Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Erota jättiputki ja karhunputki toisistaan

Maanantai 25.7.2016 klo 17:56 - Miia Korhonen

Monella tuppaa menemään jättiputki ja karhunputki sekaisin ja jos erot eivät ole selvillä niin tulee sitten hävitettyä vahingossa karhunputketkin ja se on harmillista, sillä karhunputki ei ole haitallinen vieraskasvilaji.

Sekaannusta aiheuttaa se, että molemmat kukkivat samaan aikaan ja karhunputkikin voi olla melkoisen kookas, yli parikin metriä korkea. Esittelenkin tässä kuvien kera jättiputken ja karhunputken erot, jotka ovat melkoisen selkeät, kun kuvat ovat rinnakkain. Kuvissa on kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) sekä karhunputki (Angelica sylvestris).

Ensin voi etsiä eroavaisuuksia lehdistä.

vertaa_karhunputken_ja_jattiputken_lehdet.JPG

Vanhemman jättiputken lehti on jopa pari metriä pitkä ja saman verran leveä. Lehti on liuskoittunut ja terävän sahalaitainen ja näyttääkin jo jotenkin ilkeältä. Ei tee mieli mennä koskemaan. Jättiputken lehdet ovat suuret ja peittävät.

jattiputken_lehti_1.JPG

Karhunputken lehti on selvästi erilainen ja kooltaan pienempi.

karhunputken_lehti2.JPG

karhunputken_lehti_1.JPG

Seuraavaksi eroavaisuuksia varressa. Jättiputken varsi on punertavan laikukas ja karvainen. Karhunputken varsi on sileä ja vihreän sinertävä. Varressa voi olla myös hieman punertavaa sävyä. Jättiputken varsi on myös selvästi paksumpi. Voikin ajatella, että kukkivan jättiputken varsi on ranteen paksuinen ja karhunputkella peukalon paksuinen. Varsi on hyvä tuntomerkki, jos miettii kumpi kasvi on kyseessä.

Jattiputken_varsi_1.JPG


karhunputken_varsi_1.JPG

Kokonsa puolesta jättiputki ja karhunputki eroavat selvästi toisistaan. Karhunputki on useimmiten alle 2 m korkea, kun taas jättiputki voi olla hyvinkin 4 m korkea. Kokoeroa on havainnollistettu tässä lapion kanssa. Vertaa kokoa lapion kokoon.

jattiputki_ja_lapio_1.JPG

karhunputki_ja_lapio.JPG

Jättiputki on joka suhteessa isompi ja vankempi kuin karhunputki. Kun on kerran nähnyt kukkivan jättiputken ei sitä enää sekoita karhunputkeen. Juuri nyt voikin bongata runsaasti karhunputkia tienpientareilta, se kasvaa yleisenä melkein koko Suomessa. Ihan pohjoisessa harvemmin.

Luonnon kasveja ja eläimiä voi tunnistaa sivustolla www.luontoportti.fi, jossa on todella hyvä tunnistustyökalu. Siellä voi kukkiakin tunnistaa pelkän värin perusteella.

Tässä vielä kuva kukkivasta karhunputkesta tienlaidassa.

karhunputki_pellon_laidalla.JPG

Toivottavasti nämä kuvat selventävät jättiputken ja karhunputken eroja. Varsi on melkoisen hyvä tuntomerkki. Nyt vaan bongaamaan ympäristön kasveja ja eläimiä!

       

25 kommenttia . Avainsanat: jättiputki, karhunputki, kukinta, haitallinen vieraslaji, luontoportti, tunnista, Heracleum mantegazzianum, Angelica sylvestris

Jättiputkien ja muiden haitallisten vieraskasvilajien kukinta

Torstai 30.6.2016 klo 9:21 - Miia Korhonen

Jättiputkien kukinta-aika on käsillä ja jos haluaa käyttää kukintojen poistoa torjuntakeinona on nyt oltava tarkkana. Tässä vaiheessa jos jättiputken katkaisee, se tekee nopeasti uuden kukinnon. Ei auta vaikka sen katkaisisi maata myöden, uutta kukkaa pukkaa. Tosin kukinto on pienempi ja tulee matalampaan varteen, mutta yhtä kaikki, siemeniä tulee paljon ja jos siemenet pääsevät maahan niin seuraavat kymmenen vuotta saa varautua tarkkailemaan ja torjumaan. Yhdessä kasvissa on kymmeniä tuhansia siemeniä eli melkomoinen harmi tulossa kukinnan myötä. Siementen maahan pääsy kannattaa siis estää!

jattiputki_aloittaa_kukinnan.JPG

Jättiputken kukinta alkaa kesä - heinäkuun vaihteessa

Kuvassa olevan jättiputken korkeus on tällä hetkellä noin 2,3 metriä ja korkeutta tulee vielä reilusti lisää. Varsi on tyvestään reilusti paksumpi kuin ranteeni. Kuvasta näkyy hyvin yksi jättiputken tuntomerkeistä eli punertavan laikukas ja karvainen paksu varsi.

Jättiputki on kieltämättä näyttävä ja Suomen oloissa varsin poikkeuksellinen kasvi ja sen takia se onkin Suomeen puutarhojen koristeeksi tuotu. Harmillista vain, että silloin ei ole ollut tarpeeksi tietoa haitoista, joita tämä jättiläinen aiheuttaa. Uusia kasveja puutarhaan istuttaessa onkin hyvä aina pysähtyä miettimään ja tutustua kasviin tarkemmin, näin netti aikaan tietoa kasveista on hyvin saatavilla.

Jättiputken siementaimia kehittyy koko kasvukauden ajan eli torjuttavia alueita kannattaa tarkkailla keväästä pitkälle syksyyn.

jattiputken_siementaimi.JPG

Tämä heleän vihreä kaunokainen on jättiputken siementaimi, joka on kuvattu Lahdessa metsästä. Jättiputkien siemenet voivat kulkeutua emokasvista kauemmaksikin ja yllättävissä paikoissa voi törmätä jättiputkiin. Tästä yksinäisestä yksilöstä olisi kolmen vuoden päästä tullut kymmeniä tuhansia uusia jättiputkia, kun kasvi olisi lähtenyt kukkimaan. Kyseessä on siis kaukasianjättiputki, joka kukkii useimmiten kolmantena elinvuotenaan ja kuolee kukinnan jälkeen.

Myös muita Suomessa haitallisiksi luokiteltuja vieraskasvilajeja kukkii nyt. Esimerkkinä jättipalsami, jota myös paukkukasviksi sanotaan. Se kun ampuu kypsät siemenet ympäristöönsä monen metrin päähän.

jattipalsami_on_aloittanut_kukinnan.JPG

Jättipalsami valtaa nopeasti alaa ja tukahduttaa tiiviillä kasvullaan muut kasvit. Erityisesti se viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, joissa se voi kasvaa kolmekin metriä korkeaksi. Jättipalsami olisi helppo kitkeä pois, sen juuret ovat pienet ja maahan ei muodostu siemenpankkia, toisin kuin jättiputkella tai lupiinilla. Eli jos jättipalsamia jaksaisi kitkeä niin siitä pääsisi eroon kyllä. Hankaluutena on, että jättipalsami leviää nopeasti ja useamman hehtaarin käsin kitkeminen on melkoinen työ. Siemenestä leviävänä kasvina jättipalsaminkin siementen pääsy maahan täytyy estää, jotta kasvista pääsee eroon. Ja kaikessa torjunnassa on muistettava, että kasvijätettä ei saa viedä luontoon!! Erityisesti haitallisten vieraskasvilajien kasvijätteen hävittämisessä täytyy olla huolellinen. Oman alueen jätekeskukset ottavat vastaan kasvijätettä ja antavat neuvoja hävittämiseen.

jattipalsamilla_on_pienet_juuret.JPG

Jättipalsamilla on pienet juuret ja se onkin helppo kitkeä pois käsin

Komealupiini on myöskin ongelmallinen kasvi Suomessa vaikka moni pitääkin sen nimensä mukaisesta, komeasta kukinnasta. Lupiini leviää siemenestä ja siemen muodostaa maahan siemenpankin, jossa se voi elää kymmeniä vuosia itämiskykyisenä. Torjunnassa tärkeää onkin estää siementen maahan pääsy. Lupiinin kukinta rupeaa olemaan ohi ja siemenpalot ovat muodostuneet, viimeistään nyt on kiire poistaa kukinnot ja kehittyneet siemenpalot! Yksittäiset kasvit kannattaa kaivaa pois.

Lupiini_haitallinen_vieraslaji.JPG

Kasvien, jotka leviävät siemenestä, leikattuja kukintoja ei kannata kerätä kasaan tontin nurkalle, koska siemenet voivat kehittyä irti leikattunakin ja päästä leviämään. Kukinnot voi kerätä jätesäkkeihin ja mädättää, polttaa (jos se on alueella sallittua), pienet määrät voi hävittää sekajätteen joukossa tai toimittaa jätekeskukseen, josta saa muutenkin ohjeita kasvijätteen hävittämiseen.

Yksi keino lupiinin siementen leviämisen estämiseen on kerätä kukinnot kodin kaunistukseksi maljakkoon!

Lupiinin_siementen_leviamisen_voi_estaa_keraamalla_kukinnot_maljakkoon.JPG

Kaunista kesää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, lupiini, jättipalsami, kukinta, siemen, leviäminen, torjunta, vieraslaji, haittakasvi

Jättiputken siemeniä ja siementaimia

Torstai 19.5.2016 klo 22:40 - Miia Korhonen

Nyt onkin ollut hyvät jättiputken torjuntakelit. Puolipilvistä, ei liian kuumaa ja hyttysiä ei nimeksikään. Nyt täytyykin tehdä pitkää päivää, kilpajuoksua jättiputken kanssa. Parasta olisi saada jättis torjuttua ennen kuin sen kasvu ryöstäytyy käsistä ja torjunta vaikeutuu ja hidastuu. On paljon helpompi käsitellä polven korkuista kasvia kuin nelimetristä jättiläistä. Pystyyn kuivuneet edellisenä vuotena kukkineet jättiputket ovat melko majesteetillisen näköisiä töröttäessään useamman metrin korkuisina kuivina rankoina. Kukkineiden jättiputkien ympäristöä kannattaa seurata jos siemenet ovat päässeet maahan asti. Siementaimia tulee varmasti nousemaan myöhemmin kesällä ja myös tulevina vuosina on tiedossa jättiputkia.

Kuivuneet_jattiputket_kurkottelevat_taivaita.JPG

Yhdessä kukinnossa on kymmeniä tuhansia siemeniä ja siementen itävyys on erittäin hyvä, joten on tärkeää estää siementen pääseminen maahan.

Tassa_tulossa_uusia_jattiputkia_ja_paljon.JPG

Tässä on tulossa joitain tuhansia jättiputken taimia....

Jo pienessäkin siementaimessa näkyy tyypillinen jättiputken tuntomerkki eli karvainen varsi, joka nopeasti saa myös punalaikullisen värin.

Jattiputken_varsi_on_karvainen_ja_punaisen_laikukas_jo_pienena.JPG

Ja tämänkin pienen jättiputken kasvineste iholle joutuessaan aiheuttaa auringonvalon kanssa palovamman kaltaisia oireita. Varovaisuutta siis!


Muitakin helposti leviäviä vieraslajeja on kuin jättiputki. Esimerkkinä jätti- ja japanintatar, joiden torjuminen on hankalaa. Parasta torjuntaa onkin olla istuttamatta näitä tataria. Ympäri Lahteakin näkee alueita, joissa tataret ovat karanneet puutarhoista tai levinneet luontoon viedyn puutarhajätteen mukana ja vallanneet tienpientareita ja metsän laitoja.

tatar_ja_jattiputki_vuohenjuuri.JPG

Tässä alue, jonka ovat vallanneet tatar ja jättiputki

No, löytyy sitä päivän aikana liikkuessa aina jotain kaunista ja ihanaakin, kuten tämä purppuratuomi. Täytyy muistaa nauttia ihanista kesäpäivistä!

purppuratuomi_2.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, taimi, siemen, tatar, vieraslaji, torjunta

Kevään ensimmäiset jättiputket torjuttu kaivamalla

Maanantai 18.4.2016 klo 23:01 - Miia Korhonen

Kevään ensimmäiset jättiputket on torjuttu kaivamalla!

Jattiputki_hyvassa_kasvussa_huhtikuussa.JPG

Jättiputki on aloittanut hurjan kasvunsa huhtikuussa

Jättiputken torjutatapaa kannattaa miettiä ja käyttää mekaanista torjuntaa, kuten kaivamista tai peittämistä aina kun se on mahdollista. Torjunta täytyy tehdä vastuullisesti ympäristönäkökohdat huomioiden. Torjuntakeinoksi valikoitui nyt siis kaivaminen. Kuulostaa simppeliltä ja periaatteessa onkin, mutta käytännössä asiat ei aina olekaan niin helppoja... Alue on melkoisen märkää ja kuraan upposikin reilusti nilkkoja myöden. Saappaita sai käsin repiä irti mudasta, muuten olisi matka jatkunut sukkasillaan :)

Torjunnassa on muistettava, että jättiputken kasvineste iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Pientäkin jättiputkea käsitellessä täytyy siis muistaa suojautua!!

Vanhemmalla jättiputkellahan on porkkanan mallinen paalujuuri ja joitain pienempiä sivujuuria. Paalujuuri on noin ranteen paksuinen ja se pitäisi saada poikki 20 cm syvyydeltä. Rapa roiskui korvia myöden, kun iskin lapiota kuraan. Jättiputki viihtyy erinomaisesti vetisessä kuraisessa paikassa. Mutanaamio kuulemma kaunistaa, joten tulipa hoidettua nuo kauneus asiatkin samalla...

Jattiputkella_on_paksu_paalujuuri.JPG

Ylös kaivettu erittäin kurainen jättiputki

Jättiputki silmä harjaantuu nopeasti ja pienimmätkin jättiputkien taimet ja alut rupeaa havaitsemaan parin harjoituskerran jälkeen. Ympäristöään kannattaakin seurata ja opetella tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraslajeja. Jättiputkenkin torjunta kaivamalla tai peittämällä on helpompaa mitä pienempi kasvi on. Nyt muu kasvusto ei ole vielä lähtenyt kunnolla kasvuun, joten jättiputket ja muutkin vieraslajit, kuten jättipalsamin, erottaa hyvin.

Jattiputki_voi_olla_hankala_kaivaa_pois_puiden_juurilta.JPG

Opettele tunnistamaan ja torjumaan jättiputki

Jättiputken kaivaminen puiden läheltä voi olla hankalaa, jos puiden juuria on kaivettavalla alueella paljon. Tällaisen kohteen voisi peittää melko pienellä muovillakin tai vaikka kestopeitteellä. Peitteen täytyy olla niin vahvaa, että se kestää paikoillaan ainakin pari vuotta repeilemättä. Tällaiseen paikkaan muovin reunoja voi olla vaikea kaivaa maan sisään, joten kiinnittämiseen voisi käyttää metallisia piikkejä, kiviä tai miksei peittämisen voisi tehdä myös vanerilevyllä, jonka päällä on painoja. En ole testannut tuota vanerilevyä, mutta luulisi toimivan. Täytyykin testata koealueella Lahdessa!

Nyt ei muuta kuin silmä käteen, ympäristöä tutkimaan ja torjumaan jättiputkea ja muita haitallisia vieraslajeja!

Jättipalsami olisi pieneltä alalta helppo kitkeä nyt pois. Juuri on hento ja jos avittaa vähän istutuslapiolla niin varmasti irtoaa.

Jattipalsamin_taimi_olisi_helppo_kitkea_nyt_pois.JPG

Jos jättipalsamia havaitsi viime kesänä jossain tietyllä alueella kannattaa samaa aluetta tarkkailla keväällä. Alueella varmasti näkyy tällaisia pieniä, kauniita taimia. Jos alue ei ole mahdottoman suuri, kannattaa taimet nyppiä pois sitä mukaan kun niitä tulee, niin pääsee jättipalsamistakin eroon.

Kuivata pois nypityt taimet tai mädätä ne jätesäkissä ennen kompostiin laittoa, ettei jättipalsami jatka elämää kompostissa. Älä vie puutarhajätettä luontoon, ylös kaivettu kasvi voi jatkaa elämää paikalla johon puutarhajäte on viety ja aiheuttaa siellä haittaa. Jos jokin kasvi on ollut ongelmana omalla pihalla, on se todennäköisesti sitä muuallakin. Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana siirtää siis ongelman muille.

Jattipalsami_hyvassa_kasvussa_huhtikuussa.JPG

Jättipalsamin taimet on keväällä niin kauniita!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jättiputki, torjunta, kevät, kaivaminen, peittäminen, jättipalsami, vieraslaji

Blogi jättiputkesta ja yrityksestä nimeltään Luontoturva Ky

Torstai 10.12.2015 klo 19:16 - Miia Korhonen

Luontoturva Ky yrityksen synty ja jättiputken koealue Lahdessa

Kiinnostukseni kasveihin ja rikkaruohoihin lähti varmasti jo lapsuudesta, silloin ei vieraslajeista puhuttukaan.  Muistan nyt jo edesmenneen mummoni olleen aina keväästä syksyyn mökillään kukkahattu päässä, saappaat jalassa, aseistautunut päästä varpaisiin rikkaruohon torjuntaan soveltuvilla välineillä. Mummoni antoi kyytiä kaikelle mikä uhkasi hänen komeaa perennapenkkiään tai vihannesmaitaan. Ei kasvanut porkkanan riveissä tai liljojen välissä rikkaruohoa. Torjunta-aineita ei käytetty vaan taisteluun käytiin hikipäässä harat ja kuokat viuhuen. Toisaalta yksi mummoni metodi rikkaruohojen torjunnassa oli syödä niitä. Eräätkin nokkoset ja voikukat ovat kulkeneet omankin ruuansulatuskanavani kautta.

Minäkin tähän taisteluun rikkaruohoja vastaan jouduin nuoruudessani osallistumaan, vaikka silloin olisin mieluimmin jossain varjoisassa nurkassa kirjoja lukenut. Samoin joka vuotinen perunan ja porkkanan kylvö ja nosto on piirtynyt mieleeni ikuisiksi ajoiksi. Parasta näissä, silloin työleireiksi kutsumissani ajan jaksoissa, oli mummon tekemät lihapullat, jonne olivat sekaan ne rikkaruohotkin joutuneet.

Oman mummonmökin hankkiessani sain mökin mukana jatkuvat riesat nimeltään vuohenputki, piparjuuri, nokkonen, voikukka sekä karhunköynnös (eli elämänlanka, kuristajakasvi, isokierto, rakkaalla lapsella on monta nimeä…). Nämä kasvit ne kasvoivatkin vallan hyvin kukkapenkeissä, marjapensaiden alla ja yleensäkin pitkin tonttia. Näiden torjuminen oli jatkuvaa taistelua ja tilanteen mukaan oli kuka kulloinkin niskanpäällä. Välillä hetken tuntui, että luonto on antautunut ja antaa minun päättää mitä missäkin kasvaa. Kunnes meni viikko ja huomasin taas jääneeni alakynteen. Sitkeällä taistelulla sain kuitenkin vallattua kukkapenkit itselleni vaikka se vaatikin jatkuvaa tarkkailua, herpaantua ei saanut.

Tämä sama tulee mieleen, kun puhutaan nyt niin paljon tapetilla olevista vieraskasvilajeista. Erityisen haitalliset vieraskasvilajit, kuten jättiputki, täytyy hävittää Suomesta. Siihen sopii aseeksi sama asenne, kuin se, millä mökilläni pääsin perennapenkkejäni piinaavista kasveista eroon eli sitkeä taistelu ja jatkuva tarkkailu. Helppoa jättiputken torjunta ei ole, eikä sitä hetkessä olla Suomesta hävitetty, mutta mahdollista sen hävittäminen on! Jos mummoni tontille olisi erehtynyt jättiputki tulemaan, olisi kasvi saanut varmasti pikaisen lähdön. Siinä olisi mummo kukkahattu vinossa, lapiolla aseistautuneena näyttänyt jättiputkelle kuka sillä tontilla se pomo olikaan.

Mummoni energia ja asenne mielessä perustin yrityksen nimeltään Luontoturva Ky. Perusajatuksena on torjua vieraskasvilajeja ympäristönäkökohdat huomioiden sekä opastaa ja luennoida aiheesta.

Tutustuin jättiputkeen jo useampi vuosi sitten ja torjuin sitä edellisessä työpaikassani. Päätettyäni opiskella vielä hortonomiksi näin kypsemmällä iällä, halusin tehdä opinnäytetyön jättiputken torjunnasta. Työ olikin helppo toteuttaa Lahdessa, jossa kaupunki on jo vuosia ollut mukana torjumassa jättiputkea. Lahden kaupungin tuella sain tehdä koealueen, jossa kokeilin erilaisia menetelmiä jättiputken torjuntaan.

Ajatuksena oli ja on edelleen, löytää jättiputkelle lisää luontoystävällisiä torjuntatapoja. Tiedetään, että torjunta-aineet, joissa on glyfosaattia, tehoavat jättiputkeen, mutta uskon, että on olemassa myös muita tehokkaita tapoja. Kunhan ne vain löydetään! Lahti on pohjavesialuetta ja siellä halutaan asiat tehdä mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja vastuullisesti. Kemiallista torjuntaa käytettäessä onkin tärkeää ottaa huomioon ympäristönäkökohdat ja tietysti myös itse torjujan terveys. Jättiputken torjunnassa voidaankin soveltaa integroitua kasvinsuojelua eli katsotaan tapauskohtaisesti millä keinolla tai eri keinojen yhdistämisellä torjutaan. Kemiallinen torjunta voi olla joissain tapauksissa se järkevin vaihtoehto, mutta myös mekaaniset toimenpiteet, kuten kaivaminen tai peittäminen voivat tulla kyseeseen. Keinon valintaan vaikuttavat esiintymän laajuus, sijainti, ympäröivä kasvusto sekä asiakkaan toiveet.

Perustettuani Luontoturva yrityksen jatkoin yhteistyötä Lahden kaupungin kanssa. Sain vuokrata Lahden  kaupungilta alueen, jonne olin perustanut kouluaikana jättiputken torjuntaa varten koealueen. Alueella kasvaa laaja jättiputkiesiintymä, joten sinne sai helposti tehtyä 33 kpl ruutuja, joiden koko on 3 x 4 metriä. Alueella kokeilin kesällä 2015 eri tuotteita jättiputken torjunnassa. Tuloksiin ja jättiputkeen pääsee tutustumaan opinnäytetyöni kautta tästä.

Keväällä 2016 näkee miten kesällä kokeilemani tavat ovat oikeasti tehonneet. Tämä blogi on perustettu siksi, että voin kertoa kuulumisia ja kokemuksia jättiputken koealueeltani. Tulen kuvien kera näyttämään miten jättiputken tunnistaa pienestä siementaimesta aina isoon 4 metriä korkeaksi yksilöksi asti. Havainnollistan myös erilaisia torjuntamenetelmiä joita käytän, sekä kerron erilaisista tekemistäni torjuntakokeista. Toivon myös, että Te lukijat kerrotte omista kokemuksistanne jättiputken tai muiden vieraskasvilajien kanssa ja mahdollisista ideoista ja ajatuksista, joita voisin kokeilla koealueellani.

Koealueeseen pääsee tutustumaan lehtiartikkelin kautta, jossa on alueelta otettua panoraamakuvaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torjunta, blogi, vieraslaji, Lahti, luontoturva, rikkaruoho, koealue, vieraskasvilaji, kitkeminen, kaivaminen

« Uudemmat kirjoitukset