Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Jättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Maanantai 8.8.2016 klo 22.05 - Miia Korhonen

Kaukasianjättiputki kuolee kerran kukittuaan, joten kukintojen poistoa voi käyttää torjuntakeinona. Kukintojen poistossa ajankohta on tärkeä tietää. Liian aikaisin poistettaessa jättiputki tekee uuden kukinnon ja jos kukinnot poistaa liian myöhään ovat siemenet jo varisseet maahan. Huomattavaa on, että samalla alueellakin olevat jättiputket kukkivat eri tahtiin. Tästä esimerkkinä otin kuvia ja videon pätkän Lahdesta, jättiputkien torjuntaan keskittyvältä koekentältä.

Useasti ihmisillä on uskomus, että jos jättiputken katkaisee maanrajasta ei uutta kasvua tai kukintoa tulisi. Tämähän on väärä luulo. Kaukasianjättiputki kyllä kuolee kukinnan jälkeen, mutta jos kukinto poistetaan liian aikaisin on kasvilla vielä voimaa tehdä uusi kukinto. Niitto yksistään ei siis ole torjuntakeinona tehokas.

Tässä kuvassa kukkiva jättiputki, jonka edessä on lapio, on valmis kukintojen poistoon. Merkkinä siitä on, että kukinto on menettänyt parhaimman valkoisen loistonsa ja kukat ovat ruvenneet ruskettumaan. Osaan kukintoa on jo muodostunut siemeniäkin.

Kukinnon koosta saa jonkinlaisen käsityksen kun vertaa sitä lapioon... Kuvasta näkyy, että kukintoon on jo muodostunut siemeniä ja tässä vaiheessa ei kasvilla ole enää voimaa tehdä uutta kukintoa. Katkaisin jättiputken läheltä maanrajaa ja siinä ei riittänyt isojen oksasaksien terien väli. Kukkivan jättiputken varsi on helposti 10 cm halkaisijaltaan.

Uutta kasvua ei ole tullut oikeaan aikaan katkaistusta jättiputkesta. Kuvassa katkaistun kasvin ympärillä näkyvä vihreä kasvu on uusia siementaimia, joita nousee alueella vielä monta vuotta. Alueella on ollut vuosia kukkivia jättiputkia joiden siemenet ovat päässeet maahan ja maahan on muodostunut siemenpankki.

Väärään aikaan katkaistu kukkiva jättiputki tekee uuden kukinnon. Uusia kukintoja voi olla vaikea huomata, koska ne voivat olla hyvinkin matalia. Tässä kuvassa oleva jättiputki on katkaistu samaan aikaan kuin ensimmäisissä kuvissa ollut jättiputki, mutta kukinnot kehittyvät eri aikaan ja ne myös täytyy poistaa eri aikaan.

Kotilot tuntuvat pitävän jättiputkista, varsinkin jos lehden katkaisee ja jättää sen maahan on lauma kotiloita pian sen kimpussa. Kotiloiden käsittelyn jälkeen ei isostakaan lehdestä ole jäljellä kuin ranka, alueilla joissa kotiloita on paljon. Toisaalta katkaistu jättiputki, jonka varteen sisälle on satanut vettä, toimii kotilon pyydyksenäkin.

Ja jättiputkea käsitellessä muistakaa suojavarustus! Poistetut kukinnot voi laittaa jätesäkkiin ja toimittaa oman alueensa jätekeskukseen. Poistettuja kukintoja ei saa jättää maahan, koska kukinnot kehittyvät vielä irtileikattunakin.

Kukkivan jättiputken koosta saa jonkinlaisen käsityksen tästä videosta

Erota jättiputki ja karhunputki toisistaan

Maanantai 25.7.2016 klo 17.56 - Miia Korhonen

Monella tuppaa menemään jättiputki ja karhunputki sekaisin ja jos erot eivät ole selvillä niin tulee sitten hävitettyä vahingossa karhunputketkin ja se on harmillista, sillä karhunputki ei ole haitallinen vieraskasvilaji.

Sekaannusta aiheuttaa se, että molemmat kukkivat samaan aikaan ja karhunputkikin voi olla melkoisen kookas, yli parikin metriä korkea. Esittelenkin tässä kuvien kera jättiputken ja karhunputken erot, jotka ovat melkoisen selkeät, kun kuvat ovat rinnakkain. Kuvissa on kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) sekä karhunputki (Angelica sylvestris).

Ensin voi etsiä eroavaisuuksia lehdistä.

Vanhemman jättiputken lehti on jopa pari metriä pitkä ja saman verran leveä. Lehti on liuskoittunut ja terävän sahalaitainen ja näyttääkin jo jotenkin ilkeältä. Ei tee mieli mennä koskemaan. Jättiputken lehdet ovat suuret ja peittävät.

Karhunputken lehti on selvästi erilainen ja kooltaan pienempi.

Seuraavaksi eroavaisuuksia varressa. Jättiputken varsi on punertavan laikukas ja karvainen. Karhunputken varsi on sileä ja vihreän sinertävä. Varressa voi olla myös hieman punertavaa sävyä. Jättiputken varsi on myös selvästi paksumpi. Voikin ajatella, että kukkivan jättiputken varsi on ranteen paksuinen ja karhunputkella peukalon paksuinen. Varsi on hyvä tuntomerkki, jos miettii kumpi kasvi on kyseessä.

Kokonsa puolesta jättiputki ja karhunputki eroavat selvästi toisistaan. Karhunputki on useimmiten alle 2 m korkea, kun taas jättiputki voi olla hyvinkin 4 m korkea. Kokoeroa on havainnollistettu tässä lapion kanssa. Vertaa kokoa lapion kokoon.

Jättiputki on joka suhteessa isompi ja vankempi kuin karhunputki. Kun on kerran nähnyt kukkivan jättiputken ei sitä enää sekoita karhunputkeen. Juuri nyt voikin bongata runsaasti karhunputkia tienpientareilta, se kasvaa yleisenä melkein koko Suomessa. Ihan pohjoisessa harvemmin.

Luonnon kasveja ja eläimiä voi tunnistaa sivustolla www.luontoportti.fi, jossa on todella hyvä tunnistustyökalu. Siellä voi kukkiakin tunnistaa pelkän värin perusteella.

Tässä vielä kuva kukkivasta karhunputkesta tienlaidassa.

Toivottavasti nämä kuvat selventävät jättiputken ja karhunputken eroja. Varsi on melkoisen hyvä tuntomerkki. Nyt vaan bongaamaan ympäristön kasveja ja eläimiä!

Jättiputkien torjuntaa heinäkuussa

Keskiviikko 13.7.2016 klo 20.55 - Miia Korhonen

Uusia jättiputkien siementaimia putkahtelee esiin vielä pitkälle syksyyn. Tänäänkin kitkin käsin kasoittain jättiputken siementaimia alueelta, joka on todella märkää. Taimet lähtivät hyvin juurineen irti, kun vähän ravisti ja nykäisi. Alue jossa työskentelin oli Lahti Aquan vedenottamo, josta kirjoittelin jo aikaisemminkin. Alueella jättiputken torjunta tehdään mekaanisesti eli kitkemällä, kaivamalla ja Nekon pyöräharalla, joka on uusi kokeiluväline jättiputkien torjunnassa. Pyörähara tuntuukin toimivan hyvin. Haraan sillä noin kolmen viikon välein ja joka kerran jälkeen uusia siementaimia on tullut vähemmän.

Joka paikkaan pyöräharalla ei pääse ja pienet siementaimet alueelta kitkinkin käsin. Kitkeminen oli helppoa, kun ei tarvinnut lapiotakaan käyttää, sen kuin vain veti taimia ylös. Ensi vuonna alue olisi ollut hyvin toisen näköinen ja jättiputket eivät olisi enää niin vaan irti lähteneetkään. Tärkeää on siis tietää alueet missä on ollut kukkivaa jättiputkea, jotta tietää aluetta tarkkailla. Edellisenä kesänä kukkineen jättiputken siementaimia lähtee kasvuun seuraavana kesänä ja ne on hyvä opetella tunnistamaan ja torjumaan. Kannattaa myös opetella tunnistamaan kukkinut jättiputki talviasussakin!

Jättiputken siementaimia

Jättiputken kukintaa olen päässyt ihastelemaan ja vihastelemaan… Niin komea kukinto, mutta niin haitallinen! Suuressa koossa on tietysti se hyvä puoli, että kukkivan jättiputken näkee jo kaukaa eikä se piiloudu edes maitohorsman sekaan vaikka horsmakin kasvaa helposti reilut 1,5 metriä korkeaksi. Tänään juuri bongasin jättiputken, joka yritti piilotella horsmapellossa. Katkaisin kukinnot, laitoin ne jätesäkkiin ja toimitan kukinnot jätekeskukseen. Pätkin jättiputken varren ja lehdet pienemmiksi ja kaivoin juurakon ylös. Se hyvä puoli viime päivien rankkasateista on, että maa oli todella märkää ja kaivaminen helppoa. Pätkin juurakon lapiolla pieniksi paloiksi ja toimitan senkin jätekeskukseen. Tällä hetkellä tehtävässä torjunnassa hankaluutena ovat muut kasvit, jotka estävät jättiputkia näkymästä paitsi tietysti kukkivat yksilöt erottaa kyllä. Niin ja tietysti jättiputkea käsitellessä on suojauduttava kunnolla. Kasvineste iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovamman kaltaisia oireita, joten kasvinestettä ei kannata iholle päästää!

Jättiputki piilosilla horsmapellossa

Jättiputken kukinnoissa käy aikamoinen kuhina, kun kaikenmaailman pörriäiset niissä vierailee. Vihaista pörinää voikin olla tiedossa, kun tipauttaa kukinnon maahan, jossa on parhaimmillaan kymmeniä vierailijoita.

Jättiputken kukinnoissa käy kuhina

Päivät kun ulkona liikuskelee niin näkee kaikanlaista. Tänä vuonna kirvoja tuntuu olevan paljon ja sehän tietää leppäkertuille ruokaa. Karhunputkessa näkyikin olevan leppäkerttuja, jotka taisivat tulla siihen kirvojen houkuttelmana. Jossain päin maailmaa leppäkerttuja pidetään onnen tuojina tai niiden uskotaan ennustavan hyvää säätä. Tänäänkin näin niin paljon leppäkerttuja, että pitäisi onnea ja hyvää keliä olla tiedossa ja paljon! Katsotaan pitääkö paikkansa :)

Jättiputkien ja muiden haitallisten vieraskasvilajien kukinta

Torstai 30.6.2016 klo 9.21 - Miia Korhonen

Jättiputkien kukinta-aika on käsillä ja jos haluaa käyttää kukintojen poistoa torjuntakeinona on nyt oltava tarkkana. Tässä vaiheessa jos jättiputken katkaisee, se tekee nopeasti uuden kukinnon. Ei auta vaikka sen katkaisisi maata myöden, uutta kukkaa pukkaa. Tosin kukinto on pienempi ja tulee matalampaan varteen, mutta yhtä kaikki, siemeniä tulee paljon ja jos siemenet pääsevät maahan niin seuraavat kymmenen vuotta saa varautua tarkkailemaan ja torjumaan. Yhdessä kasvissa on kymmeniä tuhansia siemeniä eli melkomoinen harmi tulossa kukinnan myötä. Siementen maahan pääsy kannattaa siis estää!

Jättiputken kukinta alkaa kesä - heinäkuun vaihteessa

Kuvassa olevan jättiputken korkeus on tällä hetkellä noin 2,3 metriä ja korkeutta tulee vielä reilusti lisää. Varsi on tyvestään reilusti paksumpi kuin ranteeni. Kuvasta näkyy hyvin yksi jättiputken tuntomerkeistä eli punertavan laikukas ja karvainen paksu varsi.

Jättiputki on kieltämättä näyttävä ja Suomen oloissa varsin poikkeuksellinen kasvi ja sen takia se onkin Suomeen puutarhojen koristeeksi tuotu. Harmillista vain, että silloin ei ole ollut tarpeeksi tietoa haitoista, joita tämä jättiläinen aiheuttaa. Uusia kasveja puutarhaan istuttaessa onkin hyvä aina pysähtyä miettimään ja tutustua kasviin tarkemmin, näin netti aikaan tietoa kasveista on hyvin saatavilla.

Jättiputken siementaimia kehittyy koko kasvukauden ajan eli torjuttavia alueita kannattaa tarkkailla keväästä pitkälle syksyyn.

Tämä heleän vihreä kaunokainen on jättiputken siementaimi, joka on kuvattu Lahdessa metsästä. Jättiputkien siemenet voivat kulkeutua emokasvista kauemmaksikin ja yllättävissä paikoissa voi törmätä jättiputkiin. Tästä yksinäisestä yksilöstä olisi kolmen vuoden päästä tullut kymmeniä tuhansia uusia jättiputkia, kun kasvi olisi lähtenyt kukkimaan. Kyseessä on siis kaukasianjättiputki, joka kukkii useimmiten kolmantena elinvuotenaan ja kuolee kukinnan jälkeen.

Myös muita Suomessa haitallisiksi luokiteltuja vieraskasvilajeja kukkii nyt. Esimerkkinä jättipalsami, jota myös paukkukasviksi sanotaan. Se kun ampuu kypsät siemenet ympäristöönsä monen metrin päähän.

Jättipalsami valtaa nopeasti alaa ja tukahduttaa tiiviillä kasvullaan muut kasvit. Erityisesti se viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, joissa se voi kasvaa kolmekin metriä korkeaksi. Jättipalsami olisi helppo kitkeä pois, sen juuret ovat pienet ja maahan ei muodostu siemenpankkia, toisin kuin jättiputkella tai lupiinilla. Eli jos jättipalsamia jaksaisi kitkeä niin siitä pääsisi eroon kyllä. Hankaluutena on, että jättipalsami leviää nopeasti ja useamman hehtaarin käsin kitkeminen on melkoinen työ. Siemenestä leviävänä kasvina jättipalsaminkin siementen pääsy maahan täytyy estää, jotta kasvista pääsee eroon. Ja kaikessa torjunnassa on muistettava, että kasvijätettä ei saa viedä luontoon!! Erityisesti haitallisten vieraskasvilajien kasvijätteen hävittämisessä täytyy olla huolellinen. Oman alueen jätekeskukset ottavat vastaan kasvijätettä ja antavat neuvoja hävittämiseen.

Jättipalsamilla on pienet juuret ja se onkin helppo kitkeä pois käsin

Komealupiini on myöskin ongelmallinen kasvi Suomessa vaikka moni pitääkin sen nimensä mukaisesta, komeasta kukinnasta. Lupiini leviää siemenestä ja siemen muodostaa maahan siemenpankin, jossa se voi elää kymmeniä vuosia itämiskykyisenä. Torjunnassa tärkeää onkin estää siementen maahan pääsy. Lupiinin kukinta rupeaa olemaan ohi ja siemenpalot ovat muodostuneet, viimeistään nyt on kiire poistaa kukinnot ja kehittyneet siemenpalot! Yksittäiset kasvit kannattaa kaivaa pois.

Kasvien, jotka leviävät siemenestä, leikattuja kukintoja ei kannata kerätä kasaan tontin nurkalle, koska siemenet voivat kehittyä irti leikattunakin ja päästä leviämään. Kukinnot voi kerätä jätesäkkeihin ja mädättää, polttaa (jos se on alueella sallittua), pienet määrät voi hävittää sekajätteen joukossa tai toimittaa jätekeskukseen, josta saa muutenkin ohjeita kasvijätteen hävittämiseen.

Yksi keino lupiinin siementen leviämisen estämiseen on kerätä kukinnot kodin kaunistukseksi maljakkoon!

Kaunista kesää!

Jättiputkien kuulumiset

Torstai 16.6.2016 klo 18.14 - Miia Korhonen

Kevät meni hujauksessa ja juhannus on jo ovella. Keväällä jäi harmittavan vähän aikaa keksiä ja kokeilla uusia menetelmiä jättiputken torjuntaan. Nythän jättiputketkin ovat hujahtaneet pituutta ja tänä vuonna kukkivat ovat jo melkein pari metriä korkeita. Jättiputken kukintahan alkaa kesä - heinäkuun vaihteessa elikkäs kohta saa ihastella (tai vihastella) jättimäisiä kukintoja.

Jättiputkien koealueella Lahdessa kokeilemani siementaimien peittäminen tiivistetyllä multakerroksella osoitti sen, että siementaimienkin kasvuvoima on valtava ja taimet kasvoivat multakerroksen läpi noin parissa viikossa. Minkä paksuinen maakerros estää jättiputken kasvun täytyisi vielä selvittää.

Kokeilen myös erilaisia peitteitä jättiputkelle. Viime keväänä alueella on peitetty jättiputkia kestopeitteellä ja Ökolys katekankaalla. Peitteet ovat estäneet hyvin jättiputken kasvun. Lisäksi koemielessä peitin jättiputkia kirkkaalla muovilla ja Biocovers, maatuvalla katekankaalla. Aikaisin keväällä olisi paras aika peittää jättiputket, silloin ei tarvitse niittää kasvustoa matalaksi. Kokeilujen aloitus kuitenkin venyi, joten ensimmäinen homma oli niittää jättiputken kasvustot. Niitetty jättiputki kasvaa nopeasti takaisin.

Niittoa ei tehdä siimaamalla tai raivurilla, koska niitä käyttäessä kasvinestettä roiskuu ympäriinsä. Viikatettakin käytettäessä täytyy suojautua, ettei kasvinestettä pääse iholle. Jos kasvinestettä joutuu iholle, niin iho täytyy huuhdella pikaisesti vedellä. Tästä syystä minulla on aina autossa ja myös repussa vettä mukana. Vaikka kuinka varoo ja tietää jättiputken vaarat, niin silti voi sattua vahinko. Parasta varautua ennakkoon.

Niiton jälkeen voi peittää alueen. Myös terävät kivet, oksat ym. kannattaa poistaa, jotta ne eivät riko peitettä. Jättiputkihan löytää tiensä ulos peitteen alta pienestäkin raosta.

Läpinäkyvällä muovilla peitetty alue

Viime vuonna keväällä peitetyn alueen alta ei löytynyt syksyllä muuta kuin Saku-sammakko ja kotiloita.

Kotilot hyötyvät jättiputkesta, koska siinähän riittää syömistä. Kotiloita ei tunnu haittaavan jättiputken kasvineste.

Kuvasta näkee hyvin jättiputken lehden reunan, joka on voimakkaan sahalaitainen ja liuskoittunut. Olen kuullut sanottavan, että jättiputken lehti näyttääkin jo vihaiselta ja tämähän pitää paikkansa. Ei tee mieli koskea. Otan kesän mittaan paljon kuvia ja yritän koostaa myös kuvista jonkinlaista posteria tai näyttelyä, jossa näytetään Suomessa luontaisesti esiintyvien putkilokasvien ero jättiputkeen verrattuna. Useasti on kysytty, miten jättiputken erottaa koiran- tai karhunputkesta. Erohan on selvä kun sen kuvilla havainnollistaa. Myös muista haitallisista vieraskasvilajeista kerään kuvasarjoja ja rakentelen niistä valokuvanäyttelyitä.

Jättiputkien perhe

Tässä kuvassa näkyy hyvin jättiputkien kasvu. Pienet siementaimet kasvaa ensimmäisenä vuotenaan isompien lehtien alla turvassa. Seuraava kerros on toisen vuoden kasvua ja kaikkein korkeimpana kasvaa kukkimaan lähtevät kasvit.

Jättiputket aloittavat tosiaan kukinnan pian ja siementen kypsyminen ja maahan pääsy täytyy estää. Kukintojen poiston ajankohdan tärkeydestä kirjoittelen kuvien kera vielä myöhemmin. 

Jättiputketonta kesää!

Lapiolla ja pyöräharalla jättiputkea vastaan vedenottamolla

Sunnuntai 29.5.2016 klo 15.19 - Miia Korhonen

Nyt rupeaa näkemään jo untakin jättiputkista! Jättiputket kasvavat nyt kiivaasti ja torjuntaa onkin saanut tehdä urakalla. On ollut hienoa huomata, että ihmiset ovat tiedostaneet jättiputkien haitallisuuden ja vuoden vaihteessa voimaan tullut kansallinen vieraslajilaki tuo tietysti pontta torjuntaan.

Yhtenä hienona esimerkkinä tahosta, joka on ottanut jättiputkien torjunnan tosissaan on Lahti Aqua. Yhdelle vedenottamon alueelle on päässyt jättiputki leviämään ja sitä nyt torjun useaan kertaan kesän aikana. Torjunta tehdään mekaanisesti elikkäs kaivamalla lapiolla. Kyllä on kunto kohillaan syksyllä, kun kesän on heilunut lapion varressa :)

Vedenottamolla oli päässyt kukkimaan useita jättiputkia, joten maassa on siemenpankki ja uusia jättiputkien taimia luvassa vielä monta vuotta eteenpäin.

Ensimmäinen homma alueella oli kaivaa kaikki näkyvissä olevat jättiputket pois. Hyvä juttu tässä oli se, että homman pääsi aloittamaan toukokuun alkupuolella, jolloin vanhemmat jättiputket olivat vielä matalia ja maa oli kosteaa, se helpotti kaivamista.

Kaivaminen on helpompaa jättiputken ollessa matalaa ja maan kosteaa

Ensimmäisellä käyntikerralla alueella kaivoin parisataa jättiputkea pois. Vanhempi kasvusto nousee keväällä ensimmäisenä, joten työhön on hyvä päästä ajoissa. Vedenottamon alue on jättiputkelle ihanteellinen paikka, kosteaa ja ravinteikasta. Tuollaisella paikalla jättiputki lähteekin aikaisin kasvuun ja kasvaa hurjaa vauhtia.

Toukokuun alkupuolella jättiputki voi olla jo metrin korkea

Kun vanhempi jättiputkien kasvusto on saatu kaivettua pois niin jatkossa parin viikon välein käydään poistamassa uudet siementaimet. Siementaimia voi olla noin 2000 kpl neliöllä ja olenkin miettinyt parasta konstia niiden poistamiseen. Päätin kokeilla siementaimiin Nekon pyöräharaa. Omat kukkapenkkien reunat pidän pyöräharalla puhtaana rikoista ja vihannesmaalla vekotin on rivinvälien harauksessa oiva peli, joten miksi se ei sopisi jättiputkien siementaimillekin? Myös hautausmailla ja puistoissa pyöräharalla voi pitää käytävät puhtaina rikkaruohoista. Joten tuumasta toimeen!

Nekon pyöräharalla jättiputken siementaimien kimppuun

Pyöräharan terä katkaisee jättiputken siementaimen juuren noin viiden sentin syvyydestä. Katsotaan miten monta kertaa täytyy harata, jotta kasvu pysyy kurissa. Parin viikon välein käyn työntelemässä vedenottamolla pyöräharaa. Isommat jättiputket kaivan lapiolla pois. Maassa on siis runsas jättiputken siementen siemenpankki, joten vielä useana vuotena täytyy torjuntaa tehdä.

Pyöräharalla käsitelty alue, jossa kasvaa jättiputken siementaimia

Pyöräharalla tai millä tahansa vekottimella, kun tehdään töitä puutarhassa, kasvimaalla tai vaikkapa alueella jossa kasvaa jättiputkia täytyy muistaa työväline hygienia. Lapiossa, kengänpohjissa, renkaissa ym. siirtyy helposti uusille alueille rikkaruohon ja myös haitallisten vieraslajien siemenet. Myös erilaiset kasvitaudit voivat siirtyä työvälineiden mukana. Kaikki työvälineet ja myös saappaat on siis syytä pestä aina käytön jälkeen ja varsinkin ennen kuin siirtyy uudelle alueelle töihin.

Jättiputken siemeniä ja siementaimia

Torstai 19.5.2016 klo 22.40 - Miia Korhonen

Nyt onkin ollut hyvät jättiputken torjuntakelit. Puolipilvistä, ei liian kuumaa ja hyttysiä ei nimeksikään. Nyt täytyykin tehdä pitkää päivää, kilpajuoksua jättiputken kanssa. Parasta olisi saada jättis torjuttua ennen kuin sen kasvu ryöstäytyy käsistä ja torjunta vaikeutuu ja hidastuu. On paljon helpompi käsitellä polven korkuista kasvia kuin nelimetristä jättiläistä. Pystyyn kuivuneet edellisenä vuotena kukkineet jättiputket ovat melko majesteetillisen näköisiä töröttäessään useamman metrin korkuisina kuivina rankoina. Kukkineiden jättiputkien ympäristöä kannattaa seurata jos siemenet ovat päässeet maahan asti. Siementaimia tulee varmasti nousemaan myöhemmin kesällä ja myös tulevina vuosina on tiedossa jättiputkia.

Yhdessä kukinnossa on kymmeniä tuhansia siemeniä ja siementen itävyys on erittäin hyvä, joten on tärkeää estää siementen pääseminen maahan.

Tässä on tulossa joitain tuhansia jättiputken taimia....

Jo pienessäkin siementaimessa näkyy tyypillinen jättiputken tuntomerkki eli karvainen varsi, joka nopeasti saa myös punalaikullisen värin.

Ja tämänkin pienen jättiputken kasvineste iholle joutuessaan aiheuttaa auringonvalon kanssa palovamman kaltaisia oireita. Varovaisuutta siis!

Muitakin helposti leviäviä vieraslajeja on kuin jättiputki. Esimerkkinä jätti- ja japanintatar, joiden torjuminen on hankalaa. Parasta torjuntaa onkin olla istuttamatta näitä tataria. Ympäri Lahteakin näkee alueita, joissa tataret ovat karanneet puutarhoista tai levinneet luontoon viedyn puutarhajätteen mukana ja vallanneet tienpientareita ja metsän laitoja.

Tässä alue, jonka ovat vallanneet tatar ja jättiputki

No, löytyy sitä päivän aikana liikkuessa aina jotain kaunista ja ihanaakin, kuten tämä purppuratuomi. Täytyy muistaa nauttia ihanista kesäpäivistä!

Nyt on paras aika torjua jättiputkea

Torstai 12.5.2016 klo 7.16 - Miia Korhonen

Nyt eletään parasta jättiputkien torjunta-aikaa. Jättiputki on vielä melko matalaa. Kosteissa ravintorikkaissa paikoissa se on noin polven korkuista, muualla matalampaa.

Jättiputkien torjuntaan keskittyvällä koealueella kokeilin siementaimien peittämistä mullalla. Tein kehikon, joka on noin 12 cm korkea. Kehikon laitoin alueelle, jossa on paljon siementaimia ja kehikon sisään tamppasin kerroksittain multaa niin paljon kuin kehikon sisään mahtui.

2.5.16 aloitettu multakoe

Katsotaan nouseeko jättiputken pieni siementaimi tiivistetyn multakerroksen läpi ja jos nousee niin milloin. Jättiputken siemenethän eivät ole kovin syvällä maassa, joten haluan nähdä minkälainen multakerros siementaimien päällä on riittävä, jotta kasvi ei siitä kasva. Siementaimetkin kasvavat hurjaa kyytiä, viikossa ovat venähtäneet noin 10 cm.

Katsotaan milloin laatikosta nousee jättiputkia vai nouseeko?

Jättiputki on melko helppo kaivaa ylös erityisesti keväällä kun maa on kosteaa. Siementaimella juuri on kuin pieni porkkana.

Kuvassa keskellä on jättiputki, joka on toisen vuoden taimi. Reunoilla olevat jättiputket ovat siemenestä ensimmäistä kertaa elämään kurkoittavia. Tällaiset taimet saa helposti ylös. Iso kukkiva jättiputki on todennäköisesti kolmen vuoden ikäinen ja juuristo on jo paljon isompi. Isonkin jättiputken ylös kaivaminen onnistuu, mutta hieman enemmän työtä se vaatii. Suomessa yleisimmin esiintyvä jättiputki on kaukasianjättiputki, joka kuolee kerran kukittuaan.

Ylös kaivetetut juuret voi pilkkoa lapiolla ja jättää vaikka muovin päälle kuivumaan auringossa tai mädättää suljetussa jätesäkissä. Juuret voi toimittaa oman alueen jätekeskukseen. Jos kompostoi juuret omalla pihalla on varmistettava että kasvi ei lähde uuteen kasvuun eli juuri on pilkottu ja kuivatettu tai mädätetty kunnolla. Huomasin, että hyvin kosteaan ja mutaiseen maahan jäänyt ylös kaivettu jättiputki rupesi työntämään uutta lehteä, joten ylös kaivetut kannattaa tosiaan ensin käsitellä ennen niiden kompostointia.

Ja tietysti pitää muistaa suojautua jättiputkea käsitellessä!

Jättiputkesta ja puutarhajätteestä

Sunnuntai 1.5.2016 klo 21.14 - Miia Korhonen

Miten sitä vappua voisi muuten viettääkään, kuin jättiputkia kaivamalla? Nyt on jättiputken parasta torjunta-aikaa. Maa on märkää ja kaivaminen on helppoa (tai ainakin helpompaa...). Kosteilla paikoilla jättiputki on jo 30 cm korkeaa ja kasvaa kohisten. Ensimmäisenä yritänkin suunnata purojen ja kosteikkojen äärelle, joissa jättiputkea kasvaa.

Suunnitelma oli taas selvä ja homma vaikutti helpolta, mutta jättiputki jaksaa aina yllättää. Lahdessa yhden kaupunginosan halkoo puro, jonka varrella on joskus jättiputki kukkinut. Sehän tarkoittaa sitä, että siemeniä on kulkeutunut koko puronvarsi täyteen. Vettä ei purossa ole haitaksi asti, mutta pohja onkin kivikkoa ja jättiputki on löytänyt kasvupaikat kivien koloista. Ja sehän tarkoittaa sitä, että kivet täytyy ensin saada edestä pois, jotta jättiputken juuren saa kaivettua suurimmaksi osaksi pois. Tässä kuvaa yhdestä yllättäjästä...

Kaunis vappusää ja jättiputki

Nyt olisi jokaisen hyvä kävellä oma piha ja lähiympäristö läpi. Jos löytää jättiputken niin ei muuta kuin lapio mukaan ja jättistä kaivamaan. Ylös kaivetun juuren voi pilkkoa muutamaan osaan lapiolla ja jättää kuivumaan maahan.

Tällaisia pirteitä toisen vuoden jättiputkia kaivoin useita kymmeniä yhdestä kohteesta. Ja kun kiskoo jättiputken irti maasta, niin varmasti jokainen muistaa, että kumipintaiset käsineet ovat parhaat siihen tarkoitukseen. Myös pienen jättiputken kasvineste iholla ja auringonvalon kanssa voi aiheuttaa ikäviä oireita.

Jättiputken kanssa temmeltäessä tulee tietysti muutenkin luontoa katseltua ja erityisesti pistää silmään miten paljon jättipalsami on levinnyt. Kauniita pyöreitä lehtiä tuntuu olevan jokapaikassa. Alueilla missä on jättiputkea on useasti myös jättipalsamia. Ja missä näitä kasveja on, on myös useasti puutarhajätettä. Ja missä on puutarhajätettä on myös lehtokotiloita.

Puutarhajäte houkuttelee kotiloita ja luo niille erinomaiset elinolosuhteet. Kotilo elää keskimäärin 8 vuotta ja tulee sukukypsäksi pari vuotiaana. Kotilo munii noin 200 munaa vuodessa. Kuvasta voi yrittää laskea kotiloiden määrän ja jokaiselle tänä vuonna 200 munaa, niin onpa siinä taas uutta kotiloarmeijaa tulossa. Tässä siis yksi syy, miksi puutarhajätettä ei saa kipata luontoon!

Kauniita luontoon karanneita kasveja edustavat idänsinililjat, jotka kukkivat juuri nyt ihanin sinisin kukin. Niin ja vinkkinä voin kertoa, että jos luonnossa tulee vastaan kasveja, eläimiä tai sieniä joita ei tunnista on netissä mahtava tunnistyökalu osoitteessa www.luontoportti.fi. Siellä voi esimerkiksi kasveja etsiä kukan värin tai lehden muodon perusteella. Itse kävin juuri tunnistamassa siellä perhosia ja lintujen tunnistamisen apuna sivusto on todella hyvä!

Taistelu jättiputkia vastaan

Lauantai 23.4.2016 klo 16.03 - Miia Korhonen

Jättiputkien koealueella Lahdessa jättiputki on lähtenyt kasvuun, mutta on vielä kovin pientä. Toisissa paikoissa sitä vastoin jättiputki on jo hurjassakin kasvussa.

Lahdesta löytyy varmasti yksi kesän hankalimmista torjuntakohteista. Maasto on hyvin märkää ja jättiputki viihtyy siellä erinomaisesti (myös jättipalsami tykkää tästä paikasta). Alueella ei haluta käyttää torjunta-aineita, joten lapiot aseena on jo useana päivänä jättiputkea kuritettu. Isoja alueita myös peitetään. Kokeiluun otettiin maatuva katekangas ökolys. Kankaan käytöstä jättiputken torjunnassa ei ole pidempiaikaista kokemusta. Viime kesänä sitä kokeilin jättiputkien koealueella ja ainakin viime kesänä kangas esti jättiputken kasvun.

Peittämistä kun mietin, niin tärkeänä asiana oli, että kangas on biohajoava ja kompostoituva. Seuraavat vuodet näyttää miten kangas toimii jättiputken torjunnassa. Perinteisesti jättiputkella käytetään peittämiseen muovia ja se onkin tehokasta. Tälle alueelle muovi ei soveltunut. Kangas kiinnitettiin pitkillä puutapeilla ja peitteen päälle laitettiin alueella kaatuneita puiden runkoja ja kiviä. Peitteen kiinnitykset tarkistetaan useampaan kertaan kesän aikana.

Pienet jättiputkien taimet on helppo kaivaa pois.

Tällä kyseisellä alueella ongelmana on, että kukkivia jättiputkia on ollut kymmeniä ja alueen poikki menee laskuoja, jonka seinämät ja pohja on täynnä jättiputken siemeniä. Alue on hankala kulkuista ja upottavaa muta / savi pohjaa. Paikat, joissa tiedetään olevan maaperässä jättiputken siemeniä kannattaa peittää, jos alue soveltuu sellaiseen. Siemen säilyy itämiskykyisenä ainakin 8 - 10 vuotta.

Jättiputki viihtyy kosteillakin paikoilla

Jättiputkien hävittämiseen kokonaan tältä aluuelta menee useita vuosia. Torjuntaa tehdään useaan kertaan kesällä kaivamalla esiin tulevat jättiputket pois. Ja torjunnassahan tärkeää on suojautuminen!

Kukkineet jättiputket kuivuvat pystyyn ja erottuvat ympäristöstä.

Jättiputki haittaa tämän alueen käyttöä, mutta löytyy alueelta kuitenkin hienoja väriläiskiä näin keväällä!

Näsiä kukkii kauniin vaaleanpunaisin kukin keväällä

Alueille, joista Luontoturva torjuu jättiputkea jätetään asiasta kertovia kylttejä

Jättiputken torjunnasta ja jättiputken torjuntaan keskittyvästä koealueesta kertoilen tässä blogissa ja aikaisemmissa kirjoituksissa olenkin jo kertonut suojautumisen tarpeellisuudesta torjuntaa tehdessä. Myös kuvia jättiputkesta on edellisissä kirjoituksissa sekä Luontoturvan sivuilla olevassa valokuva-albumissa.

Ongelmallisista kasveista kirjoittelin myös Nekon blogiin.

Nyt kannattaa tarkkailla omaa pihaa ja ympäristöään ja rynnätä ongelmallisten kasvien kimppuun heti, kun ne lähtevät kasvuun!

Kevään ensimmäiset jättiputket torjuttu kaivamalla

Maanantai 18.4.2016 klo 23.01 - Miia Korhonen

Kevään ensimmäiset jättiputket on torjuttu kaivamalla!

Jättiputki on aloittanut hurjan kasvunsa huhtikuussa

Jättiputken torjutatapaa kannattaa miettiä ja käyttää mekaanista torjuntaa, kuten kaivamista tai peittämistä aina kun se on mahdollista. Torjunta täytyy tehdä vastuullisesti ympäristönäkökohdat huomioiden. Torjuntakeinoksi valikoitui nyt siis kaivaminen. Kuulostaa simppeliltä ja periaatteessa onkin, mutta käytännössä asiat ei aina olekaan niin helppoja... Alue on melkoisen märkää ja kuraan upposikin reilusti nilkkoja myöden. Saappaita sai käsin repiä irti mudasta, muuten olisi matka jatkunut sukkasillaan :)

Torjunnassa on muistettava, että jättiputken kasvineste iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Pientäkin jättiputkea käsitellessä täytyy siis muistaa suojautua!!

Vanhemmalla jättiputkellahan on porkkanan mallinen paalujuuri ja joitain pienempiä sivujuuria. Paalujuuri on noin ranteen paksuinen ja se pitäisi saada poikki 20 cm syvyydeltä. Rapa roiskui korvia myöden, kun iskin lapiota kuraan. Jättiputki viihtyy erinomaisesti vetisessä kuraisessa paikassa. Mutanaamio kuulemma kaunistaa, joten tulipa hoidettua nuo kauneus asiatkin samalla...

Ylös kaivettu erittäin kurainen jättiputki

Jättiputki silmä harjaantuu nopeasti ja pienimmätkin jättiputkien taimet ja alut rupeaa havaitsemaan parin harjoituskerran jälkeen. Ympäristöään kannattaakin seurata ja opetella tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraslajeja. Jättiputkenkin torjunta kaivamalla tai peittämällä on helpompaa mitä pienempi kasvi on. Nyt muu kasvusto ei ole vielä lähtenyt kunnolla kasvuun, joten jättiputket ja muutkin vieraslajit, kuten jättipalsamin, erottaa hyvin.

Opettele tunnistamaan ja torjumaan jättiputki

Jättiputken kaivaminen puiden läheltä voi olla hankalaa, jos puiden juuria on kaivettavalla alueella paljon. Tällaisen kohteen voisi peittää melko pienellä muovillakin tai vaikka kestopeitteellä. Peitteen täytyy olla niin vahvaa, että se kestää paikoillaan ainakin pari vuotta repeilemättä. Tällaiseen paikkaan muovin reunoja voi olla vaikea kaivaa maan sisään, joten kiinnittämiseen voisi käyttää metallisia piikkejä, kiviä tai miksei peittämisen voisi tehdä myös vanerilevyllä, jonka päällä on painoja. En ole testannut tuota vanerilevyä, mutta luulisi toimivan. Täytyykin testata koealueella Lahdessa!

Nyt ei muuta kuin silmä käteen, ympäristöä tutkimaan ja torjumaan jättiputkea ja muita haitallisia vieraslajeja!

Jättipalsami olisi pieneltä alalta helppo kitkeä nyt pois. Juuri on hento ja jos avittaa vähän istutuslapiolla niin varmasti irtoaa.

Jos jättipalsamia havaitsi viime kesänä jossain tietyllä alueella kannattaa samaa aluetta tarkkailla keväällä. Alueella varmasti näkyy tällaisia pieniä, kauniita taimia. Jos alue ei ole mahdottoman suuri, kannattaa taimet nyppiä pois sitä mukaan kun niitä tulee, niin pääsee jättipalsamistakin eroon.

Kuivata pois nypityt taimet tai mädätä ne jätesäkissä ennen kompostiin laittoa, ettei jättipalsami jatka elämää kompostissa. Älä vie puutarhajätettä luontoon, ylös kaivettu kasvi voi jatkaa elämää paikalla johon puutarhajäte on viety ja aiheuttaa siellä haittaa. Jos jokin kasvi on ollut ongelmana omalla pihalla, on se todennäköisesti sitä muuallakin. Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana siirtää siis ongelman muille.

Jättipalsamin taimet on keväällä niin kauniita!

Jättiputki lähti kasvuun!

Tiistai 12.4.2016 klo 21.22 - Miia Korhonen

Ensimmäiset jättiputket ovat lähteneet kasvuun jättiputken koealueella Lahdessa! Aikaisin lähtee jättiputken kasvu käyntiin. Alueita, joissa on ollut edellisinä vuosina jättiputkea, kannattaa pikkuhiljaa ruveta tarkkailemaan. Jos torjuntatapana käyttää peittämistä, niin se olisi helpointa tehdä silloin, kun jättiputki on vasta kasvuun lähdössä.  

Jättiputki puskee kasvuun routaisesta maasta.

Aina vaan jaksaa ihmetyttää, että näin pienestä ja kauniista kasvin alusta kasvaa parissa kuukaudessa nelimetrinen jättiläinen!

Maa koealueella on edelleen tukevassa roudassa ja kaivaminen mahdotonta. Viime kesän torjuntakokeilun tuloksia kirjaan ja jatkan erilaisten torjuntamenetelmien kokeilua ja uusien menetelmien etsimistä. Erityisesti odotan, että pääsen vertaamaan ruutuja, joihin on käytetty kosketusvaikutteisia tuotteita ja ruutuja joita ei käsitelty mitenkään. Kukinnot poistettiin kaikista alueella olevista jättiputkista. Kukintojen poistokin toimisi torjuntakeinona. Kaukasianjättiputkihan kukkii yleensä kolmantena vuotenaan ja kuolee kukinnan jälkeen. Ongelmalliseksi kukintojen poiston tekee se, että poiston ajankohta täytyy olla juuri oikea.

Kukkineiden jättiputkien varret maatuvat hitaasti, niin kuin tämä kuvakin kertoo. Alueella on muutamia pystyyn kuivuneita jättiputken varsia, jotka ovat olleet pystyssä jo pari vuotta.

Tällä alueella viihtyy myös lehtokotilot, joille jättiputken lehdissä riittää syötävää yllin kyllin. Kuvan ensimmäisestä tänä keväänä tapaamastani lehtokotilosta voi käydä kurkkaamassa kirjoittamastani Nekon blogista.

Koealueelle on nyt ruutuihin uusittu narut ja nyt odotellaan jättiputken kasvavan sen verran, että torjuntaa pääsee alueella jatkamaan.

Kesä tulee olemaan mielenkiintoinen ja varmasti myös haastava. Osa torjuttavista kohteista on todella hankalissa paikoissa. Aluetta, jossa on ollut kukkivia jättiputkia, täytyy varautua tarkkailemaan ja torjumaan ainakin 8 vuoden ajan. Peittäminen muovilla olisikin tehokas tapa torjua jättiputkia, jos alue vain sopii peitettäväksi. Jättiputkien riivaama alue pitäisi olla peitettynä ainakin pari vuotta. Senkin jälkeen aluetta kannattaa tarkkailla, jättiputkella kun tuntuu olevan ainakin yhdeksän henkeä, sen verran sitkeä kasvi se on.

Yksikin kukkiva jättiputki, jonka siemenet pääsevät maahan, tietää siis vähintään 8 vuoden projektia. Siementen maahan pääsy täytyykin estää! Lisäksi torjuntaan menee aikaa ja rahaa, monelle kunnalle / kaupungille torjunnasta voikin tulla iso lasku. Jättiputki on kuitenkin vielä hävitettävissä Suomesta. Ohjeita hävittämiseen kirjoittelen sitä mukaan kun kevät edistyy. Tartutaan siis toimeen ja annetaan jättiputkelle kyytiä :)

Ensimmäisenä heräsi kevääseen lupiini

Maanantai 4.4.2016 klo 3.01 - Miia Korhonen

Kevät saapuu vauhdilla ja vieraskasvilajeista ensimmäisenä näyttäisi heräävän komealupiini! Lupiini on kaunis kasvi, mutta aiheuttaa monenlaista haittaa ympäristössään. Nopeasti kasvavana kasvina se tiheällä kasvullaan valtaa isoja alueita itselleen ja vaikeuttaa muiden kasvien kasvua sekä rehevöittää maaperää, jolloin keto- ja niittykasvit eivät viihdy alueella.

Ensimmäisten lupiinien alut jo löysin aurinkoisesta muokatusta maasta.

Jättiputkea en vielä nähnyt, mutta varmasti muutamassa päivässä nekin putkahtavat näkyviin suotuisilla paikoilla! Tiiviisti seuraan alueita Lahdessa, joissa tiedetään olevan jättiputkea sekä tietysti koealuetta, jossa etsitään jättiputkelle ympäristöystävällisiä torjuntamenetelmiä.

Keväällä luonto muuttuu silmissä ja nyt onkin hyvä aika kulkea luonnossa ja puutarhassa ja havainnoida ympäristöä. Itselleni kevät tuo virtaa lisää ja tutkailenkin kaikkea luonnossa. Mitä muuta kuin jättiputkia on mielessä ollut, niin siitä voi lukea Nekon blogista, jonne kirjoittelen kuulumisia.

Katsotaan milloin saa kevään ensimmäisen jättiputken kuvaan, veikkaan että viikon päästä viimeistään!

Talvi väistymässä

Tiistai 29.3.2016 klo 9.23 - Miia Korhonen

Talvi on selvästi antamassa tilaa keväälle ja aurinko hellii! Auringosta innostuneena kävin "jättiputkimaassa" jossa siis kokeillaan erilaisia torjuntamenetelmiä jättiputkelle. No, vielä ei kuitenkaan ole lumi hävinnyt tuolta metsän siimeksestä, joten täytyy vielä hieman odottaa.

Ensimmäisiä hommia alueella on laittaa uudet narut koeruutujen tolppiin sekä uudet kyltit ruutuihin. Jättiputki jo odottelee heräämistä ja on valmis ponkaisemaan kasvuun lähiviikkoina. Vaikka tämä kasvi onkin haitallinen vieraslaji Suomessa ja ihan aiheesta, niin silti kyllä ihmetyksen sekaisella kunnioituksella seuraan jättiputken elämää. On niin uskomatonta, miten suurella tarmolla kasvi puskee ylös kylmästä maasta ja tavoittelee useamman metrin korkeuksia parissa kuukaudessa! Kasvuvoima ja elämänhalu on valtava.

Mutta varmasti kerkiän kiroamaan kesällä monta kertaa koko jättiputken, kun helteessä täysissä varusteissa kasvomaski päässä hikoilen ja yritän nujertaa jättiläistä. Torjuntaa tehdään kaivamalla, peittämällä, kukintojen poistolla sekä joissain alueilla glyfosaatilla. Laajoissa jättiputkien esiintymissä hajukin on pökerryttävä kesäkuumalla. Ymmärrän hyvin, että toiset ihmiset saavat jättiputken hajustakin iho-oireita tai hengitysvaikeuksia. Itsekin käytän hengityssuojainta, kun tiedossa on pidempi rupeama jättiputkien keskellä. Torjunnassa on tärkeää suojautuminen. Jättiputken kosketus tekee kipeää ja hipaisustakin otetaan, kokemusta on ja sitä kokemusta ei ole aikomus toistaa... Virheistä oppii :)

Tässä muistoja viime kesältä. Suojautuminen on tärkeää!!

Suunnitelmia kevääseen

Sunnuntai 13.3.2016 klo 11.07 - Miia Korhonen

Aurinkoinen ilma sai mielen jo kevääseen. Suunnittelin tulevaa kevättä jättiputkien koealueelle Lahteen. Varaudun siihen, että ensimmäisiä peittämiseen liittyviä kokeita pääsen tekemään kuukauden päästä. Tarkoitus on peittää maatuvalla katekankaalla alue, laittaa multaa 15 - 20 cm päälle ja seurata useamman vuoden ajan aluetta, nouseeko jättiputki peitetyltä alueelta, kun katekangas rupeaa haurastumaan.

Ajatuksena on, että jos omassa pihassa kasvaisi jättiputkea tietyllä alueella ja maassa on jo siemenpankki, niin voisi olla helpointa peittää keväällä alue juurimatolla / katekankaalla ja pistää päälle korotettu perennapenkki tai vaikkapa kivikkopuutarha pienine suihkulähteineen. Tämä voisi toimia pienillä alueilla mitkä ovat peittämiseen mahdollisia. Tosin pitkän ajan seurannasta tällaisessa ei ole itselläkään vielä kokemusta. Mitä tapahtuu kymmenen vuoden päästä, jos tällaisen peitetyn alueen kaivaa auki, niin nouseeko jättiputken siemenet pintaan ja lähtevät kasvuun? Ei tiedä, jos ei kokeile :)

Samaa menetelmäähän voisi kotipihalla kokeilla vaikkapa vanhassa kukkapenkissä, jonka ovat vuohenputki, karhunköynnös, juolavehnä ym. ei niin halutut kasvit vallanneet. Reunustaisi alueen, juurimatto väliin ja multaa noin 30 - 40 cm päälle. Multakerroksen paksuus riippuu siitä mitä haluaisi paikkaan istuttaa. Katekangastakin (maatuva tai tavallinen) voisi käyttää, mutta juurimatto on vahvempaa. Itse innostuin kivikkopuutarhasta ja suihkulähteistä viime kesänä. Vanhan rikkaruohoja täynnä olevan kukkapenkin päälle saisi hienon kivikkopuutarhan pienine suihkulähteineen ja helposti!

Harhauduin hieman jättiputkista, mutta tässä kuva ensi kesän yhdestä hankalimmista paikoista, joissa tulen jättiputkea torjumaan. Jättiputki on levinnyt alueelle todennäköisesti puutarhajätteen mukana. Jättiputkihan viihtyy erinomaisesti veden äärellä. Kuvan jättiputket kasvaa isohkon laskuojan reunamilla. Oja on noin 4 metriä syvä, hyvin jyrkkäreunainen, kivikkoinen, risukkoinen ja keväällä varsinkin vettä tulee olemaan paljon. Ojassa on virtaavaa vesi, joten jättiputken siemenet ovat kulkeutuneet pitkällekin. Alueella ei käytetä kasvinsuojeluaineita, joten ainoa konsti on kaivaa ja poistaa kukintoja mekaanisesti. Homma tulee olemaan hikinen ja kestää vuosia ennen kuin tuolta alueelta on saatu jättiputki häviämään kokonaan.

Kuvasta voi taas kokeilla tunnistaako siitä jättiputket talviasussa. Tulee taas mieleen, että kyllä se puutarhajätteen oikein käsittely on tärkeää! Puutarhajätteen mukana voi levitä moni vieraslajikin.

No, onhan tuosta jättiputkia täynnä olevasta ojasta se ilo, että siellä on kukkineita, kuivuneita jättiputkia, joita sitten käyn hakemassa valokuvanäyttelyihin tueksi ja havainnollistamaan sitä miten iso jättiputki on. Siitä saa varmasti jonkinlaisen kuvan siitä, miten nopeakasvuinen ja iso kasvi on kyseessä.

Alueelta keräämäni jättiputket piti katkaista, että mahtuivat autooni. Noilla kuvassa näkyvilla varsilla on mittaa noin kolmisen metriä ja metrin verran taisi jäädä vielä kyydistä vartta pois... Melkoinen jättiläinen kyseessä siis!

Jättiputken varsi on ontto, mikä näkyy hyvin kuivuneissakin varsissa

Kuva-arvoitus

Torstai 25.2.2016 klo 22.53 - Miia Korhonen

Löydätkö jättiputken tästä kuvasta? 

Lue lisää »

Aurinko, merkki keväästä!

Tiistai 16.2.2016 klo 22.23 - Miia Korhonen

AURINKO!! Tänään oli niiiin hieno ilma ja jo tuulahdus keväästä, ainakin Lahden seudulla. Talvi on ihan kohta ohi. Enää kaksi kuukautta ja jättiputki on kasvussa! Kävin taas kuvailemassa jättiputkea koealueellani Lahdessa ja mietin viime kevättä.

Viime vuonna 19.4. jättiputki oli jo näin hyvässä kasvussa.

Kun kevättä kohden ollaan menossa on varmasti hyvä aika jo ruveta muistuttelemaan myös puutarhajätteen oikein hävittämisestä. Kukaanhan ei varmaan puutarhajätteitä vie luontoon, eihän? Vaaranahan siinä on, että puutarhajätteen mukana kulkeutuu juuren paloja ja siemeniä uusille alueille. Yksi syy myös jättiputken leviämiseen on puutarhajätteen huolimaton käsittely. Tässä esimerkki kuva siitä, mitä voi tapahtua, kun puutarhajäte viedään luontoon.

Kuvan alueelle on viety puutarhajätettä, jossa on ollut jättiputken siemeniä ja tuloksena alueella kasvaa sankka jättiputkien metsä. Kuten kuvasta näkyy, niin jättiputki voi todellakin vaikeuttaa metsän käyttöä. Kuka haluaa ruveta raivaamaan tietänsä jättiputkiviidakon läpi... Ainakaan t-paidassa ja shortseissa ei tuosta kannata yrittää mennä.

Huomattavaa on, että eläimet eivät tunnista jättiputkea (ei tietysti kaikki ihmisetkään) ja jos tuossa jättiputkien seassa juoksentelee vaikkapa koira, niin kyllähän jättiputken kasvineste koirankin iholle joutuessa aiheuttaa palovamman kaltaisia oireita. Jättiputken kasvineste on siis valolle herkistävä ja iholle joutuessaan kasvineste yhteisvaikutuksena auringonvalon kanssa aiheuttaa oireet. Jättiputken torjunta onkin tärkeä asia ja erityisen tärkeää se on tehdä oikein, tehokkailla tavoilla ja hyvin suojautuneena! Nyt kevään lähentyessä tulen näyttämään kuvia siitä, miten jättiputken tunnistaa ja miten torjuntaa voi tehdä.

Ihan vielä ei ole huolta jättiputken polttamasta, vielä voi ihailla jättiputkia lumen keskellä.

Olen ehkä hieman hassahtanut jättiputkiin, noihin ihanan kamaliin kasveihin! Jättiputken rungon uurteet ja kuopat ovat talvisessa maisemassa kuin elämä itse. Kauneus on katsojan silmissä!

Talvi ja jättiputki

Torstai 28.1.2016 klo 23.17 - Miia Korhonen

Talvi on hyvää aikaa suunnitella ensi kesän kuvioita jättiputken koealueelle Lahdessa. Toiveissa olisi saada jokin taho tai tahoja mukaan jollain lailla toimintaan. Ajatus voisi olla esimerkiksi, että ympäristöstään kiinnostunut yritys ostaisi Luontoturvalta työtunnin tai pari alueelle ja yritys olisi mukana kehittelemässä uusia ideoita ja tapoja torjuntaan.

Aluehan on huono esimerkki siitä mitä voi tapahtua, kun puutarhajätettä vie luontoon. Todennäköisesti jättiputki on päätynyt tällekin alueelle puutarhajätteen mukana tai vaihtoehtoisesti maansiirtojen seurauksena. Jotain hyvääkin asiassa on, alue sopii erinomaisesti koealueeksi, jossa etsitään jättiputkelle mahdollisimman ympäristöystävällisiä torjuntatapoja!

Muutamia ajatuksia on tullut mieleen, mitä uutta voisi kokeilla jättiputken torjunnassa, mutta ajatuksia täytyy vielä hieman jalostaa :) Sisäinen Pelle Peloton pyrkii esiin...

Tässä vielä lisää talvikuvia jättiputkista sekä koealueelta. Jättiputket ovat talvella kauniita, kun lumi koristelee ne eikä tarvitse varoa kivuliasta jättiputken kosketusta! Muista tarkkailla ympäristöäsi, saatat löytää yllättävistä paikoista kuivuneita paksuja rankoja, jotka tarkemmin katsottuna paljastuvatkin kesällä kukkineiksi jättiputkiksi!

Talvi on taittanut jättiputkenkin, joka on tehnyt tehtävänsä ja synnyttänyt kesällä kukinnon, kehittänyt siemenet ja mahdollistanut seuraavan jättiputkien sukupolven synnyn!

Tämä varsi on kesällä 2014 kukkineen jättiputken ja varsi on edelleen kuivuneena pystyssä! Väri vain on varressa haalistunut, mutta sitkeästi se törröttää yksin pellon reunassa pystyssä.

Vaikea uskoa, että kolmen kuukauden kuluttua jättiputki on herännyt talviuniltaan ja maalannut tämän maiseman vihreäksi räjähtävän nopealla kasvullaan!

Tunnista jättiputki talvella

Sunnuntai 10.1.2016 klo 13.37 - Miia Korhonen

Vuosi vaihtui, uusi edessä ja vihdoin talvi tuli paukkupakkasten saattelemana! Jättiputkien maanpääliset osat ovat talveksi kuolleet, mutta juurakot ja siemenet odottavat malttamattomana ilman lämpiämistä. Huhtikuun puolenvälin paikkeilla odotan näkeväni jättiputket seuraavan kerran.

Talvellakin voi tosin jättiputkia bongata. Kesällä kukkineet yksilöt jäävät talveksi pystyyn. Kukkineiden jättiputkien varret ovat kuivuneet ja useamman metrin korkuisina ne näkyvät surullisina rankametsinä alueilla, joissa jättiputkea on kasvanut ja kukkinut. Kuivuneet ranteenpaksuiset varret ovat pitkittäin uurteisia ja harmaan/ruskehtavan värisiä.

Talvellakin ympäristöään tarkkailemalla voi paikallistaa alueet, joissa jättiputkea kasvaa. Huhtikuussa, heti kun vaan sää sallii ja lumi on sulanut, niin jättiputki lähtee nopeaan kasvuun. Toukokuun puolessa välissä se on jo puoli metriä korkea ja heinäkuun alussa kukkivat yksilöt ovat liki neljä metriä korkeita.

Kevättä ja jättiputken kasvupyrähdystä odotellessa voi opetella tuntemaan jättiputken talviasussaan. Silloin tietää mitä alueita kannattaa keväällä ensimmäisenä tarkkailla.

Tässä kuvia auttamaan jättiputken tunnistamisessa talvella.

Kesällä kukkineen jättiputken varsi jää talveksi kuivuneena pystyyn. Varsi on ontto ja talvella kuivunut varsi on väriltään harmahtavan ruskea. Kuivuneet jättiputken varret tunnistaa talvella ympäristöstään helposti.

Kesällä kukkineen jättiputken kukinto pystyyn kuivuneessa varressa, on varsin komea näky kirkasta sinistä taivasta vasten.

Kukkineiden jättiputkien varret ovat talvellakin 2 – 3 metriä korkeat ja erottuvat esimerkiksi tässä metsäaukealla selvästi.

Lue lisää »

Jättiputki joulun alla

Lauantai 19.12.2015 klo 22.18 - Miia Korhonen