenet liikkuvat ihmisten, koneiden ja maansiirtojen mukana uusille alueille. Maassa olevat siemenet tarttuvat helposti kengän pohjiin ja kulkeutuva eteenpäin. Ylös kaivetut juuret ja irti leikatut siemenkodat kannattaa toimittaa alueen jätekeskukseen. Luontoonhan ei tietysti enää kukaan vie puutarhajätettä, eikös niin?

Salpausselkä on kyllä näkemisen arvoinen ja Salpausselän synnystä voikin lukea tarkempaa tietoa Lahden kaupunginmuseon sivuilta.

Jättiputken kukintojen poisto

Sunnuntai 8.7.2018 klo 19.17 - Miia Korhonen

Mitä sitä muuta voisi sunnuntaina tehdä kuin poistaa jättiputkista kukintoja?! Kukintojen poistossa suosin aikaisia aamuja eli tuossa neljän hujakoilla on parasta aikaa lähteä jättiputkea pätkimään. Syitä näihin aikaisiin aamuihin on useampiakin. On meinaa piirun verran mukavampi vetää sadeasua päälle kun lämpötila on +12 kuin jos lämpöä on +25 ja aurinko killottaa täydeltä taivaalta.

Jättiputket aikaisin kesäaamuna

Jättiputken kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Jättiputkessahan on myös hyvin voimakas haju, joka tuntuu todella vahvana kun kasvia katkoo. Viileässä ilmassa haju ei tunnu ihan niin pahalta kuin helteellä. Itse huomaan olevani herkistynyt jättiputken hajulle ja huomaan useasti haistavani kasvin ennen kuin edes näen sen.

Aamuvarhaisella on myös kaikenlaisia pörriäisiä vähemmän liikkeellä. Jättiputken kukinto houkuttelee ampiaisia, mehiläisiä ja muita surisijoita. Kukinnoissa käykin melkoinen elämä ja kun kasvin katkaisee ja vie pörriäisten eväät saa useasti melkoisen kiukkuista pörinää pään päälle. Yritän kyllä aina selittää ja pyytää anteeksi, kun minun on nyt vain vietävä pöristelijöiden ruuat. Itsehän löisin haarukalla oman ruokani viejää, joten ymmärrän hyvin vihaisen lähestymistavan myös ampiaisilta ja muilta.

Ja tietysti aikaisina kesäaamuina kerkiää ihailemaan Suomen kesää ja kaunista luontoakin!

Harvinainen näky, ei lupiinia tienpientareilla!

Sitä kun sunnuntaiaamun ramppaa sorakuopan reunamia ylös, alas ja poikittain jättiputkia katkomassa ja retuuttaa kukinnoista täysiä jätesäkkejä rinnettä ylös niin tietääpä taas tehneensä. En ole koskaan jättiputken kukintoa punninnut, mutta useamman kilon se painaa ja jos joitain kymmeniä poistaa niin kyllähän siinä saa bodata. Varsinkin kun harvoin saa auton ihan poistettavien kukintojen viereen ja tietysti jättiputki on löytänyt tiensä mahdollisimman hankaliin paikkoihin kuten jyrkän sorakuopan rinteisiin…

Jättiputkenkin kukinta on tänä vuonna ollut monin paikoin melkoisen aikaisessa ja osassa kukintoja siemenet ovat jo kehittyneet, joten kukintojen poistolla on jo kiire. Tänä vuonna uusia jättiputken torjuntakohteita on tullut paljon ja useassa paikassa onkin joutunut poistamaan kukintoja. ”Parhaimmassa” paikassa sekosin laskuissa 120 poistetun kukinnon paikkeilla. Kaikki poistetut kukinnot toimitan alueen jätekeskukseen.

Torjunnassa tärkeintä on estää siementen maahan pääsy. Useimmat Suomessa olevat jättiputket ovat kaukasianjättiputkia ja niille ominaista on, että kasvit kukkivat kolmantena elinvuotenaan ja kuolevat kerran kukittuaan. Kukintojen poisto voi siis olla torjuntakeinona ja siitähän olenkin jo kirjoitellut aikaisemminkin, jutun voi lukea tästä.

Peltojen ja teiden varsilla kukkivat jättiputket leviävät tehokkaasti uusille alueille peltotyökoneiden mukana sekä piennarniittokoneiden mukana. Tietysti myös eläimet ja ojissa virtaava vesi kuljettaa siemeniä eteenpäin. Lisäksi kun alueilla liikutaan tarttuvat siemenet kengän pohjiin, eläinten tassuihin ja kulkeutuvat sitten vaikka kotipihaan asti. Välillä kuulee ihmisten sanovan, että ei heitä jättiputki häiritse jos se kasvaa heidän pelloilla tai teiden varsilla. Ehkäpä niin, mutta niin kuin muutkin siemenestä leviävät lajit, niin ei se jättiputkikaan kestä siellä omalla pellolla vaan leviää helposti myös ympäristöön.

Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea vieraslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä ja pykälästä 4 maanomistajan ja haltijan huolehtimisvelvollisuudesta.

Pellon laidoilla kukkivia jättiputkia

Nyt kiireesti torjumaan jättiputkea jos sitä on omalla tontilla eikä hommaan ole vielä ryhtynyt.

Kaunista kesää!

Herra fasaani jättiputken torjunnassa ja muita kuulumisia

Perjantai 8.6.2018 klo 7.47 - Miia Korhonen

Kesä on parhaimmillaan ja siitä onkin saanut nauttia maastossa. Tässä muutamia tunnelmia Luontoturvan touhuista.

Jättiputkea torjuin kaivamalla ja herra fasaani oli piälysmiehenä. Herra komensi kova äänisesti, jos ei lapio tarpeeksi nopeasti viuhunut ja seurasi hyvin tarkasti työn kulkua ja jälkeä. Peräkanaa käveltiin ympäri aluetta, eipä tarvinnut yksin kaivella 😊 Taisin olla herran reviirillä ja hän sitä kommentoi.

Herra fasaani oli päällikkö työmaalla

Puutarhajätteeseen luonnossa törmää jatkuvasti ja tässä tulosta siitä mitä voi tapahtua, kun puutarhajätteen vie luontoon. Alueella leviää nyt röyhytatar, etelänruttojuuri ja jättiputki.

Puutarhajätteen mukana luontoon leviää haitalliset vieraskasvit

Jättiputki paikkoja olen tarkastanut ja torjunut jo reilu pari sataa tänä kesänä ja lisää on listoilla. Useita alueita olen seurannut ja torjunut jo useamman vuoden ja on hieno nähdä torjunnan vaikutus. Kyllä jättiputki on hyvinkin hävitettävissä, kunhan vain tekee työtä pitkäjännitteisesti ja varautuu useamman vuoden työrupeamaan.

Jättiputken lehti

Koululaisten ja päiväkotilaisten kanssa olen käynyt maastossa tutustumassa jättipalsamiin, mutta myös lupiinin leviämiseen tartuttiin ja päiväkodin ympäristöstä kerätään kukkivat lupiinit ämpäreihin koristukseksi. Samalla tietysti estetään kasvin siementäminen ja leviäminen edelleen.

Komealupiinin leviämistä estetään keräämällä kukinnot pois

Jättipalsami on helppo kitkeä pois juurineen ja nyt on hyvä ajankohta siihen

Jättipalsamin kitkentää

Kurtturuusu, punalehtiruusu ja aitaorapihlaja on yleisimpiä puutarhan pensaita joihin olen tänä keväänä luonnossa törmännyt. Erityisen kipeästi voi törmätä aitaorapihlajaan, jos leikattu puutarhajäte onkin kipattu luontoon. Aitaorapihlajan piikit on liki 5 cm pitkiä ja menevät helposti kengän pohjasta saati sitten koiran tassusta läpi.

Kurtturuusu leviää luonnossa

On hienoa huomata, että monet tahot ovat kiinnostuneet haitallisista vieraslajeista ja haluavat tietoa lisää. Lahdessa Vesijärvi-viikon tiimoilla Luontoturva esitteli kaupungin kirjastossa haitallisia vieraskasveja. Samalla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jättiputki karhunputkesta.

Vesijärvi-viikolla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jaettiin tietoa haitallisista vieraslajeista

Komealupiini on tosiaan komea ja se käykin hyvin kukkakimppujen koristeeksi. Ja materiaalia on monin paikoin luonnossa saatavilla ihan ilmaiseksi :) Erilaisia kimppuja olenkin nyt pihan kaunistukseksi väkertänyt.

Silmäniloa kotiin ja samalla estetään lupiinin leviäminen

Nautitaan kesästä ja auringosta!

Kevät toi jättiputket

Maanantai 23.4.2018 klo 14.06 - Miia Korhonen

Kevät on taas tullut ja pääsin paiskaamaan hansikoitua kättä ystäväni jättiputken kanssa. Ensimmäisten jättiputkien kanssa sitä jaksaa vielä olla iloinen, kun niitä näkyy. Kesää ja syksyä kohden se riemu sitten taas muuttuu ja rupeaa odottamaan, että tulisi talvi ja luonto hoitaisi jättiputketkin hetkeksi…

Mutta nyt vielä riemumielin nappasin ylös ponkaisseet jättiputket mukaani ja samalla tietysti ikuistin tämänkin kevään kasvun ihmeen. On muuten helppo nyppäistä tässä vaiheessa pienet jättiputket pois, kun maa on märkä ja juuri pieni. Kevät on ihmisen parasta aikaa ja myös jättiputkien torjuntaan suuntaan mieluiten heti keväällä. Pääsee sitten kesällä vähemmällä.

Otin muutaman kuvan kukkineiden karhunputkien ja jättiputkien eroista. Kuivuneita varsiahan nyt näkee siellä ja täällä, mutta onneksi useimmiten korkeat kuivuneet varret kuuluu karhunputkelle.

Nautitaan keväästä ja ihanasta auringosta!

Luontoturvan valokuvia

Maanantai 29.1.2018 klo 12.00 - Miia Korhonen

Talvella on aikaa käydä kesän valokuvasatoa läpi ja paljonhan sitä olikin taas kuvia kertynyt. Luontoturvan sivuille valokuva-albumiin rupesin nyt kasaamaan kuvia kasveista ja vähän muistakin ihmeistä mihin olen törmännyt. Valokuvien järjestely on alkutekijöissään ja kuva-albumiin lisäilen jatkuvasti uutta. Kuvista toivottavasti on apua tunnistamiseen ja torjuntaankin.

Tiedotukseen ja julkisiin esityksiin myydään kuvien käyttöoikeuksia. Tilaajalle toimitettavien kuvien koko on 4608 x 3072 (14,16 MP). Sivuilla näkyvien kuvien koko on toimitettavien kuvien koosta 25 %. Täysikokoiset esikatselukuvat voidaan lähettää tilaajalle ennen tilauksen hyväksymistä. Kuvien hinnat.

Etelänruttojuuri ja jättipalsami Lahdessa

Nyt onkin taas päässyt kesän tunnelmaan kiinni ja erityisiä muistoja liittyy useaankin kuvaan 😊 Etelänruttojuuri luontoon levinneenä on melkoisen hämmästyttävä ja ikävä näky… Ja lehtokotilot ovat riemuissaan, kun valtavan kokoiset lehdet antavat suojaa ja kosteutta.

Lehmusetanainen (Caliroa annulipes) on ollut uusi tuttavuus ja sen tuhoihin kävin tutustumassa.

Lehmusetanainen lehmusten lehtien kimpussa

Lehmusetanaisen tuhoa

Nyt kevättä kohden ja ajatukset jo ensi kevään hommiin! Jättiputkilaskuri näyttää, että seuraavaan tapaamiseen on noin kolme kuukautta enää… Huhtikuun lopulla Lahden korkeuksilla oletan pääseväni ensimmäisiä jättiputkia kaivelemaan.

Syksy ja jättiputken siemenet

Keskiviikko 20.9.2017 klo 18.02 - Miia Korhonen

Jos vielä törmää jättiputkiin jotka ovat kukkineet tänä kesänä on kukintojen poisto jo haastavaa siinä mielessä, että siemenet ovat kypsiä ja osa siemenistä tuppaa varisemaan maahan, kun kasvia koskettaa.

Jättiputken siemeniä

Muutamista jättiputkista poistin kukintoja ja siementen kanssa saikin olla tarkkana. Mahdollisimman loivilla liikkeillä leikkasin jättiputken varret poikki ja laitoin kukinnot jätesäkkeihin. Silti muutamia siemeniä tippui maahan ja niitä sitten nypin alueelta. Jos maasto on kovin risukkoista ja siementen kerääminen maasta hankalaa, niin yksi vaihtoehto olisi levittää pressu ja sen päälle laittaa katkaistu jättiputki kukintoineen. Pressun päältä on helpompi poimia irronneet siemenet.

Jättiputken siemenen kyllä erottaa maasta hyvin, joten kannattaakin käyttää hetki aikaa alueen tarkastamiseen jos kukintoja on poistettu. Muista myös tarkastaa saappaan pohjat, jättiputken siemen on kevyt ja litteä ja jää helposti saappaan uriin. Siinä sitten kun lompsii menemään voi huomaamattaan siirtää siemeniä uuteen paikkaa ja levittää jättiputkea uusille alueille.

Jättiputken siemen erottuu hyvin

Kukinnot voi toimittaa alueen jätekeskukseen. Jätekeskuksien toimintatavoissa on eroja ja kannattaakin kysyä tarkemmat ohjeet omalla alueella jättiputken kukintojen käsittelyyn.

Niin ja hyvä on tarkistaa, että jätesäkit ovat ehjiä ennen kuin niihin kukinnot laittaa…

Metsäalueelle levinneet lajit

Keskiviikko 13.9.2017 klo 18.06 - Miia Korhonen

Tänään tuli taas vastaan paikka, joka herätti ajatuksia siitä, että puutarhajätteen oikein käsittelystä tarvitaan lisää tiedotusta ja sitä myös yritin jakaa.

Älä vie puutarhajätettä luontoon!

Uskon, että ihmiset eivät tule ajatelleeksi minkä ongelman siirtävät luontoon ja toisten riesaksi viedessään puutarhajätettä (tai mitä tahansa jätettä) luontoon. Ehkä sekään ei käy mielessä, että kyllä siinä itsekin joutuu viime kädessä maksumieheksi, kun kaupungin maille viedystä puutarhajätteestä lähtee tattaret, jättiputki ym. ikävät kasvit leviämään ja niitä sitten kaupungin kustannuksella täytyy ryhtyä torjumaan.

Tässä kuvaa siitä mikä tänään työllisti.

Jättiputki, tatar, etelänruttojuuri ja jättipalsami olivat vallanneet omakotitaloalueen väliin jäävän metsäkaistaleen. Metsäkaistaleen läpi menee polku jonka varrella saa ihastella ja vihastella sitä miten hyvin puutarhajätteestä leviääkään monet luontoon kuulumattomat lajit.

Polkua reunustivat etelänruttojuuri, tatar, jättiputki ja jättipalsami. Jättiputkea kaivoin ympäri metsää isolta alueelta. Siemenet kulkeutuvat mm. ihmisten ja eläinten mukana pitkiäkin matkoja.

Erityisen ikävää on tietysti se, että jättiputkesta palovammoja saa ihmiset mutta myös lemmikit. Tänä kesänä on tullut vastaan tapaus, jossa koiran tassun pohjat olivat rakkuloilla ja eläinlääkärissäkin oli ihmetystä siitä miten rakkulat ovat haukun tassuihin tulleet. Selvisi sitten, että koira on liikkunut alueella missä on jättiputkia. Myös palovammoista kirsuissa ja mahan aluksissa koirilla olen kuullut.

Jättiputken taimia oli polun varrella ja metsässä

Vähän vähemmän tavattu laji metsäalueilla on Esox lucius, joka paremmin tunnetaan nimellä hauki. Kaloja en kovin hyvin tunne, mutta hauki tästä tuli mieleen ja epäilen, että se ei ollut itse uinut metsään koivun nokkaan vaan oli saanut kyydin jostain. Mätänevän kalan haju oli paikalla melkoinen. Jättiputken haju jäi helposti kakkoseksi.

Sovitaanko nyt niin, että kaikki puutarhasta syntyvä jäte käsitellään omalla tontilla tai viedään alueen jätekeskukseen ja pidetään ne kasvit sillä alueella mihin ne on istutettu. Ja haukikaan ei siis kuulu metsään.

Tuloksia pyöräharan käytöstä jättiputken torjunnassa

Keskiviikko 6.9.2017 klo 14.39 - Miia Korhonen

Kesä on ollut työntäyteinen ja erilaisia keinoja haitallisten kasvien torjuntaan olen kokeillut. Viime kesänä otin kokeiluun pyöräharan jättiputken torjunnassa. Alku tilanteesta voi lukaista tästä.

Torjuttavalta alueelta viime kesänä ensin siis poistin kaikki isot jättiputket kaivamalla ja sen jälkeen käytin Nekon pyöräharaa alueilla, joissa se oli mahdollista. Tällä torjuttavalla alueella on paljon myös puita ja pensaita joten osaksi torjuntaa tehdään kaivamalla lapiolla. Osa alueesta taas on niin vetistä, että viime kesänäkin jättiputken siementaimia pystyi vain vetämään irti maasta juurineen.

Kuva on otettu toukokuun alkupuolella 2016. Alue on osaksi vetistä ja jättiputket venähtävät pituutta nopeasti.

Tänä kesänä olen käynyt alueella neljä kertaa ja jättiputkien siementaimien haraaminen on kyllä ollut tehokasta. Haratuilla alueilla on nyt loppu kesästä kasvanut uusia jättiputken taimia harvakseltaan. Enää sellaista tiheää pienten jättiputkien mattoa ei ollut. Haraamista täytyy tehdä useampaan kertaan kesässä, koska se näyttää olevan tehokkainta pieniin taimiin, isompien jättiputkien juuret ovat jo niin syvällä, että juuren katkaisu muutaman sentin syvyydeltä maan pinnasta ei estä jättiputkea kasvamasta.

Tässä kuvaa jättiputken siementaimien tiheydestä alueella toukokuussa 2016. Nuolella merkattu muutamia siementaimia, jotta tietää mitä etsiä kuvasta.

 Toukokuu 2016

Samalta alueelta kuva syyskuun alusta 2017. Yksittäisiä jättiputken taimia nousee edelleen, mutta ne on helppo kuopasta pois lapiolla. Torjuntaa ja tarkkailua täytyy tällä alueella jatkaa vielä useita vuosia.

Eli jättiputki on kyllä hävitettävissä kaivaminen / pyörähara taktiikalla, vaikka useamman vuoden työ onkin tiedossa. Torjuntaan kannattaa tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja opetella tunnistamaan torjuttava kasvi jo pienenä taimena. Yksikin kukkiva ja siementämään päässyt jättiputki tietää tuhansia uusia jättiputkia lisää. Varhainen puuttuminen siis kannattaa!

Ja pyöräharahan on tämän näköinen kapistus

Nekon pyöräharan käytöstä muuallakin kuin jättiputkien torjunnassa voi lukea Nekon blogista.

No, kohta tulee taas talvi ja hoitelee jättiputketkin pois näkyvistä muutamaksi kuukaudeksi. Onneksi, saa huilahtaa hetken :) Tosin jos Suomessa olisi ikuinen kesä ei jättiputki olisi ongelmaksi, koska sen siemen tarvitsee kylmäkäsittelyn. Mutta ainakin vielä saadaan nauttia myös talvesta ja niin jättiputkikin viihtyy täällä kanssamme!

Talvea odotellessa!

Jättiputkitie Suomessa

Maanantai 17.7.2017 klo 8.19 - Miia Korhonen

Pieni ajelu Suomen maalaismaisemissa kertoi hyvin, että vielä on tekemistä jättiputkien hävittämisessä Suomesta. Näky on aikamoinen, kun ajoin tielle jossa kasvaa molemmin puolin jättiputkia. Nopeastikin laskettuna kukkimaan juuri lähteviä jättiputkia oli toista sataa. Eli aikamoisia määriä on tulossa jättiputkea seuraavinakin vuosina jos ongelmaan ei nyt puututa ihan oikeasti. Tämän tieosuuden jättiputki ongelma on kyllä tiedossa ja siihen toivottavasti puututaan pian.

Tien pientareet niitetään loppukesästä ja kävin tällä samalla paikalla viime kesänäkin. Näky on melkoisen hurja kun kukkineet jättiputket niitetään alas ja juuri silloin kun siemenet ovat jo kypsyneet. Niittokone sitten vain levittää jättiputken siementä edelleen. Samoin ohi ajavat autot, joiden renkaisiin siemenet tarttuvat ja kulkeutuvat taas uusille paikoille.

Että ei tarvitse mennä kauaksikaan kun jättiputki on jo todellinen ongelma. Tienlaidalla liikkuessa saa olla varovainen, ettei saa osumaa jättiputkesta.

Hieno maalaismaisema, jos jättiputkea ei oteta lukuun... Hävitetään nyt ihan oikeasti jättiputki Suomesta ettei täälläkin ole tilanne kuin itärajan tuntumassa. Kuvien kautta pääsee tutustumaan jättiputkien tilanteeseen itärajalla.

Jättiputken torjuntaa kaivamalla

Sunnuntai 2.7.2017 klo 15.57 - Miia Korhonen

Jättiputken kimpussa on taas tänäkin kesänä tullut oltua melkein joka päivä.

Jättiputken kimpussa lapiolla. Tunnista jättiputken lehti.

Yksittäiset jättiputket on helpointa, tehokkainta ja ympäristöystävällistä poistaa kaivamalla. Ongelmia voi tulla siinä jos maa on kovin kivikkoinen tai on paljon isoja puiden juuria, silloin jättiputken juurta voi olla hankala saada kokonaan pois. Siitähän jättiputki on mukava kaivettava, että se ei lähde enää kasvuun ihan pienestä juuren palasesta, joten ei haittaa mitään jos palanen juurta jää maahan.

Jättiputken kimpussa Kouvolassa

Lapio hommissa oltiin Kouvolan suunnalla ja siellä kaivettiin useita kymmeniä jättiputkia pois. Kaivettavat jättikset oli ensimmäisen ja toisen vuoden kasveja eli juurakko ei ollut kovinkaan iso. Hankaluus tulikin siinä, että alueella on tehty risukon raivausta ja raivattu risukko on jätetty maastoon. Ennen jättiputken kaivamista täytyi alueella siirtää kaadetut risukot pois, jotta päästiin kaivamaan jättiputket risukoiden alta. Miten jättiputki onnistuukin hyvin useasti löytämään kaikki hankalimmat paikat joissa kasvaa...

Niin ja älkää vaan viekö orapihlaja-aidan oksia maastoon! Orapihlajan piikit kun eivät tahdo maatua millään ja jos piikin päälle astuu on se helposti kengän pohjasta / sivusta läpi ja jalassa. Kokemusta on, tekee kipeää.

Toisen vuoden jättiputket erottaa jo hyvin muun kasvillisuuden seasta. Toisena vuotenaan jättiputki kasvaa n. 1,5 m korkeaksi.

Ennen jättiputken kaivamista on helpointa leikata oksasaksilla jättiputken lehdet irti, jotta heiluvat lehdet eivät osu esim. naamaan. Jättiputken kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita!! Suojautuminen on siis tärkeää jättiputkea käsitellessä. Jos kasveja on enemmän ja joutuu kahlaamaan jättiputkien seassa on parasta laittaa sadevatteet, koska niihin kasvineste ei pääse imeytymään ja sadevaatteet on helppo huuhdella jättiputki hommien jälkeen. Työturvallisuus on tärkeää!

Jättiputken ensimmäisen vuoden kasvua

Ensimmäisen vuoden taimien juuret ovat pienet. Ylös kaivetut juuret voi toimittaa alueen jätekeskukseen tai jos juuria on vähäinen määrä useat jätekeskukset ohjeistavat laittamaan juuret muovipussissa sekajätteeseen, joka menee polttoon. Oman alueen jätekeskuksesta saa tarkat ohjeet miten alueella toimitaan haitallisten vieraslajien jätteen suhteen. Omaan kompostiin ei juuria kannata sellaisenaan nakata.

Jättiputken torjunnassa rupeaa äkkiä työvesi elikkäs hiki virtaamaan kun aurinko paahtaa ja vaatetus täytyy olla hyvin suojaava. Siinä sitten kun istahtaa taukoa pitämään niin saa olla tarkkana mihin hanurinsa pistää ettei vahingossa istahda jättiputkien keskelle. Ja lupiinitkin kukki alueella komeasti...

Tauko jättiputkien keskellä

Jättiputkihan on juuri aloittamassa kukinnan ja siemeniä tulee valtava määrä kukkivasta yksilöstä! Ei siis päästetä siemeniä maahan vaan poistetaan kukinnot ennen kuin siemenet kypsyvät ja tippuvat maahan. Jättiputken kukinnasta ja kukintojen poistosta kirjoittelin enemmän viime kesän blogissa. Pieni videon pätkä löytyy myös youtubesta kukintojen poistosta.

Jättiputki aloittaa kukinnan heinäkuun alkupuolella

Maastossa vietetyn päivän jälkeen onkin mukaan tarttunut kaikkea elävää. Se onkin villiä kun kaupan kassalla huomaa, että saappaan varresta kurkkii kotilo, lippiksessä viipottaa jotain vihreää ja kun vähän hiuksia heiluttaa niin kassahihnalle tippuu kirvoja...

Havaintoja luonnosta ja haitallisia vieraslajeja

Torstai 25.5.2017 klo 20.58 - Miia Korhonen

Ihan pihalla on mennyt viime päivät... Jättiputki on erottunut maastossa nyt hyvin, kun muu kasvillisuus ei ole vielä kerennyt kasvuun mukaan. Vaikka ei jättiputkeakaan ole aina niin helppo löytää vaikka tietäisi, että alueella saattaa olla jättiksiä. Välillä täytyy kiertää aluetta moneen suuntaan ennen kuin huomaa piilottelevan kasvin jonkin näreen takaa.

Jättiputken kanssa piilosilla

Tämä jättiputki piileskeli meluvallissa. Alueella ei ole ollut kukkivia jättiputkia 6 vuoteen eli jos jossain on ollut kukkiva jättiputki ja siemen on päässyt maahan niin aluetta täytyy tarkkailla ja torjua useita vuosia!

Harmillisen "normi päiviä" on ollut eli jättiputken uusiakin esiintymiä on löytynyt ja kaverina on ollut monessa paikassa tatar. On tullut huomattua, että muutkin kuin haitallisiksi luokitellut tattaret leviävät luontoon ja erityisesti puutarhajätteen mukana. Kun jokin kasvi koetaan ongelmaksi tontilla niin sitä ryhdytään hävittämään kyllä pihasta, mutta liian usein viedään kasvijäte oman tontin ulkopuolelle maastoon. Tai tuupataan pihan perälle piiloon kompostiin, josta kasvit sitten leviävät edelleen.

Ja jos jokin kasvi on ongelma omalla tontilla, niin on se sitä myös muualla. Ongelman siirtoa siis, siitä tässä muutama kuva viime päiviltä.

Erittäin hankalia paikkoja torjua ovat jyrkät kivikkoiset rinteet. Rinteen yläpuolelta on työnnetty puutarhajäte alas. Useasti rinteen alalaidassa on sitten vielä oja / puro, jota pitkin siemenet ja juuren palat siirtyy eteenpäin. Poissa silmistä, poissa mielestä... Täällä mm. jättiputket ja tattaret ovat levinneet.

Lahdessa on paljon vesistöä ja suuriakin puroja, ojia ja jokia ihan talojen takapihoilla. Kuten tässä kuvassa

Virtaavan veden mukana leviävät mm. jättiputken siemenet uusille alueille

Nyt voitaisiinkin polkaista käyntiin valtakunnallinen tarkista takapihasi kampanja! Takapihalta voi löytyä kaikkea hienoa ja kaunistakin mitä ihastella, mutta jos takapihalta ja lähiympäristöstä löytyykin haitallisia vieraslajeja kannattaa ryhtyä toimeen.

Japanintatar, haitallinen vieraslaji

Japanintatartakin olen parina päivänä bongannut useammasta paikasta. Yläkuva on kaupungin puiston laitamilta, jonne japanintatar rynnii vauhdilla.

Onneksi kuitenkin luonnossa voi ihailla kaikkea mukavaakin. Aikaisin aamulla olin jo jättiputki jahdissa ja törmäsin siileihin. Siilit olivat lähellä vilkasta autotietä ja pidinkin niille aamutuimaan luennon liikenteen vaaroista. Toivottavasti meni oppi perille! Ainakin toinen kuunteli tarkkaavaisesti :)

Kohtaaminen kevät aamuna

Aurinkoista kevättä!

Tunnistamista ja torjuntaa keväällä

Maanantai 8.5.2017 klo 11.26 - Miia Korhonen

Kevät on hyvää aikaa torjua haitallisia vieraskasveja. Ensimmäisiä kevään hommia minulla on ollut peitettyjen jättiputkikohteiden tarkistus. Peittämällä torjuttuja alueita täytyy käydä tarkistamassa muutaman kerran kesässä. Aina on mahdollista, että peite on päässyt kiinnityksistään irti. Tai sitten voi käydä niin kuin yhdessä peittämässäni kohteessa on käynyt eli kauriit tai peurat kulkevat peitteiden yli ja eläinten sorkat voivat tehdä reikiä peitteeseen. Jättiputkihan löytää kyllä pienemmänkin reiän ja lähtee kasvuun reikä kohdista, eli paikkausta tiedossa.

Tarkista peitetyt alueet heti keväällä. Tällä alueella paikataan eläinten sorkan reikiä peitteessä ja tietysti reiät on mahdollisimman hankalissa paikoissa...

Nyt on ihan parasta aikaa kaivaa jättiputkia pois. Maa on kosteaa ja ilma sopivan viileää työilmaksi, eikä hyttysistä vielä tietoakaan. Mikäs siinä on kaivellessa kun kuuntelee linnun laulua ja nauttii keväästä :) Muistettava on tietysti suojautuminen vaikka jättiputki onkin nyt pieni. Myös pienen jättiputken kasvineste iholla auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Kokemusta on…

Ylös kaivetut jättiputken juuret voi toimittaa alueen jätekeskukseen. Jos tämä ei ole mahdollista pilko juuret pienempiin osiin ja kuivata / mädätä juuret jätesäkissä ennen kompostiin laittoa. Vaarana on, että kasvit lähtee kasvuun kompostissa.

Jättipalsami on myös hyvin tunnistettavissa nyt ja sitä voikin nyppiä heti keväällä pois jos vaikka omalle tontille sitä näyttää tulevan. Jättipalsamin juuret on pienet ja näin keväällä vielä erityisen pienet. Kasvijätettä ei paljoa tule ja sen voi tietysti toimittaa jätekeskukseen tai vaikkapa mädättää jätesäkissä ja laittaa sitten omaan kompostiin. Kun kasvijätettä laittaa omaan kompostiin on seurattava ettei kasvit lähde kasvuun kompostissa ja leviä sieltä.

Tunnista jättipalsamin taimi

Ja muistutuksena vielä, että jättiputki sekä jättipalsami leviävät siemenestä eli parasta olisi jos nämä kasvit saisi hävitettyä ennen kukintaa.

Yhtenä torjuntakeinona useammallekin kasville on peittäminen esimerkiksi mustalla muovilla tai pressulla. Keväällä peittäminen onkin helppoa kun kasvit eivät ole vielä kunnolla lähteneet kasvuun.

Aikaisin keväällä jättiputken kasvusto on matalaa ja peittäminen helppoa

Peittäessä täytyy muistaa ankkuroida peite hyvin maahan. Itse käytän puusta tehtyjä tikkuja peitteiden reunoilla, painoksi peitteen päälle kiviä, kaatuneiden puiden runkoja tms. mitä maastosta sattuu löytymään. Peitteen reunat voisi kaivaa maahan, mutta itsellä peitettävät alueet ovat useasti isoja ja hankalissa maastoissa joten peitteen reunojen kaivaminen maahan on liian työlästä. Jos leikkaa puun oksista tikkuja peitteen kiinnittämiseen, on hyvä muistaa, että tuoreesta puusta (esim. pajut) leikatut oksan pätkät maahan työnnettyinä saattaa lähteä juurtumaan ja kasvamaan. Tämä kannattaa muistaa eikä ainakaan kanukoista ja muista haitallisista vieraslajeista oksia leikata peitteen kiinnittämiseen… Muuten voikin olla uusi ongelma tiedossa kun peiton reunat kasvaa kanukka puskaa.

Ja puiden oksien leikkaaminen tikku tarkoitukseenkin vaatii maanomistajan luvan kuten myös haitallisten vieraslajien torjunta yleensäkin.

Jättiputki on hävitettävissä Suomesta kokonaan

Sunnuntai 27.11.2016 klo 7.29 - Miia Korhonen

Menneenä kesänä jättiputkea tuli torjuttua yli 200 kohteessa. Paras teho torjunnalla oli, kun torjuttavalle alueelle pääsi heti keväällä töihin. Keväällä maa on kosteaa ja kaivamista käytin torjuntakeinona monessa kohteessa. Mielummin sitä heiluu lapion varressa keväällä, kun muu kasvillisuus on vielä matalaa tai vasta heräilemässä, ilma on mukavan viileää, maa on kosteaa, hyttysistä ei ole tietoakaan ja jättiputketkin ovat alle polven korkuisia. Tilanne onkin sitten ihan toinen heinäkuussa, jolloin on kauhea helle, maa kovaa, hyttysiä niin ettei eteensä näe ja jättiputki neljä metriä korkea…

Jättiputken taimia

Jättiputkikasvustojen peittäminen on keväällä, huhtikuun tienoilla nopeaa ja sitähän ihan mielikseen tekee. Muut kasvit eivät ole vielä nousseet ja jättiputket ovat vasta työntyneet esiin. Peittäminen kesä – heinäkuussa pistääkin sitten hikoilemaan vähän enemmän. Kasvustot täytyy niittää alas ja kasvijätettä tulee paljon. Peittäminen täytyy tehdä muutaman päivän sisällä niitosta, muuten niiton joutuu tekemään uudestaan. Niitetty jättiputkihan kasvaa viikossa noin 20 cm. Kevään tunnelmia ja aikaisesta peittämisestä voi lukea blogista: taistelu jättiputkia vastaan

Aloita peittäminen jo keväällä

Kaivajalle keveämpi toimenpide on pyörähara ja sen käyttöön tykästyin. Ongelmana tietysti on, että maasto täytyy olla sopiva, ei kivikkoa ja juurakoita. Pyöräharan käyttöä esittelinkin blogissa: lapiolla ja pyöräharalla jättiputkea vastaan vedenottamolla

Pyörähara jättiputken torjunnassa

Kaukasianjättiputkella kukintojen poisto voi toimia torjuntakeinona, mutta siinä kukintojen poiston oikea aikaisuus on tärkeää. Aiheesta kirjoittelin tarkemmin blogissa: jättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Kaukasianjättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Muistutuksena viime kesältä mieleen jäi, että työkoneiden mukana useat vieraskasvilajit voivat levitä. Nähtävissä oli, että jättiputkikin on paikoin levinnyt metsätyökoneiden mukana. Kuopiossa vieraillessani näin esimerkin siitä, että myös piennarniitto voi levittää jättiputkea, jos niiton tekee kukkivaan kasvustoon. Myös muut siemenestä leviävät lajit kuten jättipalsami ja komealupiini voivat levitä työkoneiden mukana.

Päälimmäiseksi menneestä kesästä jäi kuitenkin varmuus siitä, että jättiputki on hävitettävissä Suomesta kansallisen vieraslajistrategian määrittelemässä ajassa eli vuoteen 2025 mennessä. Hävittäminen vaatii vain järjestelmällistä ja valvottua torjuntaa sekä aitoa kiinnostusta asiaan. Lahti on ottanut tosissaan jättiputken hävittämisen alueeltaan ja tämä näkyy siinä, että kasvia on torjuttu kaupungin omien maiden lisäksi myös yksityisten mailta. Yksityisille on tarjottu apua jättiputken hävittämiseen Lahden kaupungin toimesta veloituksetta. Tähän on päädytty siitä syystä, että jättiputki leviää tontin omistussuhteista piittaamatta ja kaikilla yksityisillä tonttien omistajilla ei ole tietoa, taitoa eikä mahdollisuutta hävittää jättiputkea mailtaan. Pistetään siis stoppi jättiputken leviämiselle kaikki yhteistuumin!

Tutustu kansalliseen vieraslajistrategiaan!

Nyt tuntuu, että ainakin Lahden suunnalla talvi keikkuen tulevi… Ensilumi tuli aikaisin ja jättiputkikin taipui talven alla. Lumi kuitenkin suli pois, ilma lämpeni ja jättiputken taimet sinnittelevätkin sitten vielä kauniin vihreänä! Sitkeä kasvi.

Jättiputken taimi marraskuussa Lahdessa ensilumien sulettua pois

Tatar leviää puutarhoista luontoon

Maanantai 10.10.2016 klo 17.28 - Miia Korhonen

Japanin- ja jättitatar sekä näiden risteymä hörtsätatar ovat luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa ja ihan aiheesta. Isot tattaret ovat olleet suosittuja puutarhakasveja kookkaan kasvunsa ja voimakkaan leviämisensä vuoksi. Tässähän on käynyt niin kuin monilla muillakin haitallisilla vieraslajeilla, halutut ja toivotut ominaisuudet ovatkin muutaman vuoden päästä ongelma.

Tunnista tatar: kookkaat lehdet, puumainen varsi, korkeus 2 - 4 metriä

Esimerkiksi japanintatar leviää voimakkaasti juurensa avulla. Pihan perälle näkösuojaksi aikoinaan istutettu kookas tatar lähteekin nopeasti valtaamaan itselleen tilaa ja karkaa istutusalueensa ulkopuolelle. Kasvista innostunut istuttaja huomaakin äkkiä olevansa pulassa kun tatarta rupeaa pukkaamaan useiden metrien päästä kohdasta, jonne kasvi alun perin oli istutettu. Omalta tontilta tatar sitten lähtee oma aloitteisesti ilahduttamaan naapuriakin ja siitä sitä saakin sitten naapurin kanssa kovaäänistäkin puhetta aikaiseksi. Ymmärrettävästi naapuri ei ehkä ilahdu tästä valtaajakasvista. Erityisen hankala tilanne on jos tatar on istutettu vaikkapa mökille, lähelle ”villiä luontoa”. Mökillä käydään harvemmin ja tatar saa rauhassa levitä tontilta luontoon.

Tatar leviää juurella ja karkaa nopeasti istutusalueeltaan

Puutarhajätteen oikein käsittely on tärkeää ja siitä olen kirjoittanut monessakin blogissa, kuten kurtturuusujen yhteydessä. En siis saarnaa tässä kohtaa asiasta enempää :)

Jaa, että mitäs se tatarten leviäminen sitten haittaa, kasvihan se on ja luonnon monimuotoisuudesta hömpötetään jatkuvasti muutenkin? Tämän tyylisiä kysymyksiä olen pohtinut monenkin ihmisen kanssa ja ymmärrän kysymyksen. On ehkä vaikea ajatella jonkin kasvin olevan niin iso ongelma, että siitä kannattaa kohkata ja sitä torjua. Muttamutta… Luonnon monimuotoisuudellahan tarkoitetaan lajien runsautta ja elinympäristön moninaisuutta ja äkkiä ajateltunahan japanintatarkin sitä tuo. Näin tietysti onkin, mutta ongelma tuleekin siinä, että uudelle kasvupaikalle päästyään isot tattaret pystyvätkin leviämään niin voimakkaasti, että ne estävät muiden kasvien kasvun ja maisema yksipuolistuu. Jonkin lajin hallitsematon leviäminen keikuttaa luonnon tasapainoa ja vaikuttaa moniin asioihin. Jos japanintatar tai jokin muu haitallinen vieraslaji tukahduttaa alkuperäiset kasvit, niin myös niillä alkuperäisillä kasveilla viihtyvät hyönteiset ym. öttiäiset häviävät ja kun hyönteiset häviävät vaikuttaa se taas lintuihin ja muihin eläimiin. Jonkin alkuperäisen lajin häviäminen tai väheneminen vaikuttaa niin moneen asiaan, että kokonaisuutta ei tule aina ajateltuakaan.

Tatarten leviäminen luontoon täytyy estää ja helpointa se on silloin kun ongelma ei ole vielä kasvanut järin suureksi. Kasvien torjunnassakin pätee sama asia kuin monessa muussakin, varhainen puuttuminen estää isommat ongelmat.

Tatar on hankala hävitettävä, koska uuteen kasvuun riittää juuren palanenkin. Juuristo on syvällä ja laajalla alueella, joten isojen kasvien kaivaminen pelkällä lapiolla on melkoisen työlästä. Apuun kannattaakin ottaa kone. Kaivamisessakin useasti tahtoo jäädä jokin juuren palanen ja aluetta täytyykin tarkkailla muutama vuosi vielä kaivamisen jälkeenkin. Jos tataren alkuja näkyy torjutulla alueella, niin on syytä tarttua lapioon ja kaivaa ne heti pois. Kaivetut tattaren juurakot voi toimittaa oman alueensa jätekeskukseen, missään tapauksessa niitä ei saa kipata luontoon! Myös peittämistä mustalla muovilla voi kokeilla, mutta peittämistä on varauduttava jatkamaan usean vuoden ajan.

Kuvassa luontoon levinnyt jättitatar estää näkemän järvelle täysin

Kurtturuusu, suositusta koristekasvista ongelmaksi

Keskiviikko 28.9.2016 klo 7.55 - Miia Korhonen

Kurtturuusu (Rosa rugosa) on varmasti kaikille tuttu näky. Kurtturuusua on käytetty paljon katujen ja teiden varsilla, koska se kestää hyvin tiesuolaa ja lumikuormaa. Myös kotipuutarhoihin kurtturuusua on istutettu paljon, kestävä kasvi kun on. Kestävyys ja leviämiskyky ovat usein toivottuja kasvin ominaisuuksia, kun niitä käytetään pihojen, puistojen ja teiden koristuksena. Ja tällaisista kasveista tuleekin sitten usein ongelmakasveja niiden levitessä hallitsemattomasti ympäristöön. Kurtturuusulle on käynyt juuri niin. Koillis-Aasiasta kotoisin oleva ja Suomeen koristekasviksi tuotu kurtturuusu leviää tehokkaasti juurivesoilla sekä siemenestä. Suuri siementuotanto takaa, että kasvi leviää laajallekin alueelle mm. lintujen mukana.

Kurtturuusu onkin nykyään luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Erityisesti rannikon hiekkarannoilla se aiheuttaa isoja ongelmia vallaten tiiviillä kasvullaan helposti isoja alueita. Kurtturuusu tulee toimeen monenlaisessa kasvuympäristössä ja sitä näkeekin levinneenä tienpientareilla ja joutomailla Pohjois-Suomea myöden.

Kurtturuusun tunnistaa uurteisista syvän vihreän värisistä lehdistä, piikikkäästä varresta, jossa on usean eripituisia piikkejä tiheästi, kukka on vaaleanpunertava tai valkoinen, kiulukka on nauriin muotoinen.

Tunnista kurtturuusu

Valitse perinteisen kurtturuusun tilalle lajike, joka ei tuota paljoa juurivesoja eikä siemeniä. Vähempi kiulukan tuotanto tietää vähemmän siemeniä ja riski levitä hallitsemattomasti on pienempi. Istuttaessa uusia kasveja ota selvää kasvin leviämistavoista ja rajaa kasvualusta. Jos kasvi leviää siemenestä poista siemenet ennen niiden kypsymistä. Huolehdi etteivät kasvit leviä istutusalueensa ulkopuolelle.

Kurtturuusun hävittäminen isoilta alueilta on melkoisen työlästä, kaivaminen on tehokasta, mutta alueelle tahtoo aina jäädä jokunen juurenkappale, josta lähtee taas uutta kasvua. Hävittämisessä täytyy ollakin sitkeä ja isojen juurakoiden kaivamisessa on konetyöt tarpeen.

Toimita ylös kaivetut juurakot oman alueesi jätekeskukseen. Puutarhajätettä kipataan useasti oman tontin ulkopuolelle ojan, pellon tai metsän reunoille tai autiotonteille. Useasti takana tuntuu olevan ajatus, että kyllähän kasvijätteen voi luontoon viedä, kun maatuvaahan se on. Niinpä, mutta kasvijätteen seassa siirretään myös siemeniä ja juurenkappaleita uusille alueille. Myös lehtokotilon ja espanjansiruetanan munat siirtyvät helposti puutarhajätteen mukana. Jos puutarhajäte on ongelma sinun tontillasi, on se sitä myös ojassa tai tienvarrellakin, ongelma vain siirretään jonkun toisen harteille. Jos omalla tontilla ei ole mahdollisuutta kompostoida puutarhajätettä niin jätekeskukset ottavat sitä vastaan ja useassa paikassa ilmaiseksi.

Espanjansiruetana, haitallinen vieraslaji

Perjantai 9.9.2016 klo 19.17 - Miia Korhonen

Yhä useammalle espanjansiruetana on tuttu näky Pohjois-Suomea myöten. Espanjansiruetana on alkujaan Länsi-Euroopasta, josta se on saapunut Suomeen puutarhatuotteiden mukana ja laji luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa.

Haittaa tämä suursyömäri aiheuttaa erityisesti puutarhoissa ja viljelmillä syöden lähestulkoon kaikkia kasveja sekä hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Espanjansiruetanan lima on todella sitkeää ja ikävä limavana jääkin paikkoihin, joissa se on kulkenut.

Espanjansiruetana täytyy tunnistaa, koska yhtä isokokoinen etana on meillä luontaisesti  esiintyvä ukkoetana, joka elelee pääasiassa metsissä, eikä esiinny suurina massoina. Ukkoetanasta ei ole viljelyksillä haittaa, eikä se ole haitallinen vieraslaji, joten älä hävitä ukkoetanaa!

Otin pari kuvaa ja yritän kuvien kautta havainnollistaa espanjansiruetanan ja ukkoetanan erot.

Espanjansiruetana

Espanjansiruetanaa esiintyy massoittain puutarhoissa, puistoissa, viljelyksillä. Se leviää erityisesti maansiirtojen, maa-aineksen, kasvien ja puutarhajätteen mukana. Alueella, jossa on paljon espanjansiruetanoita, niitä näkyy myös kävelyteillä ja poluilla.

Espanjansiruetanan yleisin väritys on likaisen punaruskea, mutta väri voi vaihdella punertavasta melkein mustaan. Jos mietit onko löytämäsi mötkylä espanjansiruetana, katso hengitysaukon sijainti. Espanjansiruetanalla hengitysaukko sijaitsee kilven etupäässä. Hengitysaukko on ainoastaan etanan oikealla puolella. Jalan reunassa on tummia pystyviivoja. Hännän pää on pyöreähkö. Kooltaan espanjansiruetana on täysikasvuisena reilut 10 cm ja paksuudeltaan noin peukalon paksuinen. Erityisesti sateen jälkeen näitä möhkäleitä näkee massoittain paikoissa joihin ne ovat päässeet pesiytymään.

Ukkoetana

Ukkoetana elää useimmiten metsissä syöden sieniä ja lahoavaa kasviainesta. Joskus harvemmin sitä voi nähdä erityisesti sammaloituneissa pihoissa.

Ukkoetana on harjaetana ja sillä onkin selässä selvästi näkyvä pitkittäinen harjas ja tyypillisesti tummat kylkijuovat, jotka voivat olla katkollisia, kuten kuvan yksilöllä. Muuten väritys voi vaihdella mustan, harmaan ja ruskean eri sävyissä. Hengitysaukko sijaitsee kilven takaosassa, oikealla puolella. Hännän pää on melko terävä. Kooltaan ukkoetana on samaa luokkaa kuin espanjansiruetana eli reilut 10 cm.

Jos lajitunnistuksen jälkeen päädyit siihen, että löytösi on espanjansiruetana niin silloin hävittäminen on tarpeen. Espanjansiruetana täytyy hävittää mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ilman tarpeetonta kärsimystä. Esimerkiksi kiehuvaan veteen tiputtaminen tappaa espanjansiruetanan nopeasti. Espanjansiruetanoita ei kannata käsitellä paljain käsin, sillä niiden limassa on listeria bakteeria.

Parasta aikaa espanjansiruetanan bongaukseen on aikainen aamu sateen jälkeen. Keväällä torjuntaan on parasta valmistautua toukokuussa. Kun lämpöä on riittävästi lähtevät espanjansiruetanat etsimään ruokaa ja valmistautuvat munimaan ensimmäisen satsin. Munia tulee keväästä syksyyn asti. Välttämättä espanjansiruetana ei tarvitse paria lisääntyäkseen, mutta useasti ne kuitenkin parittelevat.

Kuvassa kipollinen espanjansiruetanoita. Huomaa etanoiden väritys, osa on melko tummia ja osa punertavia.

Syksy on myös hyvää aikaa vähentää tuholaiskantaa. Syksyn sateet saavat myös espanjansiruetanat liikkeelle ja munimaan. Kerääminen on tehokas ja välttämätön torjuntakeino. Ympäristön kasvusto kannattaa pitää lyhyenä ja varmistaa että maahan ei ole jäänyt lautoja, muovia ym. minkä alla etanat voivat piileskellä. Espanjansiruetana ei kestä kuivuutta ja tätä kannattaa hyödyntää torjunnassa. Kannattaa myös miettiä mistä tuo puutarhaansa kasveja ja maa-ainesta, näiden mukana myös espanjansiruetanan munat ja myös aikuiset etanat päätyvät uusiin paikkoihin. Älä vie puutarhajätettä luontoon! Espanjansiruetana ja myös monet muut haitalliset vieraslajit leviävät erityisesti puutarhajätteen mukana.

Espanjansiruetanasta ja lehtokotilosta kirjoittelin lisää Nekon blogiin. Siellä on mm. vinkkejä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja torjuntaan.

Espanjansiruetanan hävittämiseen tarvitaan ympäristöstään välittäviä ihmisiä ja talkoilla saadaankin hyviä tuloksia aikaan. Talkoilla siis espanjansiruetanoidenkin kimppuun!

Jättipalsami leviää siemenestä

Sunnuntai 21.8.2016 klo 14.57 - Miia Korhonen

Jättipalsami leviää siemenestä ja nyt voikin kuulla iloista poksuntaa, kun jättipalsami ampuu siemeniään monen metrin päähän. Jättipalsami on päätynyt Suomeen niin kuin moni muukin haitallinen vieraslaji, puutarhakasvina. Puutarhoista jättipalsami on levinnyt luontoon ja sitä tavataankin melkeinpä koko Suomessa. Palsamin kukkahan on kaunis, mutta ongelmana on, että se leviää hyvin nopeasti luonnossa ja muodostaa tiheitä kasvustoja joissa ei muut kasvit sitten pääsekään kasvamaan. Myös kotilot pitävät jättipalsamien valtaamista alueista, siellä piisaa syötävää ja suojaa niille.

Jättipalsamin siemenkodat

Jättipalsamin siemen ei muodosta maahan siemenpankkia samalla lailla kuin esimerkiksi jättiputki, jonka siemen säilyy maassa itämiskykyisenä kymmenkunta vuotta. Jättipalsamin saisi siis hävitettyä jo parissa vuodessa sitkeällä kitkennällä. Ongelmalliseksi asian tekee se, että jättipalsami leviää nopeasti ja valtaa isoja alueita. Kitkeminen monen hehtaarin alueelta on iso urakka.  Myös niittoa voisi käyttää torjuntakeinona. Niitossa hankaluutena on, että katkaistu jättipalsami tekee helposti myös uutta kasvua varren tyngästä ja niitto täytyykin tehdä muutaman kerran kesässä ja tarkkailla niitettyä aluetta, että kasvi ei pääse kukkimaan ja siementämään. Kitkeminenkin täytyisi tehdä pari kertaa kesän aikana ja kitkettyäkin aluetta tarkkailla. Alueilla joissa jättipalsamia kasvaa runsaasti pitäisi saada ihmisiä innostumaan talkoista! Porukalla jättipalsamista pääsisi kyllä eroon. Monessa kaupungissa ja kunnassa järjestetäänkin palsamitalkoita, joihin voi kaikki kynnelle kykenevät osallistua.

Jättipalsami voi tehdä nivelkohdistaan uutta kasvua, jos kasvi katkaistaan liian ylhäältä

Alueilla joilla jättipalsami jo ampuu siemeniään, on torjunta jo myöhässä sille vuodelle. Nyt tehtävä niitto tai kitkentä saa aikaan sen, että siemenet leviävät helposti vieläkin laajemmalle alueelle. Siementämään valmiiden jättipalsamien seassa kävelijä saa päälleen siemensateen ja sen jälkeen saa siemeniä kaivella sekä saappaista että hiuksista. Kokemusta on… Jouduin kahlaamaan jättipalsamien meren läpi jättiputkien luo ja palsamin siemeniä oli korvassakin. Tuntui että kypärä ja suojalasit olisivat olleet tarpeen jättipalsamin siementulituksessa :) Hyvää tarkoittava palsamin kitkijä siis helposti levittää mukanaan siemeniä uusille alueille, jos kasvia rupeaa hävittämään väärään aikaan.

Jättipalsamin kukka ja siemeniä

Jättipalsamin kitkeminen olisikin hyvä tehdä jo ennen kuin kasvi kukkii tai ainakin hyvissä ajoin ennen kuin siemenet kehittyvät ja ponkaisevat maailmaan. Ei jättipalsamia turhaa sanota paukkukasviksi!

Jättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Maanantai 8.8.2016 klo 22.05 - Miia Korhonen

Kaukasianjättiputki kuolee kerran kukittuaan, joten kukintojen poistoa voi käyttää torjuntakeinona. Kukintojen poistossa ajankohta on tärkeä tietää. Liian aikaisin poistettaessa jättiputki tekee uuden kukinnon ja jos kukinnot poistaa liian myöhään ovat siemenet jo varisseet maahan. Huomattavaa on, että samalla alueellakin olevat jättiputket kukkivat eri tahtiin. Tästä esimerkkinä otin kuvia ja videon pätkän Lahdesta, jättiputkien torjuntaan keskittyvältä koekentältä.

Useasti ihmisillä on uskomus, että jos jättiputken katkaisee maanrajasta ei uutta kasvua tai kukintoa tulisi. Tämähän on väärä luulo. Kaukasianjättiputki kyllä kuolee kukinnan jälkeen, mutta jos kukinto poistetaan liian aikaisin on kasvilla vielä voimaa tehdä uusi kukinto. Niitto yksistään ei siis ole torjuntakeinona tehokas.

Tässä kuvassa kukkiva jättiputki, jonka edessä on lapio, on valmis kukintojen poistoon. Merkkinä siitä on, että kukinto on menettänyt parhaimman valkoisen loistonsa ja kukat ovat ruvenneet ruskettumaan. Osaan kukintoa on jo muodostunut siemeniäkin.

Kukinnon koosta saa jonkinlaisen käsityksen kun vertaa sitä lapioon... Kuvasta näkyy, että kukintoon on jo muodostunut siemeniä ja tässä vaiheessa ei kasvilla ole enää voimaa tehdä uutta kukintoa. Katkaisin jättiputken läheltä maanrajaa ja siinä ei riittänyt isojen oksasaksien terien väli. Kukkivan jättiputken varsi on helposti 10 cm halkaisijaltaan.

Uutta kasvua ei ole tullut oikeaan aikaan katkaistusta jättiputkesta. Kuvassa katkaistun kasvin ympärillä näkyvä vihreä kasvu on uusia siementaimia, joita nousee alueella vielä monta vuotta. Alueella on ollut vuosia kukkivia jättiputkia joiden siemenet ovat päässeet maahan ja maahan on muodostunut siemenpankki.

Väärään aikaan katkaistu kukkiva jättiputki tekee uuden kukinnon. Uusia kukintoja voi olla vaikea huomata, koska ne voivat olla hyvinkin matalia. Tässä kuvassa oleva jättiputki on katkaistu samaan aikaan kuin ensimmäisissä kuvissa ollut jättiputki, mutta kukinnot kehittyvät eri aikaan ja ne myös täytyy poistaa eri aikaan.

Kotilot tuntuvat pitävän jättiputkista, varsinkin jos lehden katkaisee ja jättää sen maahan on lauma kotiloita pian sen kimpussa. Kotiloiden käsittelyn jälkeen ei isostakaan lehdestä ole jäljellä kuin ranka, alueilla joissa kotiloita on paljon. Toisaalta katkaistu jättiputki, jonka varteen sisälle on satanut vettä, toimii kotilon pyydyksenäkin.

Ja jättiputkea käsitellessä muistakaa suojavarustus! Poistetut kukinnot voi laittaa jätesäkkiin ja toimittaa oman alueensa jätekeskukseen. Poistettuja kukintoja ei saa jättää maahan, koska kukinnot kehittyvät vielä irtileikattunakin.

Kukkivan jättiputken koosta saa jonkinlaisen käsityksen tästä videosta