Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Luontoturvan kesä

Sunnuntai 18.6.2017 klo 20:25 - Miia Korhonen

Nyt on saanut nauttia auringosta ja vesisateesta vuorotellen. Jättipalsamien kitkentä on sujunut säässä kuin säässä!

Jättipalsamilla on pienet juuret ja kasvi onkin helppo kiskaista irti juurineen. On hyvä muistaa, että katkaistu jättipalsami voi tehdä nopeasti uutta kasvua joten onkin parempi jos kasvin saa juurineen irti.

Luontoturva.fi_katkaistu_jattipalsami_tekee_nopesti_uutta_kasvua_.JPGKatkaistu jättipalsami voi tehdä uutta kasvua,  kitke kasvi juurineen

Luontoturva.fi_jattipalsami_lahtee_kitkemalla_.JPGJättipalsami irtoaa helposti juurineen

Luontoturva.fi_Jattipalsamin_kitkemisessa_on_ilo_ylimmillaan_sateesta_huolimatta_.JPGVesisateesta viis, tunnelma on tärkeintä jättipalsamin kitkemisessä!

Jättipalsami on helppo tunnistaa ja sillä on pienet juuret, joten kitkeminen onnistuu hyvin. Hankaluuden tuo se, että usein jättipalsami kasvaa melkoisessa ryteikössä ja liikkuminen saattaa olla hankalaa. Parhaimmaksi välineeksi on nyt osoittautunut kauppojen kestokassit, ne eivät repeä hankalassakaan maastossa ja kestävät hyvin kitkentäjätteen painon. Lisäksi ne on helppo huuhdella puhtaaksi ja käyttää uudelleen.

Kitkemis tunnelmaa Lahdesta.

Jättipalsamin lisäksi jättiputkeakin riittää ja sitä olenkin torjunut nyt ympäriinsä. Tyypillistä jättiputkelle on että sen näkee "lapa pystyssä" . Olen saanut mukaan torjuntaan kaimani eli Miian ja kun etsimme jättiputkea hän osuvasti huuteleekin jättiputkelle: heiluta tädille :D

Luontoturva.fi_viitapihlaja-angervo_ja_jattiputki.JPG

Jättiputki "lapa pystyssä" viitapihlaja-angervon seassa. Kannattaa muuten pysähtyä miettimään mihin istuttaa viitapihlaja-angervoa ettei käy kuten tässä kuvassa. Viitapihlaja-angervo karkaa helposti käsistä ja siitä tulee pihan harmi, joka ei sitten tunne tonttien rajoja, vaan valtaa naapurinkin puolen. Viitapihlaja-angervo on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Ota siis aina selvää kasvista ennen kuin istutat sen! Vieraskasvilajeista puutarhassa kirjoittelin blogissa jo aikaisemminkin.

Tatarta luonnossa olen kuvannut useassa paikassa ja siitä olenkin huolissani. Selkeästi isoin osa kyselyistä, jotka minulle tulevat, koskevat tatarta eikä missään hyvässä mielessä. Pihalle istutetuista isoista tattarista kuten japanintatar, jättitatar sekä laavaröyhytattaret tuntuvat aiheuttavan ongelmia. Japanin- ja jättitatar sekä näiden risteymä hörtsätatar on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, aiheesta lisää www.vieraslajit.fi .

Luontoturva.fi_tatar_kavelypolun_vierella_Lahdessa.JPGJapanintatar kävelypolun vierellä Lahdessa

Japanintatar on maailmalla aiheuttanut isoja ongelmia ja niistä voi lukea mm. Rawstory sekä Mirror

Muutamissa paikoissa olen tavannut myös etelänruttojuurta, joka karkaa helposti istutuspaikaltaan tai sitten kasvi on päätynyt luontoon puutarhajätteen mukana. Etelänruttojuuri leviää juurella.

Luontoturva.fi_etelanruttojuuri_jattitatar_jattipalsami_terttuselja_leviaa_talla_alueella_Lahdessa_.JPG

Tällä kuvan alueella valtaa alaa etelänruttojuuri, jättitatar, jättipalsami ja terttuseljakin näyttää viihtyvän.

Ja se mikä aina jaksaa ihmetyttää on, että miksi ihmiset vievät kaikenlaista jätettä luontoon... Törmäsin tässä hiljattain tällaiseen näkyyn

Ala_roskaa.JPG

Pellon laitaan oli tuotu terraario, jossa oli mukana kaikki tykötarpeet kuten liskon ruokaa, ruokakuppi ja vielä lämmityskivikin. Toivottavasti ei ole tumpattu lisko parkaakin Suomen luontoon... En löytänyt terraariosta kuin punaselkähaiskiaisia, jotka ovat raatokuoriaisia ja hyvinkin yleisiä luonnossa.

Luontoturva.fi_punaselkahaiskiainen.JPGPunaselkähaiskiainen

Kaikenlaista mielenkiintoista siis luonnosta on taas löytynyt! Juhannus on kohta käsillä, nautitaan siis kesästä!

2 kommenttia . Avainsanat: jättipalsami, jättiputki, Luontoturva, etelänruttojuuri, tatar, haitallinen vieraslaji, viitapihlaja-angervo, punaselkähaiskiainen, juhannus

Jättipalsamien kitkentä alkoi Lahdessa

Keskiviikko 7.6.2017 klo 22:30 - Miia Korhonen

Sää suosi ja aurinko pisti parastaan kun Lahdessa käynnistyi opastetut luonnonhoitoretket, joissa kitkettiin yhdessä jättipalsamia.

Luontoturva.fi_Jattipalsamien_talkoot_Lahdessa_7.6.17_Merrasoja.JPG

Paikkana oli Merrasojan varsi ja ripeät kitkijät saivat jättipalsamia saaliiksi useamman jätesäkillisen vaikka jättipalsami ei tällä hetkellä olekaan nimensä veroinen vaan pituutta kasvilla oli maksimissaan 10 cm. Kylmä kevät on viivästyttänyt jättipalsaminkin kasvua viime vuoteen verrattuna, mutta hienosti saatiin palsamia kitkettyä!!

Luontoturva.fi_jattipalsamin_kitkentaa_Lahdessa_7.6.2017.JPG

Ohikulkijoidenkin kiinnostus oli suurta ja kyselyjä tuli paljon, että mitä tehdään. Jättipalsami ja haitallisten vieraslajien tietoutta tuli jaettua näinkin.

Suuri kiitos osallistujille ja jättipalsamin hävittäminen Merrasojan alueella jatkuu jo seuraavan kerran lauantaina 10.6.17. Vielä jäi jättipalsamia jäljelle, joten tervetuloa ulkoilemaan, puhumaan haitallisista vieraslajeista ja kitkemään jättipalsamia yhdessä!

Kesän 2017 opastetut luonnonhoitoretket, joissa kitketään jättipalsami yhdessä löytyvät tästä. Lisätietoja: Miia Korhonen 050-911 7782 miia.korhonen@luontoturva.com

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, kitkeminen, talkoot, Lahti, haitallinen vieraslaji

Tunnistamista ja torjuntaa keväällä

Maanantai 8.5.2017 klo 11:26 - Miia Korhonen

Kevät on hyvää aikaa torjua haitallisia vieraskasveja. Ensimmäisiä kevään hommia minulla on ollut peitettyjen jättiputkikohteiden tarkistus. Peittämällä torjuttuja alueita täytyy käydä tarkistamassa muutaman kerran kesässä. Aina on mahdollista, että peite on päässyt kiinnityksistään irti. Tai sitten voi käydä niin kuin yhdessä peittämässäni kohteessa on käynyt eli kauriit tai peurat kulkevat peitteiden yli ja eläinten sorkat voivat tehdä reikiä peitteeseen. Jättiputkihan löytää kyllä pienemmänkin reiän ja lähtee kasvuun reikä kohdista, eli paikkausta tiedossa.

Jattiputken_torjuntaa_peittamalla_tarkista_peitteet_kevaalla._Luontoturva.fi._JPG.JPGTarkista peitetyt alueet heti keväällä. Tällä alueella paikataan eläinten sorkan reikiä peitteessä ja tietysti reiät on mahdollisimman hankalissa paikoissa...

Nyt on ihan parasta aikaa kaivaa jättiputkia pois. Maa on kosteaa ja ilma sopivan viileää työilmaksi, eikä hyttysistä vielä tietoakaan. Mikäs siinä on kaivellessa kun kuuntelee linnun laulua ja nauttii keväästä :) Muistettava on tietysti suojautuminen vaikka jättiputki onkin nyt pieni. Myös pienen jättiputken kasvineste iholla auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Kokemusta on…

Kaiva_jattiputken_taimet_pois_heti_kevaalla_Luontoturva.fi.JPG Ylös kaivetut jättiputken juuret voi toimittaa alueen jätekeskukseen. Jos tämä ei ole mahdollista pilko juuret pienempiin osiin ja kuivata / mädätä juuret jätesäkissä ennen kompostiin laittoa. Vaarana on, että kasvit lähtee kasvuun kompostissa.

 

Jättipalsami on myös hyvin tunnistettavissa nyt ja sitä voikin nyppiä heti keväällä pois jos vaikka omalle tontille sitä näyttää tulevan. Jättipalsamin juuret on pienet ja näin keväällä vielä erityisen pienet. Kasvijätettä ei paljoa tule ja sen voi tietysti toimittaa jätekeskukseen tai vaikkapa mädättää jätesäkissä ja laittaa sitten omaan kompostiin. Kun kasvijätettä laittaa omaan kompostiin on seurattava ettei kasvit lähde kasvuun kompostissa ja leviä sieltä.

Tunnista_ja_kitke_jattipalsami_pois_heti_kevaalla_Luontoturva.fi.JPG Tunnista jättipalsamin taimi

Ja muistutuksena vielä, että jättiputki sekä jättipalsami leviävät siemenestä eli parasta olisi jos nämä kasvit saisi hävitettyä ennen kukintaa.

Yhtenä torjuntakeinona useammallekin kasville on peittäminen esimerkiksi mustalla muovilla tai pressulla. Keväällä peittäminen onkin helppoa kun kasvit eivät ole vielä kunnolla lähteneet kasvuun.

Peittaminen_torjuntakeinona_jattiputkella_Luontoturva.fi.JPGAikaisin keväällä jättiputken kasvusto on matalaa ja peittäminen helppoa

Peittäessä täytyy muistaa ankkuroida peite hyvin maahan. Itse käytän puusta tehtyjä tikkuja peitteiden reunoilla, painoksi peitteen päälle kiviä, kaatuneiden puiden runkoja tms. mitä maastosta sattuu löytymään. Peitteen reunat voisi kaivaa maahan, mutta itsellä peitettävät alueet ovat useasti isoja ja hankalissa maastoissa joten peitteen reunojen kaivaminen maahan on liian työlästä. Jos leikkaa puun oksista tikkuja peitteen kiinnittämiseen, on hyvä muistaa, että tuoreesta puusta (esim. pajut) leikatut oksan pätkät maahan työnnettyinä saattaa lähteä juurtumaan ja kasvamaan. Tämä kannattaa muistaa eikä ainakaan kanukoista ja muista haitallisista vieraslajeista oksia leikata peitteen kiinnittämiseen… Muuten voikin olla uusi ongelma tiedossa kun peiton reunat kasvaa kanukka puskaa.

Ja puiden oksien leikkaaminen tikku tarkoitukseenkin vaatii maanomistajan luvan kuten myös haitallisten vieraslajien torjunta yleensäkin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, jättiputki, jättipalsami, torjunta, haitallinen vieraslaji, peittäminen

Keväinen esimerkki luontoon levinneistä puutarhan kasveista

Lauantai 29.4.2017 klo 21:59 - Miia Korhonen

Kevät keikkuen tulevi... Viime vuonna tähän aikaan kaivoin hiki hatussa jättiputkia ja nyt keli on vähän toinen.

vappusaa_2017._JPG.JPGVappusää 2017

vappusaa_2016_ja_jattiputken_kaivamista_Luontoturva.fi.JPGVappusää 2016 ja jättiputkea kaivoin hikipäässä

Pari päivää sitten oli kuitenkin hyväkin keli ja kävin maastokierrosta Lahdessa. Tähän aikaan huomaa hyvin luonnosta kanukat, terttuseljat ja viitapihlaja-angervon. Kaikki nämähän ovat tuotu Suomeen puutarhakasveiksi ja harmittavan monin paikoin ne ovat myös levinneet luontoon.

Terttuselja_kevaalla_Luontoturva.fi_.JPGTerttuselja heräämässä kevääseen

Moni ihmettelee, että mitä haittaa niistä nyt sitten on ja itsellekin se on vasta tässä viime vuosina toden teolla valjennut. Esimerkkinä alue, joka on omakotitaloalueen läheisyydessä. Omakotitalojen aitakasveina on kanukkaa sekä viitapihlaja-angervoa, jotka molemmat ovat kestäviä ja näyttäviäkin sekä kasvavat hyvin ja näitä kasvejahan saa toki ostaa ja myydä. Istuttaessa täytyy vain olla tarkkana, kasveja ei saa päästää leviämään luontoon.

Viitapihlaja-angervo_kevaalla_Luontoturva.fi_.JPGViitapihlaja-angervokin on herännyt kylmään kevääseen

Kanukka aidat ovat tässä esimerkki alueella vuosien saatossa lähteneet ryöstäytymään käsistä ja niitä onkin leikattu ja kaivettukin ja hyvä niin. Huono asia on, että leikatut ja kaivetut kasvit ovat viety pienelle metsäiselle alueelle, kaupungin maalle. Nyt tällä alueella huomaa selvän muutoksen kasvillisuudessa. Kanukka ja terttuselja ovat levinneet jo melko isoille alueille ja tästä on muun muassa se harmi, että jos alueelle haluttaisiin istuttaa uutta metsää on melkoinen työ raivata kanukat ja terttuseljat pois, jotta metsäpuiden taimet pääsisivät kasvuun. Nythän alue on melkoinen läpipääsemätön ryteikkö joka estää monien muiden kasvien kasvun sekä alueen virkistyskäytön.

Kanukka_voi_luontoon_levitessaan_olla_haitallinen_vieraslaji_Luontoturva.fi_.JPG

Kanukka luontoon levitessään voi aiheuttaa monenlaista haittaa

Useammassakin paikassa luontoon levinneenä kuvailin taas mm. etelänruttojuurta, vuorenkilpeä, pikkutalviota... Muistutuksena: puutarha on ihana asia ja puutarhakasvit hienoja, mutta on muistettava vastuu istuttaessa kasveja. Kasveja ei saa päästää leviämään luontoon ja jokainen tietysti muistaa, että puutarhajäte täytyy käsitellä omalla tontilla tai viedä alueen jätekeskukseen. Vieraskasvilajit puutarhassa kirjoituksestani voi lukea aiheesta lisää.

Pikkutalvion ongelmallisuus on nähtävissä esimerkiksi Turussa, Ruissalossa, jossa kasvi on levinnyt laajalle alueelle luonnossa. Asiasta kirjoitettiin jo pari vuotta sitten Turun Sanomissa. Harmillisen harvoin puutarhamyymälöissä tai puutarha-alan lehdissä kasveja esiteltäessä kerrotaan miten helposti leviävät kasvit täytyy istuttaa ja niitä käsitellä, jotta kasvit eivät pääse leviämään luontoon.

Pikkutalvio on omia suosikkejani ja mainio maanpeittokasvi, mutta myös omalla tavallaan vaativa kasvi, koska leviämistä täytyy rajoittaa.

Pikkutalvio_voi_luontoon_levitessaan_aiheuttaa_ongelmia_Luontoturva.fi.JPGPikkutalvio voi luontoon levitessään olla ongelmallinen

Leppoisaa vappua (lumesta huolimatta) ja aurinkoista kevättä!

Willia_vappua_jattiputket_kasvamassa_kohisten_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kanukka, viitapihlaja-angervo, terttuselja, pikkutalvio, etelänruttojuuri, kevät, haitallinen vieraslaji

Terttuselja ja kanukka Vesijärven saarilla

Perjantai 24.3.2017 klo 13:23 - Miia Korhonen

Kevät pistää parastaan kun aurinko paistaa ja taivas on kirkkaan sininen! Rupeaa olemaan viime hetket kulkea järven jäällä ja kävinkin vielä muutamalla saarella ja luodolla Vesijärvellä.

Moni ei tule ajatelleeksi mitä haittaa voisi olla kanukasta ja terttuseljasta, mutta saarilla käydessäni ymmärsin paremmin näiden kasvien ongelmallisuuden. Linnut syövät kanukan sekä terttuseljan marjoja ja samalla levittävät siemeniä uusille alueille. Saarilla joilla kävin oli monin paikoin kanukka levinnyt lähes koko saaren mitalta ja tiheä kasvu näyttäisi estävän tehokkaasti muiden kasvien kasvua, mutta myös liikkumista saarilla. Samoin terttuseljaa oli pienellä luodolla todella paljon.

Luontoturva.fi_luontoon_levinnyt_kanukka_voi_estaa_alueen_kayttoa_.JPGLuontoon levinneenä kanukka voi haitata alueen virkistyskäyttöä

Näillä saarilla joissa kävin yritetään nyt hillitä terttuseljan ja kanukan leviämistä edelleen. Alasleikkauksilla estetään uusien marjojen muodostumista ja edelleen leviämistä.

Luontoturva.fi_terttuselja_leviaa_lintujen_mukana_.JPGTerttuselja leviää lintujen mukana

Terttuselja ja kanukka ovat molemmat kauniita ja hyvin yleisiä kasveja, mutta joissain paikoissa voi olla perusteltua hävittää tai ainakin estää kasvien leviäminen edelleen.

Kansallisessa vieraslajistrategiassa terttuselja on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi ja idänpensaskanukka sekä lännenpensaskanukka on luokiteltu paikallisesti haitalliseksi tai tarkkailtavaksi lajiksi. Espoossa esiintyvistä haittaa aiheuttavista vieraslajeista on tehty hyviä julkaisuja, kanukkaan ja terttuseljaan voi tutustua niidenkin kautta.

Kasveja istuttaessa kannattaa ottaa huomioon leviämistapa ja erityisesti silloin jos kasvi on luokiteltu haitalliseksi tai paikallisesti haitalliseksi.

Aurinkoista_kevatta_.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, terttuselja, kanukka, haitallinen vieraslaji, Vesijärvi, kansallinen vieraslajistrategia

Maaliskuu, aavistus keväästä

Torstai 9.3.2017 klo 13:32 - Miia Korhonen

Maaliskuu ja on jo aavistus keväästä! Minä ruovin lähtökuopissa ja odotan jo jättiputkia :) Viime vuonna ensimmäiset jättiputket näin 12.4. Saa nähdä miten tänä vuonna…

jattiputki_18.4.16.JPG

 Viime vuonna jättiputki oli jo näin hyvässä kasvussa 18.4.16

Haitalliset vieraslajit ovat olleet mielenpäälle talvellakin ja eri lajit ovat ongelmana eri puolella Suomea. Esimerkiksi Lahdessa ei onneksi ole harmia (ainakaan vielä) vierasperäisistä sammakkolajeista, toisin kuin Turussa. Onkin hyvä muistaa, että mitään vierasperäistä lajia ei saa päästää luontoon, ei siis terraariossa kasvatettavia sammakoitakaan.

Turussa on myös esimerkki siitä, että tavallinen ja yleinen puutarhakasvikin jota ei ole haitalliseksi luokiteltu, voi aiheuttaa luonnossa haittaa, jos se pääsee leviämään herkille alueille. Pikkutalvio (Vinca minor) on aiheuttanut harmia Turussa päästessään leviämään luontoon. Omassanikin pihassa kasvaa pikkutalvio, joka on mainio maanpeitekasvi, mutta joka tosiaan leviää aggressiivisesti ja se onkin rajattava niin, että kasvi ei pääse leviämään istutusalueeltaan.

pikkutalvio_levinneena_luontoon._Luontoturva.fi.JPG

Pikkutalvio levinneenä luontoon

Kevät kun taas koittaa ja sormet syyhyää multaan, niin kannattaa malttaa sen verran, että tarkistaa kasvista muutaman seikan, kuten leviämistavan ennen kuin sen istuttaa puutarhaansa. Vastuullinen puutarhuri kun varmistaa, että kasvi ei pääse leviämään istutusalueeltaan muualle. Aiheesta kirjoittelinkin lokakuussa.

Nyt onkin hyvä aika suunnitella puutarhaa ja nauttia kevät auringosta!

Karhunputki_ja_kevat_aurinko_Luontoturva.fi.JPG

Karhunputken herkkää kauneutta keväällä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, haitallinen vieraslaji, pikkutalvio, karhunputki, sammakot

Jyväskylän viherpäivillä haitalliset vieraslajit

Lauantai 11.2.2017 klo 8:08 - Miia Korhonen

Luontoturvan_osastolla_Jyvaskylassa_.JPGJyväskylän viherpäivät 8-9.2.17 oli antoisa kokemus! Luontoturvan osastolle kyhäsin hyllykön, jonka päälystin mustalla kankaalla ja laitoin kuvia vieraslajeista esille. Halusin näyttää erityisesti miltä jättiputki näyttää pienenä siementaimena ja millainen on sen siemen. Kesällä keräilin jättiputken siementaimia ja niitä kuivailin, prässäilin ja laminoin. Nyt oli hyvä mahdollisuus viedä näytille kesän piperrykset ja havainnollistaa millaiselta jättiputki näyttää kasvun alkuvaiheissa.

Tein myös julisteen, johon kokosin hieman vähemmän tunnettuja vieraslajeja, kuten lammikki ja rehuvuohenherne.

Paljon puhetta sai aikaiseksi myös espanjansiruetanasta, kurtturuususta ja viitapihlaja-angervosta, joka on paikallisesti haitallinen / tarkkailtava laji.

Pääsin myös puhumaan seminaarissa ja se olikin hieno juttu! On aina mukava puhua itseä innostavasta aiheesta ja saada keskustelua aikaiseksi.

Ja jos tiedotuksessa tarvitsee apua, niin yhteyttä Luontoturvaan! Kuvia, tekstejä ja tiedotusmateriaalia haitallisiin vieraskasvilajeihin liittyen on valmiina. Niistä sitten vaan räätälöidään asiakkaalle sopiva kokonaisuus.

Kiinnostus haitallisiin vieraslajeihin on suuri ja monia hyviä keskusteluja kävinkin aiheesta!! Jatketaan samaan malliin, puhutaan ja vaihdetaan kokemuksia tämän tärkeän aiheen ympärillä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jyväskylä, viherpäivät, haitalliset vieraslajit, Luontoturva, jättiputki, jättipalsami, japanintatar, jättitatar, espanjansiruetana

Talvisia ajatuksia ja askarteluja vieraskasvilajeihin liittyen

Sunnuntai 5.2.2017 klo 18:26 - Miia Korhonen

Näin talvellakin luonnossa liikkuessa tulee kiinnitettyä huomiota vieraskasvilajeihin, jos niitä näkyy luontoon levinneenä. Kurtturuusu erottuu ympäristöstä tietysti talvellakin piikikkäänä risukasana ja useasti kiulukoita on kiinni pensaissa vielä keväälläkin.

Luontoturva.fi_Kurtturuusu_leviaa_siemenesta_ja_juurivesoilla.JPGKurtturuusu, erityisen haitallinen vieraslaji

Kanukan punaisia ja keltaisia oksia ”ihastelin” luonnossa paikassa jossa ne ovatkin levinneet melkoiseksi ryteiköksi. Harmillista, koska alue on muuten luonnontilaista. Puutarhassa kanukat ovat kyllä kauniita, mutta niitä istuttaessa on rajattava istutusalueet niin, että kasvit eivät pääse leviämään istutusalueeltaan. Uusille kasvupaikoille kanukat leviävät myös lintujen mukana, jotka syövät niiden marjoja.

Luontoturva.fi_kanukka_luontoon_levinneena._Talvella_punaiset_ja_keltaiset_oksat_erottaa_hyvin_ymparistosta.JPGLännenpensaskanukka ja idänpensaskanukka luokitellaan tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.

Viitapihlaja-angervoon jää talveksi kuivuneet ruskeat kukinnot, joista sen erottaa helposti. Viitapihlaja-angervo on paljon käytetty pensas viherrakentamisessa ja puutarhoissa Kestävyytensä vuoksi se onkin suosittu monessa paikassa. Istuttaessa on kuitenkin otettava huomioon kasvin aggressiivinen leviäminen ja leviämisensä vuoksi sen istuttamista ja paikkaa kannattaakin harkita tarkkaan. Istutusalue on rajattava niin, että viitapihlaja-angervo varmasti pysyy istutusalueellaan vielä 20 vuoden päästäkin eikä pääse leviämään luontoon juurivesojensa avulla.

Luontoturva.fi_viitapihlaja-angervo_talvella.JPGViitapihlaja-angervo on tarkkailta tai paikallisesti haitallinen vieraslaji, joka voi levitä luontoon.

Olen yrittänyt keksiä jättiputken ontoille kuivuneille varsille jotain käyttöä ja ainakin ne sopivat hyönteishotellin tekoon, kuten myös karhunputket (ei haitallinen vieraslaji). Olen kuivattanut mm. karhunputken ja jättiputken varsia ja käyttänyt niitä hyönteishotelleihin, joita olen nikkaroinnut :) Tiedän muutamia paikkoja, joissa on jättiputken kukinnot poistettu, mutta varret jätetty pystyyn. Kuivuneet varret pysyvät useita vuosia pystyssä ja niitä olenkin nyt hyödyntänyt askartelussa.

Luontoturva.fi_jattiputken_varsi_hyonteishotelliin.JPGJättiputken kuivunut ontto varsi

Luontoturva.fi_hyonteishotellin_tekoa_.JPGTalvista askartelua, hyönteishotelli! Jouluisista kukkakoreista jäi sammalta ja nekin sai kierrätettyä tähän. Takkapuista revin tuohta ja käpyjä, risuja ym. luonnonmateriaalia on löytynyt omalta pihalta.

Jos törmää talvella jättiputken kuivuneisiin varsiin, joista kukintoa ei ole leikattu kesällä, niin täytyy tarkistaa onko kukinnoissa vielä siemeniä kiinni. Kuivuneetkin kukinnot, joissa siemenet on kiinni kannattaa leikata ja laittaa ehjään jätesäkkiin, jonka voi laittaa sekajätteeseen, jos siemeniä ei itse pysty hävittämään polttamalla. Kannattaa myös huomioida, että jos liikkuu talvella alueella jossa on kuivuneita jättiputkia ja kukintoja niin joitain siemeniä voi olla myös hangen päällä. Siinä sitten liikkuessa voi saada jonkin siemenen kengänpohjaankin ja levittää jättiputken uudelle alueelle.

Luontoturva.fi_kuivuneessa_kukinnossa_siemenia_kiinni._JPG.JPGKuivuneessa jättiputken kukinnossa siemeniä kiinni

Ehkä myös askartelen jättiputken varsista Luontoturvalle kirjaimet messuille! LT = LuontoTurva :)

jattiputken_varsista_LT_eli_LuontoTurva_.JPG

Kaikenlaisia askartelu ajatuksia voi syntyä kun luonnossa liikkuu!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, kanukka, viitapihlaja-angervo, jättiputki, hyönteishotelli, haitallinen vieraslaji, paikallisesti haitallinen

Jättiputki on hävitettävissä Suomesta kokonaan

Sunnuntai 27.11.2016 klo 7:29 - Miia Korhonen

Menneenä kesänä jättiputkea tuli torjuttua yli 200 kohteessa. Paras teho torjunnalla oli, kun torjuttavalle alueelle pääsi heti keväällä töihin. Keväällä maa on kosteaa ja kaivamista käytin torjuntakeinona monessa kohteessa. Mielummin sitä heiluu lapion varressa keväällä, kun muu kasvillisuus on vielä matalaa tai vasta heräilemässä, ilma on mukavan viileää, maa on kosteaa, hyttysistä ei ole tietoakaan ja jättiputketkin ovat alle polven korkuisia. Tilanne onkin sitten ihan toinen heinäkuussa, jolloin on kauhea helle, maa kovaa, hyttysiä niin ettei eteensä näe ja jättiputki neljä metriä korkea…

Ylos_kaivatut_jattiputken_juuret_Luontoturva.fi.JPGJättiputken taimia

Jättiputkikasvustojen peittäminen on keväällä, huhtikuun tienoilla nopeaa ja sitähän ihan mielikseen tekee. Muut kasvit eivät ole vielä nousseet ja jättiputket ovat vasta työntyneet esiin. Peittäminen kesä – heinäkuussa pistääkin sitten hikoilemaan vähän enemmän. Kasvustot täytyy niittää alas ja kasvijätettä tulee paljon. Peittäminen täytyy tehdä muutaman päivän sisällä niitosta, muuten niiton joutuu tekemään uudestaan. Niitetty jättiputkihan kasvaa viikossa noin 20 cm. Kevään tunnelmia ja aikaisesta peittämisestä voi lukea blogista: taistelu jättiputkia vastaan

peittaminen_torjuntakeinona_hankalassa_maastossa_Luontoturva.fi.JPGAloita peittäminen jo keväällä

Kaivajalle keveämpi toimenpide on pyörähara ja sen käyttöön tykästyin. Ongelmana tietysti on, että maasto täytyy olla sopiva, ei kivikkoa ja juurakoita. Pyöräharan käyttöä esittelinkin blogissa: lapiolla ja pyöräharalla jättiputkea vastaan vedenottamolla

Nekon_pyoroharalla_jattiputken_torjuntaan._Luontoturva.fiJPG.JPGPyörähara jättiputken torjunnassa

Kaukasianjättiputkella kukintojen poisto voi toimia torjuntakeinona, mutta siinä kukintojen poiston oikea aikaisuus on tärkeää. Aiheesta kirjoittelin tarkemmin blogissa: jättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Jattiputken_kukintojen_poisto_torjuntakeinona_Luontoturva.fi.JPGKaukasianjättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Muistutuksena viime kesältä mieleen jäi, että työkoneiden mukana useat vieraskasvilajit voivat levitä. Nähtävissä oli, että jättiputkikin on paikoin levinnyt metsätyökoneiden mukana. Kuopiossa vieraillessani näin esimerkin siitä, että myös piennarniitto voi levittää jättiputkea, jos niiton tekee kukkivaan kasvustoon. Myös muut siemenestä leviävät lajit kuten jättipalsami ja komealupiini voivat levitä työkoneiden mukana.

Päälimmäiseksi menneestä kesästä jäi kuitenkin varmuus siitä, että jättiputki on hävitettävissä Suomesta kansallisen vieraslajistrategian määrittelemässä ajassa eli vuoteen 2025 mennessä. Hävittäminen vaatii vain järjestelmällistä ja valvottua torjuntaa sekä aitoa kiinnostusta asiaan. Lahti on ottanut tosissaan jättiputken hävittämisen alueeltaan ja tämä näkyy siinä, että kasvia on torjuttu kaupungin omien maiden lisäksi myös yksityisten mailta. Yksityisille on tarjottu apua jättiputken hävittämiseen Lahden kaupungin toimesta veloituksetta. Tähän on päädytty siitä syystä, että jättiputki leviää tontin omistussuhteista piittaamatta ja kaikilla yksityisillä tonttien omistajilla ei ole tietoa, taitoa eikä mahdollisuutta hävittää jättiputkea mailtaan. Pistetään siis stoppi jättiputken leviämiselle kaikki yhteistuumin!

Kansallinen_vieraslajistrategia.pngTutustu kansalliseen vieraslajistrategiaan!

Nyt tuntuu, että ainakin Lahden suunnalla talvi keikkuen tulevi… Ensilumi tuli aikaisin ja jättiputkikin taipui talven alla. Lumi kuitenkin suli pois, ilma lämpeni ja jättiputken taimet sinnittelevätkin sitten vielä kauniin vihreänä! Sitkeä kasvi.

Jattiputken_taimi_marraskuussa_Luontoturva.fi.JPGJättiputken taimi marraskuussa Lahdessa ensilumien sulettua pois

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jättiputken torjunta, kaivaminen, peittäminen, pyörähara, vieraslajistrategia, Lahti

Kesän huomioita luontoon levinneistä lajeista

Maanantai 14.11.2016 klo 8:53 - Miia Korhonen

Talvi on aluillaan ja nyt on hyvä aika summata menneen kesän huomioita. Kesällä tuli liikuttua ympäri Suomen tutustumassa haitallisten vieraskasvilajien tilanteeseen. Eri paikoissa oli hieman eri lajit ongelmana, mutta yksi yhteinen riesa tuntui löytyvän joka paikasta, jättipalsami. Jättipalsami on levinnyt ympäri Suomen ja nyt siitä haluttaisiinkin eroon. Kasvihan on tuotu tänne puutarhakasviksi, mutta tehokkaasti siemenestä leviävänä lajina jättipalsami on harpannut nopeasti puutarhoista luontoon.

Luontoturva.fi_jattipalsami_valtaa_isoja_alueita.JPGJättipalsami valtaa nopeasti isoja alueita estäen muiden kasvien kasvun

Jättiputken torjuntaan on ryhdytty monin paikoin toden teolla, mutta tehtävää on vielä paljon. Vaikka jättiputken haitoista on puhuttu jo vuosia, eivät kaikki edelleenkään miellä sen torjuntaa niin kovin tärkeäksi. Tähän on kylläkin tulossa muutos, nythän kansallinen vieraslajilaki sekä vieraslajiasetus tuovat maanomistajalle velvoitteita jättiputkien suhteen. Myöskin keltamajavankaalia torjutaan kansallisen vieraslajilain ja –asetuksen voimin.

Luontoturva.fi_jattiputki_on_torjuttava_kansallisen_lain_ja_-asetuksen_voimalla_.JPGMaanomistajalla on velvoitteita jättiputken torjunnassa ja leviämisen estämisessä

Mitä enemmän haitallisiin vieraslajeihin tutustuu, sitä enemmän niitä näkee. Huolestuneena pistin merkille, että isot tattaret, kuten japanintatar on levinnyt yllättävän monessa paikassa. Tattarien haitoista pitääkin puhua enemmän ja torjuntaan kannattaa alkaa heti. Tattaret ovat hankalia torjuttavia ja niiden leviäminen täytyy estää.

Luontoturva.fi_tatar_kavelytien_varrella.JPGTatar on levinnyt ulkoilutien varteen puutarhajätteiden mukana

Pienoisena yllätyksenä tuli viitapihlaja-angervon aggressiivinen leviäminen metsäaukeilla, jossa se voikin olla todellinen riesa ja hankala poistettava. Puutarhajätteen luontoon viemisen seurauksena oli havaittavissa, että myös etelänruttojuuri on levinnyt monin paikoin.  Erityisesti jäi mieleen paikka, jossa ruttojuuri oli levinnyt ulkoilureitin varrella, jonne kasvi oli selkeästi matkannut kottikärryillä läheisistä omakotitaloista…

Luontoturva.fi_ruttojuuri_leviaa_luonnossa_ja_kestaa_piennarniiton.JPGEtelänruttojuuri on matkannut kottikärryillä puutarhasta ulkoilureitin varteen ja kestää pari kertaa kesässä tehtävän piennarniiton

Espanjansiruetana yleistyy hälyttävää vauhtia ja sen torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota. Lahdessa on pakon edestä totuttu lehtokotiloihin, mutta nyt näyttää, että espanjansiruetana yrittää myös kotiutua tänne! Se on estettävä. Lehtokotilot ovat jo tarpeeksi ikäviä, mutta reilut 10 cm pitkät espanjansiruetanat ovat ihan omaa luokkaansa.

Luontoturva.fi_espanjansiruetana_Lahdessa.JPGEspanjansiruetana yleistyy kovaa vauhtia

Erityisesti rannikon hiekkarantoja valtaa kurtturuusun perinteinen muoto, joka estää rantojen käyttöä. Kurtturuusun leviäminen täytyykin saada kuriin. Huomattavaa kuitenkin on, että kaikki ruusut eivät ole haitallisia. On jalostettu myös vähemmän kiulukoita tuottavia lajikkeita, jotka myöskään eivät tee paljoa juurivesoja. Jos omassa pihassa on sitä perinteistä kurtturuusua, kannattaa ne vaihtaa vähemmän ongelmallisiin kasveihin.

Luontoturva.fi_Kurtturuusu_leviaa_hiekalla.JPGKurtturuusun perusmuoto on ongelmana monin paikoin

Torjunnassa tärkeää on aikainen puuttuminen ongelmaan. Torjunta on aina helpompaa ja halvempaa mitä pienempi esiintymä on. Isotkin esiintymät ovat kyllä torjuttavissa, työtähän se vain vaatii.

Nyt saakin huokaista vähän aikaa, kun talvi on hoitanut ongelmalliset kasvit seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Kannattaa käpertyä takan eteen, hioa ensi kesän suunnitelmia torjuntaan ja kerätä voimia. Kevät on täällä taas nopeammin kuin uskoisikaan!

Luontoturva.fi_talvi_lannisti_jattiputken.JPGJättiputki taipui talven paineen alla ja vetäytyi odottelemaan kevättä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, jättiputki, etelänruttojuuri, viitapihlaja-angervo, espanjansiruetana, kurtturuusu, tatar, haitallinen vieraslaji, luontoturva

Tatar leviää puutarhoista luontoon

Maanantai 10.10.2016 klo 17:28 - Miia Korhonen

Japanin- ja jättitatar sekä näiden risteymä hörtsätatar ovat luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa ja ihan aiheesta. Isot tattaret ovat olleet suosittuja puutarhakasveja kookkaan kasvunsa ja voimakkaan leviämisensä vuoksi. Tässähän on käynyt niin kuin monilla muillakin haitallisilla vieraslajeilla, halutut ja toivotut ominaisuudet ovatkin muutaman vuoden päästä ongelma.

tattaren_tuntomerkit_.JPG

Tunnista tatar: kookkaat lehdet, puumainen varsi, korkeus 2 - 4 metriä

Esimerkiksi japanintatar leviää voimakkaasti juurensa avulla. Pihan perälle näkösuojaksi aikoinaan istutettu kookas tatar lähteekin nopeasti valtaamaan itselleen tilaa ja karkaa istutusalueensa ulkopuolelle. Kasvista innostunut istuttaja huomaakin äkkiä olevansa pulassa kun tatarta rupeaa pukkaamaan useiden metrien päästä kohdasta, jonne kasvi alun perin oli istutettu. Omalta tontilta tatar sitten lähtee oma aloitteisesti ilahduttamaan naapuriakin ja siitä sitä saakin sitten naapurin kanssa kovaäänistäkin puhetta aikaiseksi. Ymmärrettävästi naapuri ei ehkä ilahdu tästä valtaajakasvista. Erityisen hankala tilanne on jos tatar on istutettu vaikkapa mökille, lähelle ”villiä luontoa”. Mökillä käydään harvemmin ja tatar saa rauhassa levitä tontilta luontoon.

tattaren_juuri_.JPG

Tatar leviää juurella ja karkaa nopeasti istutusalueeltaan

Puutarhajätteen oikein käsittely on tärkeää ja siitä olen kirjoittanut monessakin blogissa, kuten kurtturuusujen yhteydessä. En siis saarnaa tässä kohtaa asiasta enempää :)

Jaa, että mitäs se tatarten leviäminen sitten haittaa, kasvihan se on ja luonnon monimuotoisuudesta hömpötetään jatkuvasti muutenkin? Tämän tyylisiä kysymyksiä olen pohtinut monenkin ihmisen kanssa ja ymmärrän kysymyksen. On ehkä vaikea ajatella jonkin kasvin olevan niin iso ongelma, että siitä kannattaa kohkata ja sitä torjua. Muttamutta… Luonnon monimuotoisuudellahan tarkoitetaan lajien runsautta ja elinympäristön moninaisuutta ja äkkiä ajateltunahan japanintatarkin sitä tuo. Näin tietysti onkin, mutta ongelma tuleekin siinä, että uudelle kasvupaikalle päästyään isot tattaret pystyvätkin leviämään niin voimakkaasti, että ne estävät muiden kasvien kasvun ja maisema yksipuolistuu. Jonkin lajin hallitsematon leviäminen keikuttaa luonnon tasapainoa ja vaikuttaa moniin asioihin. Jos japanintatar tai jokin muu haitallinen vieraslaji tukahduttaa alkuperäiset kasvit, niin myös niillä alkuperäisillä kasveilla viihtyvät hyönteiset ym. öttiäiset häviävät ja kun hyönteiset häviävät vaikuttaa se taas lintuihin ja muihin eläimiin. Jonkin alkuperäisen lajin häviäminen tai väheneminen vaikuttaa niin moneen asiaan, että kokonaisuutta ei tule aina ajateltuakaan.

tatar_leviaa_.JPG
Tataren kasvua keväällä. Tatar on kuvan paikassa valloittanut ison osan tontista ja karannut myös luontoon.

Tatarten leviäminen luontoon täytyy estää ja helpointa se on silloin kun ongelma ei ole vielä kasvanut järin suureksi. Kasvien torjunnassakin pätee sama asia kuin monessa muussakin, varhainen puuttuminen estää isommat ongelmat.

Tatar on hankala hävitettävä, koska uuteen kasvuun riittää juuren palanenkin. Juuristo on syvällä ja laajalla alueella, joten isojen kasvien kaivaminen pelkällä lapiolla on melkoisen työlästä. Apuun kannattaakin ottaa kone. Kaivamisessakin useasti tahtoo jäädä jokin juuren palanen ja aluetta täytyykin tarkkailla muutama vuosi vielä kaivamisen jälkeenkin. Jos tataren alkuja näkyy torjutulla alueella, niin on syytä tarttua lapioon ja kaivaa ne heti pois. Kaivetut tattaren juurakot voi toimittaa oman alueensa jätekeskukseen, missään tapauksessa niitä ei saa kipata luontoon! Myös peittämistä mustalla muovilla voi kokeilla, mutta peittämistä on varauduttava jatkamaan usean vuoden ajan.

tatar_estaa_nakyman_jarvelle.JPG

Kuvassa luontoon levinnyt jättitatar estää näkemän järvelle täysin

2 kommenttia . Avainsanat: tatar, jättitatar, japanintatar, haitallinen vieraslaji, puutarhajäte, luonnon monimuotoisuus, torjunta

Kurtturuusu, suositusta koristekasvista ongelmaksi

Keskiviikko 28.9.2016 klo 7:55 - Miia Korhonen

Kurtturuusu (Rosa rugosa) on varmasti kaikille tuttu näky. Kurtturuusua on käytetty paljon katujen ja teiden varsilla, koska se kestää hyvin tiesuolaa ja lumikuormaa. Myös kotipuutarhoihin kurtturuusua on istutettu paljon, kestävä kasvi kun on. Kestävyys ja leviämiskyky ovat usein toivottuja kasvin ominaisuuksia, kun niitä käytetään pihojen, puistojen ja teiden koristuksena. Ja tällaisista kasveista tuleekin sitten usein ongelmakasveja niiden levitessä hallitsemattomasti ympäristöön. Kurtturuusulle on käynyt juuri niin. Koillis-Aasiasta kotoisin oleva ja Suomeen koristekasviksi tuotu kurtturuusu leviää tehokkaasti juurivesoilla sekä siemenestä. Suuri siementuotanto takaa, että kasvi leviää laajallekin alueelle mm. lintujen mukana.

Kurtturuusu onkin nykyään luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Erityisesti rannikon hiekkarannoilla se aiheuttaa isoja ongelmia vallaten tiiviillä kasvullaan helposti isoja alueita. Kurtturuusu tulee toimeen monenlaisessa kasvuympäristössä ja sitä näkeekin levinneenä tienpientareilla ja joutomailla Pohjois-Suomea myöden.

Luontoturva.fi_Kurtturuusu_leviaa_hiekalla.JPG

Kurtturuusun tunnistaa uurteisista syvän vihreän värisistä lehdistä, piikikkäästä varresta, jossa on usean eripituisia piikkejä tiheästi, kukka on vaaleanpunertava tai valkoinen, kiulukka on nauriin muotoinen.

Luontoturva.fi_tunnista_kurtturuusu_erityisen_haitallinen_vieraslaji.JPG

Tunnista kurtturuusu

Luontoturva.fi_kurtturuusu_valkoisena.JPG

Valitse perinteisen kurtturuusun tilalle lajike, joka ei tuota paljoa juurivesoja eikä siemeniä. Vähempi kiulukan tuotanto tietää vähemmän siemeniä ja riski levitä hallitsemattomasti on pienempi. Istuttaessa uusia kasveja ota selvää kasvin leviämistavoista ja rajaa kasvualusta. Jos kasvi leviää siemenestä poista siemenet ennen niiden kypsymistä. Huolehdi etteivät kasvit leviä istutusalueensa ulkopuolelle.

Kurtturuusun hävittäminen isoilta alueilta on melkoisen työlästä, kaivaminen on tehokasta, mutta alueelle tahtoo aina jäädä jokunen juurenkappale, josta lähtee taas uutta kasvua. Hävittämisessä täytyy ollakin sitkeä ja isojen juurakoiden kaivamisessa on konetyöt tarpeen.

Toimita ylös kaivetut juurakot oman alueesi jätekeskukseen. Puutarhajätettä kipataan useasti oman tontin ulkopuolelle ojan, pellon tai metsän reunoille tai autiotonteille. Useasti takana tuntuu olevan ajatus, että kyllähän kasvijätteen voi luontoon viedä, kun maatuvaahan se on. Niinpä, mutta kasvijätteen seassa siirretään myös siemeniä ja juurenkappaleita uusille alueille. Myös lehtokotilon ja espanjansiruetanan munat siirtyvät helposti puutarhajätteen mukana. Jos puutarhajäte on ongelma sinun tontillasi, on se sitä myös ojassa tai tienvarrellakin, ongelma vain siirretään jonkun toisen harteille. Jos omalla tontilla ei ole mahdollisuutta kompostoida puutarhajätettä niin jätekeskukset ottavat sitä vastaan ja useassa paikassa ilmaiseksi.

Luontoturva.fi_toivottaa_aurinkoista_ja_varikasta_syksya.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, haitallien vieraslaji, ongelmakasvi, puutarhajäte, jätekeskus, torjunta, kaivaminen, lehtokotilo, espanjansiruetana

Espanjansiruetana, haitallinen vieraslaji

Perjantai 9.9.2016 klo 19:17 - Miia Korhonen

Yhä useammalle espanjansiruetana on tuttu näky Pohjois-Suomea myöten. Espanjansiruetana on alkujaan Länsi-Euroopasta, josta se on saapunut Suomeen puutarhatuotteiden mukana ja laji luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Esimerkiksi Helsingissä laji on jo melko yleinen monessa paikassa.

Haittaa tämä suursyömäri aiheuttaa erityisesti puutarhoissa ja viljelmillä syöden lähestulkoon kaikkia kasveja sekä hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Espanjansiruetanan lima on todella sitkeää ja ikävä limavana jääkin paikkoihin, joissa se on kulkenut.

Espanjansiruetana täytyy tunnistaa, koska yhtä isokokoinen etana on meillä luontaisesti  esiintyvä ukkoetana, joka elelee pääasiassa metsissä, eikä esiinny suurina massoina. Ukkoetanasta ei ole viljelyksillä haittaa, eikä se ole haitallinen vieraslaji, joten älä hävitä ukkoetanaa!

Otin pari kuvaa ja yritän kuvien kautta havainnollistaa espanjansiruetanan ja ukkoetanan erot.

Espanjansiruetana

Luontoturva.fi_tunnista_espanjansiruetana.png

Espanjansiruetanaa esiintyy massoittain puutarhoissa, puistoissa, viljelyksillä. Se leviää erityisesti maansiirtojen, maa-aineksen, kasvien ja puutarhajätteen mukana. Alueella, jossa on paljon espanjansiruetanoita, niitä näkyy myös kävelyteillä ja poluilla.

Espanjansiruetanan yleisin väritys on likaisen punaruskea, mutta väri voi vaihdella punertavasta melkein mustaan. Jos mietit onko löytämäsi mötkylä espanjansiruetana, katso hengitysaukon sijainti. Espanjansiruetanalla hengitysaukko sijaitsee kilven etupäässä. Hengitysaukko on ainoastaan etanan oikealla puolella. Jalan reunassa on tummia pystyviivoja. Hännän pää on pyöreähkö. Kooltaan espanjansiruetana on täysikasvuisena reilut 10 cm ja paksuudeltaan noin peukalon paksuinen. Erityisesti sateen jälkeen näitä möhkäleitä näkee massoittain paikoissa joihin ne ovat päässeet pesiytymään.

Ukkoetana

Luontoturva.fi_tunnista_ukkoetana.JPG

Ukkoetana elää useimmiten metsissä syöden sieniä ja lahoavaa kasviainesta. Joskus harvemmin sitä voi nähdä erityisesti sammaloituneissa pihoissa.

Ukkoetanalla on tyypillisesti tummat kylkijuovat, jotka voivat olla katkollisia, kuten kuvan yksilöllä. Muuten väritys voi vaihdella mustan, harmaan ja ruskean eri sävyissä. Hengitysaukko sijaitsee kilven takaosassa, oikealla puolella. Ukkoetanan selässä näkyy selvä harjas. Hännän pää on melko terävä. Kooltaan ukkoetana on samaa luokkaa kuin espanjansiruetana eli reilut 10 cm.

Jos lajitunnistuksen jälkeen päädyit siihen, että löytösi on espanjansiruetana niin silloin hävittäminen on tarpeen. Espanjansiruetana täytyy hävittää mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ilman tarpeetonta kärsimystä. Esimerkiksi kiehuvaan veteen tai etikkaan tiputtaminen tappaa espanjansiruetanan nopeasti.

Parasta aikaa espanjansiruetanan bongaukseen on aikainen aamu sateen jälkeen. Keväällä torjuntaan on parasta valmistautua toukokuussa. Kun lämpöä on riittävästi lähtevät espanjansiruetanat etsimään ruokaa ja valmistautuvat munimaan ensimmäisen satsin. Munia tulee keväästä syksyyn asti. Välttämättä espanjansiruetana ei tarvitse paria lisääntyäkseen, mutta useasti ne kuitenkin parittelevat.

espanjansiruetanoita.JPG

Kuvassa kipollinen espanjansiruetanoita. Huomaa etanoiden väritys, osa on melko tummia ja osa punertavia.

Syksy on myös hyvää aikaa vähentää tuholaiskantaa. Syksyn sateet saavat myös espanjansiruetanat liikkeelle ja munimaan. Kerääminen on tehokas ja välttämätön torjuntakeino. Ympäristön kasvusto kannattaa pitää lyhyenä ja varmistaa että maahan ei ole jäänyt lautoja, muovia ym. minkä alla etanat voivat piileskellä. Espanjansiruetana ei kestä kuivuutta ja tätä kannattaa hyödyntää torjunnassa. Kannattaa myös miettiä mistä tuo puutarhaansa kasveja ja maa-ainesta, näiden mukana myös espanjansiruetanan munat ja myös aikuiset etanat päätyvät uusiin paikkoihin. Älä vie puutarhajätettä luontoon! Espanjansiruetana ja myös monet muut haitalliset vieraslajit leviävät erityisesti puutarhajätteen mukana.

Espanjansiruetanasta ja lehtokotilosta kirjoittelin lisää Nekon blogiin. Siellä on mm. vinkkejä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja torjuntaan.

Espanjansiruetanan hävittämiseen tarvitaan ympäristöstään välittäviä ihmisiä ja talkoilla saadaankin hyviä tuloksia aikaan. Talkoilla siis espanjansiruetanoidenkin kimppuun!

5 kommenttia . Avainsanat: espanjansiruetana, ukkoetana, haitallinen vieraslaji, torjunta, tunnistaminen, etana, puutarhajäte

Jättipalsami leviää siemenestä

Sunnuntai 21.8.2016 klo 14:57 - Miia Korhonen

Jättipalsami leviää siemenestä ja nyt voikin kuulla iloista poksuntaa, kun jättipalsami ampuu siemeniään monen metrin päähän. Jättipalsami on päätynyt Suomeen niin kuin moni muukin haitallinen vieraslaji, puutarhakasvina. Puutarhoista jättipalsami on levinnyt luontoon ja sitä tavataankin melkeinpä koko Suomessa. Palsamin kukkahan on kaunis, mutta ongelmana on, että se leviää hyvin nopeasti luonnossa ja muodostaa tiheitä kasvustoja joissa ei muut kasvit sitten pääsekään kasvamaan. Myös kotilot pitävät jättipalsamien valtaamista alueista, siellä piisaa syötävää ja suojaa niille.

Jattipalsami_leviaa_siemenesta.JPG

Jättipalsamin siemenkodat

Jättipalsamin siemen ei muodosta maahan siemenpankkia samalla lailla kuin esimerkiksi jättiputki, jonka siemen säilyy maassa itämiskykyisenä kymmenkunta vuotta. Jättipalsamin saisi siis hävitettyä jo parissa vuodessa sitkeällä kitkennällä. Ongelmalliseksi asian tekee se, että jättipalsami leviää nopeasti ja valtaa isoja alueita. Kitkeminen monen hehtaarin alueelta on iso urakka.  Myös niittoa voisi käyttää torjuntakeinona. Niitossa hankaluutena on, että katkaistu jättipalsami tekee helposti myös uutta kasvua varren tyngästä ja niitto täytyykin tehdä muutaman kerran kesässä ja tarkkailla niitettyä aluetta, että kasvi ei pääse kukkimaan ja siementämään. Kitkeminenkin täytyisi tehdä pari kertaa kesän aikana ja kitkettyäkin aluetta tarkkailla. Alueilla joissa jättipalsamia kasvaa runsaasti pitäisi saada ihmisiä innostumaan talkoista! Porukalla jättipalsamista pääsisi kyllä eroon. Monessa kaupungissa ja kunnassa järjestetäänkin palsamitalkoita, joihin voi kaikki kynnelle kykenevät osallistua.

katkaistu_jattipalsami_tekee_uutta_kukintoa.JPG

Jättipalsami voi tehdä nivelkohdistaan uutta kasvua, jos kasvi katkaistaan liian ylhäältä

Alueilla joilla jättipalsami jo ampuu siemeniään, on torjunta jo myöhässä sille vuodelle. Nyt tehtävä niitto tai kitkentä saa aikaan sen, että siemenet leviävät helposti vieläkin laajemmalle alueelle. Siementämään valmiiden jättipalsamien seassa kävelijä saa päälleen siemensateen ja sen jälkeen saa siemeniä kaivella sekä saappaista että hiuksista. Kokemusta on… Jouduin kahlaamaan jättipalsamien meren läpi jättiputkien luo ja palsamin siemeniä oli korvassakin. Tuntui että kypärä ja suojalasit olisivat olleet tarpeen jättipalsamin siementulituksessa :) Hyvää tarkoittava palsamin kitkijä siis helposti levittää mukanaan siemeniä uusille alueille, jos kasvia rupeaa hävittämään väärään aikaan.

Jattipalsamin_kukka_ja_siemenia.JPG

Jättipalsamin kukka ja siemeniä

Jättipalsamin kitkeminen olisikin hyvä tehdä jo ennen kuin kasvi kukkii tai ainakin hyvissä ajoin ennen kuin siemenet kehittyvät ja ponkaisevat maailmaan. Ei jättipalsamia turhaa sanota paukkukasviksi!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, torjunta, paukkukasvi, vieraslaji, haitallinen vieraslaji, kotilo, siemen, kitkentä, niitto, jättiputki

Erota jättiputki ja karhunputki toisistaan

Maanantai 25.7.2016 klo 17:56 - Miia Korhonen

Monella tuppaa menemään jättiputki ja karhunputki sekaisin ja jos erot eivät ole selvillä niin tulee sitten hävitettyä vahingossa karhunputketkin ja se on harmillista, sillä karhunputki ei ole haitallinen vieraskasvilaji.

Sekaannusta aiheuttaa se, että molemmat kukkivat samaan aikaan ja karhunputkikin voi olla melkoisen kookas, yli parikin metriä korkea. Esittelenkin tässä kuvien kera jättiputken ja karhunputken erot, jotka ovat melkoisen selkeät, kun kuvat ovat rinnakkain. Kuvissa on kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) sekä karhunputki (Angelica sylvestris).

Ensin voi etsiä eroavaisuuksia lehdistä.

vertaa_karhunputken_ja_jattiputken_lehdet.JPG

Vanhemman jättiputken lehti on jopa pari metriä pitkä ja saman verran leveä. Lehti on liuskoittunut ja terävän sahalaitainen ja näyttääkin jo jotenkin ilkeältä. Ei tee mieli mennä koskemaan. Jättiputken lehdet ovat suuret ja peittävät.

jattiputken_lehti_1.JPG

Karhunputken lehti on selvästi erilainen ja kooltaan pienempi.

karhunputken_lehti2.JPG

karhunputken_lehti_1.JPG

Seuraavaksi eroavaisuuksia varressa. Jättiputken varsi on punertavan laikukas ja karvainen. Karhunputken varsi on sileä ja vihreän sinertävä. Varressa voi olla myös hieman punertavaa sävyä. Jättiputken varsi on myös selvästi paksumpi. Voikin ajatella, että kukkivan jättiputken varsi on ranteen paksuinen ja karhunputkella peukalon paksuinen. Varsi on hyvä tuntomerkki, jos miettii kumpi kasvi on kyseessä.

Jattiputken_varsi_1.JPG


karhunputken_varsi_1.JPG

Kokonsa puolesta jättiputki ja karhunputki eroavat selvästi toisistaan. Karhunputki on useimmiten alle 2 m korkea, kun taas jättiputki voi olla hyvinkin 4 m korkea. Kokoeroa on havainnollistettu tässä lapion kanssa. Vertaa kokoa lapion kokoon.

jattiputki_ja_lapio_1.JPG

karhunputki_ja_lapio.JPG

Jättiputki on joka suhteessa isompi ja vankempi kuin karhunputki. Kun on kerran nähnyt kukkivan jättiputken ei sitä enää sekoita karhunputkeen. Juuri nyt voikin bongata runsaasti karhunputkia tienpientareilta, se kasvaa yleisenä melkein koko Suomessa. Ihan pohjoisessa harvemmin.

Luonnon kasveja ja eläimiä voi tunnistaa sivustolla www.luontoportti.fi, jossa on todella hyvä tunnistustyökalu. Siellä voi kukkiakin tunnistaa pelkän värin perusteella.

Tässä vielä kuva kukkivasta karhunputkesta tienlaidassa.

karhunputki_pellon_laidalla.JPG

Toivottavasti nämä kuvat selventävät jättiputken ja karhunputken eroja. Varsi on melkoisen hyvä tuntomerkki. Nyt vaan bongaamaan ympäristön kasveja ja eläimiä!

       

17 kommenttia . Avainsanat: jättiputki, karhunputki, kukinta, haitallinen vieraslaji, luontoportti, tunnista, Heracleum mantegazzianum, Angelica sylvestris

Jättiputkien ja muiden haitallisten vieraskasvilajien kukinta

Torstai 30.6.2016 klo 9:21 - Miia Korhonen

Jättiputkien kukinta-aika on käsillä ja jos haluaa käyttää kukintojen poistoa torjuntakeinona on nyt oltava tarkkana. Tässä vaiheessa jos jättiputken katkaisee, se tekee nopeasti uuden kukinnon. Ei auta vaikka sen katkaisisi maata myöden, uutta kukkaa pukkaa. Tosin kukinto on pienempi ja tulee matalampaan varteen, mutta yhtä kaikki, siemeniä tulee paljon ja jos siemenet pääsevät maahan niin seuraavat kymmenen vuotta saa varautua tarkkailemaan ja torjumaan. Yhdessä kasvissa on kymmeniä tuhansia siemeniä eli melkomoinen harmi tulossa kukinnan myötä. Siementen maahan pääsy kannattaa siis estää!

jattiputki_aloittaa_kukinnan.JPG

Jättiputken kukinta alkaa kesä - heinäkuun vaihteessa

Kuvassa olevan jättiputken korkeus on tällä hetkellä noin 2,3 metriä ja korkeutta tulee vielä reilusti lisää. Varsi on tyvestään reilusti paksumpi kuin ranteeni. Kuvasta näkyy hyvin yksi jättiputken tuntomerkeistä eli punertavan laikukas ja karvainen paksu varsi.

Jättiputki on kieltämättä näyttävä ja Suomen oloissa varsin poikkeuksellinen kasvi ja sen takia se onkin Suomeen puutarhojen koristeeksi tuotu. Harmillista vain, että silloin ei ole ollut tarpeeksi tietoa haitoista, joita tämä jättiläinen aiheuttaa. Uusia kasveja puutarhaan istuttaessa onkin hyvä aina pysähtyä miettimään ja tutustua kasviin tarkemmin, näin netti aikaan tietoa kasveista on hyvin saatavilla.

Jättiputken siementaimia kehittyy koko kasvukauden ajan eli torjuttavia alueita kannattaa tarkkailla keväästä pitkälle syksyyn.

jattiputken_siementaimi.JPG

Tämä heleän vihreä kaunokainen on jättiputken siementaimi, joka on kuvattu Lahdessa metsästä. Jättiputkien siemenet voivat kulkeutua emokasvista kauemmaksikin ja yllättävissä paikoissa voi törmätä jättiputkiin. Tästä yksinäisestä yksilöstä olisi kolmen vuoden päästä tullut kymmeniä tuhansia uusia jättiputkia, kun kasvi olisi lähtenyt kukkimaan. Kyseessä on siis kaukasianjättiputki, joka kukkii useimmiten kolmantena elinvuotenaan ja kuolee kukinnan jälkeen.

Myös muita Suomessa haitallisiksi luokiteltuja vieraskasvilajeja kukkii nyt. Esimerkkinä jättipalsami, jota myös paukkukasviksi sanotaan. Se kun ampuu kypsät siemenet ympäristöönsä monen metrin päähän.

jattipalsami_on_aloittanut_kukinnan.JPG

Jättipalsami valtaa nopeasti alaa ja tukahduttaa tiiviillä kasvullaan muut kasvit. Erityisesti se viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, joissa se voi kasvaa kolmekin metriä korkeaksi. Jättipalsami olisi helppo kitkeä pois, sen juuret ovat pienet ja maahan ei muodostu siemenpankkia, toisin kuin jättiputkella tai lupiinilla. Eli jos jättipalsamia jaksaisi kitkeä niin siitä pääsisi eroon kyllä. Hankaluutena on, että jättipalsami leviää nopeasti ja useamman hehtaarin käsin kitkeminen on melkoinen työ. Siemenestä leviävänä kasvina jättipalsaminkin siementen pääsy maahan täytyy estää, jotta kasvista pääsee eroon. Ja kaikessa torjunnassa on muistettava, että kasvijätettä ei saa viedä luontoon!! Erityisesti haitallisten vieraskasvilajien kasvijätteen hävittämisessä täytyy olla huolellinen. Oman alueen jätekeskukset ottavat vastaan kasvijätettä ja antavat neuvoja hävittämiseen.

jattipalsamilla_on_pienet_juuret.JPG

Jättipalsamilla on pienet juuret ja se onkin helppo kitkeä pois käsin

Komealupiini on myöskin ongelmallinen kasvi Suomessa vaikka moni pitääkin sen nimensä mukaisesta, komeasta kukinnasta. Lupiini leviää siemenestä ja siemen muodostaa maahan siemenpankin, jossa se voi elää kymmeniä vuosia itämiskykyisenä. Torjunnassa tärkeää onkin estää siementen maahan pääsy. Lupiinin kukinta rupeaa olemaan ohi ja siemenpalot ovat muodostuneet, viimeistään nyt on kiire poistaa kukinnot ja kehittyneet siemenpalot! Yksittäiset kasvit kannattaa kaivaa pois.

Lupiini_haitallinen_vieraslaji.JPG

Kasvien, jotka leviävät siemenestä, leikattuja kukintoja ei kannata kerätä kasaan tontin nurkalle, koska siemenet voivat kehittyä irti leikattunakin ja päästä leviämään. Kukinnot voi kerätä jätesäkkeihin ja mädättää, polttaa (jos se on alueella sallittua), pienet määrät voi hävittää sekajätteen joukossa tai toimittaa jätekeskukseen, josta saa muutenkin ohjeita kasvijätteen hävittämiseen.

Yksi keino lupiinin siementen leviämisen estämiseen on kerätä kukinnot kodin kaunistukseksi maljakkoon!

Lupiinin_siementen_leviamisen_voi_estaa_keraamalla_kukinnot_maljakkoon.JPG

Kaunista kesää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, lupiini, jättipalsami, kukinta, siemen, leviäminen, torjunta, vieraslaji, haittakasvi

Jättiputken siemeniä ja siementaimia

Torstai 19.5.2016 klo 22:40 - Miia Korhonen

Nyt onkin ollut hyvät jättiputken torjuntakelit. Puolipilvistä, ei liian kuumaa ja hyttysiä ei nimeksikään. Nyt täytyykin tehdä pitkää päivää, kilpajuoksua jättiputken kanssa. Parasta olisi saada jättis torjuttua ennen kuin sen kasvu ryöstäytyy käsistä ja torjunta vaikeutuu ja hidastuu. On paljon helpompi käsitellä polven korkuista kasvia kuin nelimetristä jättiläistä. Pystyyn kuivuneet edellisenä vuotena kukkineet jättiputket ovat melko majesteetillisen näköisiä töröttäessään useamman metrin korkuisina kuivina rankoina. Kukkineiden jättiputkien ympäristöä kannattaa seurata jos siemenet ovat päässeet maahan asti. Siementaimia tulee varmasti nousemaan myöhemmin kesällä ja myös tulevina vuosina on tiedossa jättiputkia.

Kuivuneet_jattiputket_kurkottelevat_taivaita.JPG

Yhdessä kukinnossa on kymmeniä tuhansia siemeniä ja siementen itävyys on erittäin hyvä, joten on tärkeää estää siementen pääseminen maahan.

Tassa_tulossa_uusia_jattiputkia_ja_paljon.JPG

Tässä on tulossa joitain tuhansia jättiputken taimia....

Jo pienessäkin siementaimessa näkyy tyypillinen jättiputken tuntomerkki eli karvainen varsi, joka nopeasti saa myös punalaikullisen värin.

Jattiputken_varsi_on_karvainen_ja_punaisen_laikukas_jo_pienena.JPG

Ja tämänkin pienen jättiputken kasvineste iholle joutuessaan aiheuttaa auringonvalon kanssa palovamman kaltaisia oireita. Varovaisuutta siis!


Muitakin helposti leviäviä vieraslajeja on kuin jättiputki. Esimerkkinä jätti- ja japanintatar, joiden torjuminen on hankalaa. Parasta torjuntaa onkin olla istuttamatta näitä tataria. Ympäri Lahteakin näkee alueita, joissa tataret ovat karanneet puutarhoista tai levinneet luontoon viedyn puutarhajätteen mukana ja vallanneet tienpientareita ja metsän laitoja.

tatar_ja_jattiputki_vuohenjuuri.JPG

Tässä alue, jonka ovat vallanneet tatar ja jättiputki

No, löytyy sitä päivän aikana liikkuessa aina jotain kaunista ja ihanaakin, kuten tämä purppuratuomi. Täytyy muistaa nauttia ihanista kesäpäivistä!

purppuratuomi_2.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, taimi, siemen, tatar, vieraslaji, torjunta

Kevään ensimmäiset jättiputket torjuttu kaivamalla

Maanantai 18.4.2016 klo 23:01 - Miia Korhonen

Kevään ensimmäiset jättiputket on torjuttu kaivamalla!

Jattiputki_hyvassa_kasvussa_huhtikuussa.JPG

Jättiputki on aloittanut hurjan kasvunsa huhtikuussa

Jättiputken torjutatapaa kannattaa miettiä ja käyttää mekaanista torjuntaa, kuten kaivamista tai peittämistä aina kun se on mahdollista. Torjunta täytyy tehdä vastuullisesti ympäristönäkökohdat huomioiden. Torjuntakeinoksi valikoitui nyt siis kaivaminen. Kuulostaa simppeliltä ja periaatteessa onkin, mutta käytännössä asiat ei aina olekaan niin helppoja... Alue on melkoisen märkää ja kuraan upposikin reilusti nilkkoja myöden. Saappaita sai käsin repiä irti mudasta, muuten olisi matka jatkunut sukkasillaan :)

Torjunnassa on muistettava, että jättiputken kasvineste iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Pientäkin jättiputkea käsitellessä täytyy siis muistaa suojautua!!

Vanhemmalla jättiputkellahan on porkkanan mallinen paalujuuri ja joitain pienempiä sivujuuria. Paalujuuri on noin ranteen paksuinen ja se pitäisi saada poikki 20 cm syvyydeltä. Rapa roiskui korvia myöden, kun iskin lapiota kuraan. Jättiputki viihtyy erinomaisesti vetisessä kuraisessa paikassa. Mutanaamio kuulemma kaunistaa, joten tulipa hoidettua nuo kauneus asiatkin samalla...

Jattiputkella_on_paksu_paalujuuri.JPG

Ylös kaivettu erittäin kurainen jättiputki

Jättiputki silmä harjaantuu nopeasti ja pienimmätkin jättiputkien taimet ja alut rupeaa havaitsemaan parin harjoituskerran jälkeen. Ympäristöään kannattaakin seurata ja opetella tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraslajeja. Jättiputkenkin torjunta kaivamalla tai peittämällä on helpompaa mitä pienempi kasvi on. Nyt muu kasvusto ei ole vielä lähtenyt kunnolla kasvuun, joten jättiputket ja muutkin vieraslajit, kuten jättipalsamin, erottaa hyvin.

Jattiputki_voi_olla_hankala_kaivaa_pois_puiden_juurilta.JPG

Opettele tunnistamaan ja torjumaan jättiputki

Jättiputken kaivaminen puiden läheltä voi olla hankalaa, jos puiden juuria on kaivettavalla alueella paljon. Tällaisen kohteen voisi peittää melko pienellä muovillakin tai vaikka kestopeitteellä. Peitteen täytyy olla niin vahvaa, että se kestää paikoillaan ainakin pari vuotta repeilemättä. Tällaiseen paikkaan muovin reunoja voi olla vaikea kaivaa maan sisään, joten kiinnittämiseen voisi käyttää metallisia piikkejä, kiviä tai miksei peittämisen voisi tehdä myös vanerilevyllä, jonka päällä on painoja. En ole testannut tuota vanerilevyä, mutta luulisi toimivan. Täytyykin testata koealueella Lahdessa!

Nyt ei muuta kuin silmä käteen, ympäristöä tutkimaan ja torjumaan jättiputkea ja muita haitallisia vieraslajeja!

Jättipalsami olisi pieneltä alalta helppo kitkeä nyt pois. Juuri on hento ja jos avittaa vähän istutuslapiolla niin varmasti irtoaa.

Jattipalsamin_taimi_olisi_helppo_kitkea_nyt_pois.JPG

Jos jättipalsamia havaitsi viime kesänä jossain tietyllä alueella kannattaa samaa aluetta tarkkailla keväällä. Alueella varmasti näkyy tällaisia pieniä, kauniita taimia. Jos alue ei ole mahdottoman suuri, kannattaa taimet nyppiä pois sitä mukaan kun niitä tulee, niin pääsee jättipalsamistakin eroon.

Kuivata pois nypityt taimet tai mädätä ne jätesäkissä ennen kompostiin laittoa, ettei jättipalsami jatka elämää kompostissa. Älä vie puutarhajätettä luontoon, ylös kaivettu kasvi voi jatkaa elämää paikalla johon puutarhajäte on viety ja aiheuttaa siellä haittaa. Jos jokin kasvi on ollut ongelmana omalla pihalla, on se todennäköisesti sitä muuallakin. Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana siirtää siis ongelman muille.

Jattipalsami_hyvassa_kasvussa_huhtikuussa.JPG

Jättipalsamin taimet on keväällä niin kauniita!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jättiputki, torjunta, kevät, kaivaminen, peittäminen, jättipalsami, vieraslaji

Blogi jättiputkesta ja yrityksestä nimeltään Luontoturva Ky

Torstai 10.12.2015 klo 19:16 - Miia Korhonen

Luontoturva Ky yrityksen synty ja jättiputken koealue Lahdessa

Kiinnostukseni kasveihin ja rikkaruohoihin lähti varmasti jo lapsuudesta, silloin ei vieraslajeista puhuttukaan.  Muistan nyt jo edesmenneen mummoni olleen aina keväästä syksyyn mökillään kukkahattu päässä, saappaat jalassa, aseistautunut päästä varpaisiin rikkaruohon torjuntaan soveltuvilla välineillä. Mummoni antoi kyytiä kaikelle mikä uhkasi hänen komeaa perennapenkkiään tai vihannesmaitaan. Ei kasvanut porkkanan riveissä tai liljojen välissä rikkaruohoa. Torjunta-aineita ei käytetty vaan taisteluun käytiin hikipäässä harat ja kuokat viuhuen. Toisaalta yksi mummoni metodi rikkaruohojen torjunnassa oli syödä niitä. Eräätkin nokkoset ja voikukat ovat kulkeneet omankin ruuansulatuskanavani kautta.

Minäkin tähän taisteluun rikkaruohoja vastaan jouduin nuoruudessani osallistumaan, vaikka silloin olisin mieluimmin jossain varjoisassa nurkassa kirjoja lukenut. Samoin joka vuotinen perunan ja porkkanan kylvö ja nosto on piirtynyt mieleeni ikuisiksi ajoiksi. Parasta näissä, silloin työleireiksi kutsumissani ajan jaksoissa, oli mummon tekemät lihapullat, jonne olivat sekaan ne rikkaruohotkin joutuneet.

Oman mummonmökin hankkiessani sain mökin mukana jatkuvat riesat nimeltään vuohenputki, piparjuuri, nokkonen, voikukka sekä karhunköynnös (eli elämänlanka, kuristajakasvi, isokierto, rakkaalla lapsella on monta nimeä…). Nämä kasvit ne kasvoivatkin vallan hyvin kukkapenkeissä, marjapensaiden alla ja yleensäkin pitkin tonttia. Näiden torjuminen oli jatkuvaa taistelua ja tilanteen mukaan oli kuka kulloinkin niskanpäällä. Välillä hetken tuntui, että luonto on antautunut ja antaa minun päättää mitä missäkin kasvaa. Kunnes meni viikko ja huomasin taas jääneeni alakynteen. Sitkeällä taistelulla sain kuitenkin vallattua kukkapenkit itselleni vaikka se vaatikin jatkuvaa tarkkailua, herpaantua ei saanut.

Tämä sama tulee mieleen, kun puhutaan nyt niin paljon tapetilla olevista vieraskasvilajeista. Erityisen haitalliset vieraskasvilajit, kuten jättiputki, täytyy hävittää Suomesta. Siihen sopii aseeksi sama asenne, kuin se, millä mökilläni pääsin perennapenkkejäni piinaavista kasveista eroon eli sitkeä taistelu ja jatkuva tarkkailu. Helppoa jättiputken torjunta ei ole, eikä sitä hetkessä olla Suomesta hävitetty, mutta mahdollista sen hävittäminen on! Jos mummoni tontille olisi erehtynyt jättiputki tulemaan, olisi kasvi saanut varmasti pikaisen lähdön. Siinä olisi mummo kukkahattu vinossa, lapiolla aseistautuneena näyttänyt jättiputkelle kuka sillä tontilla se pomo olikaan.

Mummoni energia ja asenne mielessä perustin yrityksen nimeltään Luontoturva Ky. Perusajatuksena on torjua vieraskasvilajeja ympäristönäkökohdat huomioiden sekä opastaa ja luennoida aiheesta.

Tutustuin jättiputkeen jo useampi vuosi sitten ja torjuin sitä edellisessä työpaikassani. Päätettyäni opiskella vielä hortonomiksi näin kypsemmällä iällä, halusin tehdä opinnäytetyön jättiputken torjunnasta. Työ olikin helppo toteuttaa Lahdessa, jossa kaupunki on jo vuosia ollut mukana torjumassa jättiputkea. Lahden kaupungin tuella sain tehdä koealueen, jossa kokeilin erilaisia menetelmiä jättiputken torjuntaan.

Ajatuksena oli ja on edelleen, löytää jättiputkelle lisää luontoystävällisiä torjuntatapoja. Tiedetään, että torjunta-aineet, joissa on glyfosaattia, tehoavat jättiputkeen, mutta uskon, että on olemassa myös muita tehokkaita tapoja. Kunhan ne vain löydetään! Lahti on pohjavesialuetta ja siellä halutaan asiat tehdä mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja vastuullisesti. Kemiallista torjuntaa käytettäessä onkin tärkeää ottaa huomioon ympäristönäkökohdat ja tietysti myös itse torjujan terveys. Jättiputken torjunnassa voidaankin soveltaa integroitua kasvinsuojelua eli katsotaan tapauskohtaisesti millä keinolla tai eri keinojen yhdistämisellä torjutaan. Kemiallinen torjunta voi olla joissain tapauksissa se järkevin vaihtoehto, mutta myös mekaaniset toimenpiteet, kuten kaivaminen tai peittäminen voivat tulla kyseeseen. Keinon valintaan vaikuttavat esiintymän laajuus, sijainti, ympäröivä kasvusto sekä asiakkaan toiveet.

Perustettuani Luontoturva yrityksen jatkoin yhteistyötä Lahden kaupungin kanssa. Sain vuokrata Lahden  kaupungilta alueen, jonne olin perustanut kouluaikana jättiputken torjuntaa varten koealueen. Alueella kasvaa laaja jättiputkiesiintymä, joten sinne sai helposti tehtyä 33 kpl ruutuja, joiden koko on 3 x 4 metriä. Alueella kokeilin kesällä 2015 eri tuotteita jättiputken torjunnassa. Tuloksiin ja jättiputkeen pääsee tutustumaan opinnäytetyöni kautta tästä.

Keväällä 2016 näkee miten kesällä kokeilemani tavat ovat oikeasti tehonneet. Tämä blogi on perustettu siksi, että voin kertoa kuulumisia ja kokemuksia jättiputken koealueeltani. Tulen kuvien kera näyttämään miten jättiputken tunnistaa pienestä siementaimesta aina isoon 4 metriä korkeaksi yksilöksi asti. Havainnollistan myös erilaisia torjuntamenetelmiä joita käytän, sekä kerron erilaisista tekemistäni torjuntakokeista. Toivon myös, että Te lukijat kerrotte omista kokemuksistanne jättiputken tai muiden vieraskasvilajien kanssa ja mahdollisista ideoista ja ajatuksista, joita voisin kokeilla koealueellani.

Koealueeseen pääsee tutustumaan lehtiartikkelin kautta, jossa on alueelta otettua panoraamakuvaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torjunta, blogi, vieraslaji, Lahti, luontoturva, rikkaruoho, koealue, vieraskasvilaji, kitkeminen, kaivaminen

« Uudemmat kirjoitukset